11
Keskiviikko heinäkuun 22. 2015
•
Veli-Matti Saksi
Kansanvalta toi
Vapaudenkadulle
kaivatun asvaltin
S
iitä on rapiat vuosi aikaa, kun sa-
navalmis Pekka Pakkala piti puheen
Vammalan torilla Kansanvallanpäi-
vän juhlassa. Pekka oli äkeissään Sasta-
malan päättäjille, koska Vapaudenkatu
oli jätetty rempalleen. Soratienpätkä kau-
pungin ydinkeskustassa ei ollut kaunistus,
komistus, eikä mukava kulkeakaan. Pek-
ka patisti päättäjiä päällystämään noin
kahdensadan metrin kadunsuikaleen.
Kansanvalta toteutui noin vuotta myö-
hemmin. Juuri ennen Kansanvallanpäi-
vää Vapaudenkatu sai asvaltin.
Kansanvaltaa on sekin, että ikivihreä kes-
kustan eurokansanedustaja Paavo Väyry-
nen teki kansalaisaloitteen kansanäänes-
tyksestä. Kohteena on euroalueeseen kuu-
luminen eli se, että Suomi liittyisi muihin
pohjoismaihin ja ottaisi takaisin käyttöön
markan rinnakkaisvaluuttana. Väyrysen
aloitteella on jo noin 25 000 kannattajaa,
joten tuplaus tietää sitä, että eduskunnan
on otettava asia käsittelyyn. Soppii uskoa,
että 50 000 nimeä täyttyy hetkessä.
Kansanvaltaa on sekin, että Aito avioliit-
to ry tekin kansalaisaloitteen oikeasta ja
tasa-arvoisesta avioliittolaista. Tavoittee-
na on kumota aiempi tasa-arvoinen la-
ki, jonka mukaan miesten keskeinen, tai
naisten keskeinen avioliitto on tasa-ar-
voinen miehen ja naisen avioliiton kans-
sa. Aloite etenee eduskuntaan, sillä nimiä
on jo reippaasti yli vaaditut 50 000 kap-
paletta.
Kansanvaltaa on se, että tänään pääte-
tään ja huomenna kumotaan.
Kansanvaltaa ovat myös säätely ja val-
vonta. Kun V. Hukkanen Oy sai Kiinas-
ta nopealla aikataululla kalan vientilu-
van, niin Suomessa tökkii. Evira, Elintar-
viketurvallisuusvirasto, on tiettävästi il-
moittanut käsittelyn kestävän pitkään.
Niin pitkään, että asiasta on otettu yh-
teyttä paikallisiin kansanedustajiinkin.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ja-
ri Andersson (kok) on tekemässä, tai teh-
nyt, virallisen kyselyn Eviraan mahdolli-
sesta viivästyksestä.
Kummallista, jos Kiina pystyy nopeisiin
ratkaisuin, mutta Suomi ei. Kansanvaltaa
kait sitten sekin.
SAKSI
TUT
Vastatuulta uhmaten
lakeuksien halki polkupyörillä
•
Helena Heikkilä,
kuva: Tauno Lahtinen
Vammalan Retkeilijöi-
den perinteinen pyörä-
retki ajoittui tänä vuon-
na kesäkuun alkupuolelle
ja suuntautui Pietarsaares-
ta Sastamalaan. Aikaa va-
rattuna kahdeksan päivää,
kuusitoista pyöräilijää ja
arvioitu matka 450 km.
Sääennusteen mukaan sai-
simme vastaamme tuulen.
Näillä tiedoilla lähdimme
matkaan torstaina Pietar-
saaresta. Siellä poikke-
simme rovasti Aspegrenin
hyötypuutarhaan ja pol-
jimme suoraan Uusikaar-
lepyyhyn, kaupunki on
tunnettu
Zacharias To-
peliuksen
kotikaupunki-
na. Yöpymispaikkamme
oli Juthbacka-hotelli.
Ennalta sovitun mu-
kaisesti aamupala oli joka
aamu kahdeksalta ja mat-
kaan pääsimme aina yh-
deksältä. Porukkamme oli
jaettu kolmeen ryhmään
– liikenteen vuoksi – väli-
matka vähintään parin re-
kan verran. Ja sitä luvattua
vastatuulta saimme naut-
tia ensimmäisestä päiväs-
tä alkaen. Maasto oli Me-
rikarvialle asti pääsääntöi-
sesti ”laakeeta aakeeta”,
kuten Pohjanmaalla tun-
netusti on. Toisen päivän
urakkana oli ajaa Maksa-
maalle, Saaristotila Varp-
piin, jonne pyöräilim-
me kaunista saaristotietä
pitkin. Matkalla poikke-
simme Munsalan kirk-
koon laulamaan Suvivirt-
tä. Tähän päivään kuu-
luivat myös turkistarhat,
jotka ohitimme nopeas-
ti melko voimakkaan ha-
jun saattelemina. Varpis-
sa meitä odotti matkam-
me paras sauna – mallas-
sauna – se muistutti hyvin
tuntemaamme savusau-
naa. Uskaliaimmat avan-
touimarimme pulahtivat
jääkylmään meriveteen.
ETUKÄTEEN TIESIM-
ME, ETTÄ
liikenteellisesti
haasteellisin päivä on lau-
antai. Meillä piti olla pal-
jon nähtävää Vaasan kau-
niissa kaupungissa – is-
tuisimme meren rannalla.
Mutta muumipeikon sa-
noin, ”kuinkas sitten kä-
vikään”. Vaasan laitakau-
pungilla ollessamme se al-
koi: kaatosade tuulen saat-
telemana. Valtasimme pie-
nen huoltoaseman ja lai-
toimme sadevarustuksen
päälle. Jouduimme ylittä-
mään Vaskiluodon sillan
ja saimme pitää pyöris-
tämme todella kiinni, ett-
emme lentäneet ajoradal-
le. Sulvan Kestikievarin
sauna lämmitti jäsenem-
me ja kuivasi vaateemme.
Olemme tottuneet polke-
maan kaurapuuron voi-
malla – kestikievari on lii-
kemiesten yöpymispaikka
ja he reissaava pekonilla ja
kananmunilla – siis retkei-
lijöidenkin oli sunnuntai-
aamuna luotettava muki-
sematta siihen.
SUNNUNTA INEN
URAKKAMME OLI
Sul-
vasta Korsnäsiin. Osan
matkasta jouduimme pol-
kemaan vilkas- liikentei-
sen tien reunaa, mutta
teimme muutaman poik-
keaman pikkuteille ja kä-
vimme Harrströmin luon-
nonsatamassa. Pysäh-
dyimme yhdelle kotikirp-
pikselle, josta olisi löyty-
nyt monenmoista ostet-
tavaa, mutta sinne jäivät
niin klaffipiironki kuin Ts-
aika-lasitkin. Kuljimme
halki Moikipään, Antti
Tuurin kotipaikan, jat-
koimme matkaa Korsnä-
siin kahteen pieneen me-
renrantamökkiin. Sau-
noimme ja grillasimme
makkaraa, kertasimme
päivän tapahtumia. Maa-
nantaiaamuna suuntasim-
me kohti Närpiötä ja en-
nalta olimme päättäneet
käydä katsomassa kirkko-
talleja, joita on vielä jäl-
jellä 150 kpl. Närpiö jäi
mieleemme yhtenä mat-
kamme ystävällisimmäs-
tä kohteesta – pienen se-
katavarakaupan edessä
nuorehko rouva tuli ju-
tuttamaan porukkaamme
ja nouti lähipuutarhasta
meille matkaevääksi pus-
silliset tomaatteja ja kurk-
kuja – todella ystävällistä.
Kristiinankaupungis-
sa jouduimme ihastele-
maan Ulrika Eleonoran
1700-luvulta peräisin ole-
vaa puukirkkoa vain ul-
kopuolelta, sillä ilta oli jo
myöhä ja se oli suljettu.
Sieltä jatkoimme matkaa
kohti Lapväärtiä, eksyim-
me hieman, mutta perille
pääsimme muutamalla li-
säkilometrillä Maatilamat-
kailu Wanhalle Tuvalle.
Asuimme kahdessa suures-
sa pohjalaistalossa ja jo-
kaiselle löytyi pieni kam-
mari ja jollekin pohjalai-
nen korkoossänky.
TIISTAIN KILOMET-
RIT TAITTUIVAT
joutui-
sasti Kiilin kotiseutumu-
seon kautta Merikarvialle.
Matkalla näimme myös
Sastmola kyltin. Tuuli ei
enää kiusannut meitä ja
polkeminen tuntui lep-
poisalta. Talon emäntä
kertoi, että historian mu-
kaan Karkun Karvan tilal-
ta on tullut isäntä Meri-
karvialle ja siitä on synty-
nyt MeriKarvia.
Keskiviikkona aamupäi-
vällä poljimme Siikaisiin
päiväkahville ja jatkoim-
me matkaa hyväkuntois-
ta soratietä Kankaanpään
Venesjärvelle Pettu-Eeri-
kin hoviin, siellä on yksi
Suomen suurimmista yk-
sityisistä sota-ajan koko-
elmista.
Torstaiaamuna tunsim-
me jo pientä haikeutta
tehdessämme aurinkoter-
vehdystä pihamaalla.
Ensimmäiset kymme-
nen kilometriä myötätuu-
lessa Kankaanpäähän tait-
tuivat muutamalla polkai-
sulla. Ajattelimme, että
olisimmepa saaneet tällais-
ta tuulta edes jonakin aikai-
sempana päivänäkin. Pol-
jimme Lavian ja Kiikoisten
kautta myötäisellä kotiin
Sastamalaan. Kokomatkan
yhteenvetona: 520 km, kol-
me rikkoontunutta rengas-
ta, neljä pyöränpinnaa, ei
yhtään tapaturmaa – siis
nappisuoritus!
Matkakertomus kokonaisuu-
dessaan
-
keilijat.net
Kuormalavasta on moneksi
Alla vanha tuttu idea, vaan tosi helppo ja kätevä esimerkiksi mökin vieras-
majan sängyksi. Kuva: Sirkka Kannusmäki. Oikealla Väliaikaisena rappu-
nakin kuormalava toimii hyvin. Kuva: Sirkka Kannusmäki.
Vinkkejä otetaan edelleen vastaan toimituksessa.
Asvaltoitu Vapaudenkatu.
