10
Keskiviikko syyskuun 2. 2015
TERVEISIÄ
EDUSKUNNASTA
Kansanedustaja
Pertti Hakanen
LUKIJAT KYSYVÄT
Kansanedustajat
lyhentäisivät
virkamiesten lomia?
▶
Kuntaliitosten jälkeistä viiden vuoden
irtisanomissuojaa heikennetään.
•
Minna Isotalo
Alueviestin viimeisestä
pääkirjoituksesta on tul-
lut toimitukseen runsaas-
ti palautetta. Päätoimit-
taja
Maija Latva
kritisoi
(26.8.) hallituksen aikeita
leikata pienituloisten elä-
keläisten asumistuista ja
ehdotti sen sijaan puuttu-
mista virkamiesten ylipit-
kiin lomiin. Jos yrittäjäjär-
jestön laskelma pitää paik-
kansa, yhteiskunta säästäi-
si virkamiesten lomia leik-
kaamalla kaksi miljardia
euroa.
Eräs lukijamme kirjoit-
ti: ”Valtio johtaa palkka-
kehityksessä ja keskian-
sioissa. Nämä muita suu-
remmat korotukset mak-
setaan velalla. Yritykset
eivät voi maksaa enem-
pää palkkaa, kuin mi-
tä niillä on varaa. Ei
valtiokaan voisi, mut-
ta se maksaa vaan, velal-
la. Liitoskunnissa on tä-
mä ihmeellinen irtisano-
missuoja, joka voi olla 5
vuotta ja ylikin. Eikö sil-
lekin pitäisi jo tehdä jo-
tain?”
Mitä mieltä ovat Sas-
tamalan seudun hallitus-
puolueiden kansanedus-
tajat? Onko vallitsevas-
sa taloustilanteessa perus-
teltua, että julkisen sek-
torin työntekijät nautti-
vat pidemmistä lomista ja
paremmista eduista kuin
yksityisen puolen työnte-
kijät?
■
KOKOOMUKSEN AR-
TO SATONEN
vetoaa yh-
teiskuntasopimukseen tai
paremminkin sen kaatu-
miseen. Sopimuksen syn-
tyminen olisi merkinnyt
julkisen sektorin vuosit-
taisen työajan pitenemis-
tä. Satosen mukaan neu-
vottelujen kariutuminen
oli paha isku kolmikan-
nan uskottavuudelle. Nyt
hallituksen on tehtävä kil-
pailukykyhyppy omin toi-
min.
”Periaatteellisesti olen
sitä mieltä, että julkisen
sektorin lomia voidaan ly-
hentää, mutta hallitus ei
voi yksipuolisesti päättää
TESin piirissä olevia asioi-
ta. Kuntaliitosten viiden
vuoden suoja-aika pois-
tuu, se on kirjattu hallitus-
ohjelmaan.”
Keskustan
Pertti Haka-
nen
kritisoi niin ikään jär-
jestöjä kriisitietoisuuden
puuttumisesta.
Hakanen ei ota suoraan
kantaa julkisen sektorin
työsopimuslinjauksiin,
mutta toteaa, että vuosi-
lomat, palkkaedut sekä
muut työtekijän saamat
edut olisi tärkeää käydä
läpi muutostarpeiden ar-
vioimiseksi.
■
SUORIMMIN ASIAA
KOMMENTOI
perussuo-
malaisten Martti Mölsä,
joka myöntää asumistu-
kiin kaavaillun muutok-
sen aiheuttavan suuria tu-
lomenetyksiä joillekin vä-
estöryhmille. Toisaalta tu-
kien yhdenvertaistaminen
merkitsee joillekin tulojen
lisäystä.
”Mielestäni kyseistä asi-
aa tulee tarkastella uudel-
leen ennen kuin lakiehdo-
tus laitetaan liikkeelle.”
”Totta sekin, että virka-
miesten lomat ovat pi-
demmät kuin yksityissek-
torin työntekijöillä. Julkis-
hallinnon kustannukset
ovat Suomessa Euroopan
korkeimmalla tasolla brut-
tokansantuotteeseen ver-
rattuna”, Mölsä tietää.
Hän epäilee, ettei pelk-
kä lomien karsiminen tai
hallinnon keventäminen
kuitenkaan tuo muassaan
mainittua säästöä, sillä ir-
tisanomiset lisäisivät työt-
tömyyttä.
”Lomien lyhennys, ar-
kipyhien siirtäminen ja
julkishallinnon viikottai-
sen työajan pidentämi-
nen toisivat jo huomatta-
van säästön kokonaiskus-
tannuksiin.”
Mölsä korostaa, että
edellä mainitut toimet
yhdessä irtisanomissuojan
poistumisen kanssa vas-
taisivat hallituksen aset-
tamaa 5 prosentin säästö-
tavoitetta, mutta kerralla
niitä kaikkia on mahdo-
ton toteuttaa.
”Jotain on kuitenkin
tehtävä!”
”
Lomien lyhennys,
arkipyhien siirtäminen
ja julkishallinnon
viikottaisenn työajan
pidentäminen
toisivat jo
huomattavan säästön
kokonaiskustannuksiin.
”
Maatalousyrittäjien
lisäksi
taloudellista
vahinkoa
on koitunut
elintarvikeketjun
työntekijöille sekä
heidän perheilleen.
”
Yritykset
eivät voi
maksaa
enempää
palkkaa,
kuin mitä
niillä on
varaa.
Hiljaisuus on
hyvä merkki
Ä
änestämällä Keskustaa ihmiset halusi-
vat muutoksen siihen vatulointiin, jota
Suomessa on toteutettu viimeiset vuo-
det. Vaalivoittomme myötä suomalainen po-
litiikka elää nyt murrosvaihettaan julkisivun-
sa takana.
Tällä murrosvaiheella tarkoitan, että halli-
tuspuolueet ovat pääministerin johdolla siir-
tyneet luottamukselliseen työskentelytapaan.
Päätökset tuodaan julkisuuteen vasta, kun ne
on pohjiaan myöten sovittu yhdessä. Vanhaan
tapaan tottuneelle luonnollisesti ensimmäinen
johtopäätös tästä on ollut, etteivät päätökset
etene, kun neuvotteluista ei vuoda tietoja jul-
kisuuteen.
Juuri silloin Sipilän hallituksen päätökset kui-
tenkin etenevät.
Tällä hetkellä päätetään toimista, jotka kor-
vaisivat kaatuneen yhteiskuntasopimuksen.
Näissä neuvotteluissa hallitukseen kohdistuu
kahdenlaista painetta. Toisaalta talous vaa-
tii vaikuttavia toimenpiteitä, mutta toisaalta
järjestöt luovat paineen, ettei mihinkään saisi
koskea. Jälkimmäistä painetta oppositio ei ai-
nakaan omilla toimillaan vähennä.
Esimerkiksi SDP on esittänyt yhteiskuntasopi-
mukseen toista neuvottelukierrosta, joka kuu-
lostaa minusta viime hallitukselle tyypilliseltä
vatuloinnilta. Miksei puolue tuonut omaa pa-
nostaan varsinaisiin sopimusneuvotteluihin,
vaan asettuu yhteiskuntasopimuksen taakse
vasta hankkeen kariuduttua?
Emme aio jatkaa viimeiset neljä vuotta kestä-
nyttä soutamista ja huopaamista vaan otam-
me nyt sen vahvan johtajan roolin, jonka lu-
pasimme ottaa tässä tilanteessa. Enää ei ole
varaa velkaantumisen kustannuksella odot-
taa. Jos talous nousisi velkaa ottamalla, Suo-
men pitäisi olla tällä hetkellä suorastaan lois-
tavassa kunnossa.
Nyt tarvitaan konkreettisia toimia. On tarkas-
teltava mielestäni niitä yhteiskunnan raken-
teita, jotka eivät ole aivan välttämättömiä.
Muun muassa kauppojen aukioloajat on va-
pautettava, samoin kaavoitus. Olemme luo-
neet turhaa sääntelyä, josta on nyt pystyttä-
vä luopumaan.
Konkretiaa ovat myös hallituksen tekemät kär-
kihankkeiden panostukset, joiden määrät jul-
kistettiin toissapäivänä. Tiedostamme, että
kasvua ei saada aikaan leikkaamalla, vaan
tarvitsemme myös panostuksia taloutemme
pullonkauloihin. Nämä pullonkaulat käytiin
läpi perinpohjaisesti strategisen hallitusohjel-
man luomisen yhteydessä ja nyt niihin panos-
tetaan yhteensä 1,6 miljardia euroa.
Hallituksemme työskentely on aikataulussa,
vaikkakin yksi kärkihankkeistamme, yhteis-
kuntasopimus, kaatui. Hiljaisuutta päätöksis-
tä käytävistä neuvotteluista kannattaa pitää
hyvänä merkkinä niiden etenemisestä.
