16
Keskiviikko syyskuun 23. 2015
Vieraskynä
•
Birgit P. Jaakola
Onko Sastamalan
kulttuurihallinnossa
korjaamisen paikka?
O
len Sastamalan kaupungin kii-
koislainen luottamushenkilö ja
kulttuurilautakunnan jäsen. Otin
kulttuurilautakunnan paikan vastaan
suurin odotuksin ja ammattikokemukse-
ni pohjalta valmiina päättämään uusis-
ta Sastamalan kulttuuria ja sen kehitys-
näkymiä koskevista asioista.
Suureksi pettymyksekseni minun on todet-
tava, että kaupungin kulttuuritoimen hal-
lintomalli on moniportainen, byrokraatti-
nen ja luottamushenkilöt sivuuttava hal-
lintokukkanen. Lautakunta käsittelee pää-
asiassa vain byrokratian tuomia tai muu-
alla valmisteltuja tai päätettyjä esityksiä,
joihin lautakunnalta odotetaan muodollis-
ta hyväksymistä. Hyvänä esimerkkinä on
virkamiesjärjestelyt ja -valinnat. Hyvään
hallintokulttuuriin kuuluu, että kaikki esi-
tykset lähtevät esittelijän hyvin valmiste-
lemina ja perustelemina asiantuntijalau-
takunnalta joko suoraan kaupunginhalli-
tukselle tai henkilöstöjaostolle.
Sastamalan kulttuurihallinto kaipaa uu-
distamista, rohkeata riskinottoa ja ver-
kottumista. Tehtäviin kuuluu myös asi-
oista tiedottaminen ja keskustelun virit-
täminen. Valitettavaa on, ettei tieto kir-
jakaupungissa kulje, asiasta kielii muun
muassa se, ettei taiteilija-apurahoja koh-
taan ole tunnettu kiinnostusta, vaan lau-
takunnan piti panna ne uuteen hakuun,
joka päättyy lokakuun lopulla.
Totutut hallintoon liittyvät menettelytavat
ja käytännöt istuvat lujassa, mutta muu-
tos on aina potku eteenpäin. Sastamalas-
sa on näyttöä elinkeinoelämän kulttuu-
ritahdosta: Galleria Akseli on ollut kesän
vetonaula ja Tyrvään Pappilasta tulee tu-
levina vuosina toinen vetonaula. Nyt on
yhdistettävä voimat ja koottava yhteen ne
hallinnon ulkopuoliset asiantuntijat, joil-
la on todellista halua, kokemusta ja mah-
dollisuuksia toimia kaupungin ja seutu-
kunnan kulttuurin edistämiseksi.
Suuri ajankohtainen kysymys on juuri nyt
Sastamalan seudun museon kohtalo. Mie-
lenkiinnolla odotan, minkälainen esitys
kulttuuritoimelta tulee lautakunnan kä-
sittelyyn ja samalla toivon, ettei mikään
hallintokukkanen estä kirjaamasta pöy-
täkirjaan lautakunnan tekemiä esityksiä.
Kirjoittaja on kulttuurijohtaja (emerita) ja Tu-
run yliopiston kulttuuriperinnön tutkija.
Outoa vaahtoa
Tupurlanjärvessä
❐
Mökkiläiset epäilevät syyksi puhdistamon
ylikuormitusta. Elyn mukaan ilmiöön
vaikuttavat enemmän muut tekijät.
•
Minna Isotalo
Sastamalan Mouhijärvellä,
Tupurlanjärven rannalla
mökkeilevät ovat havain-
neet vesistössä useaan ot-
teessen kummallista vaah-
toa.
”Toukokuussa sitä oli
muutamana päivänä ja
samoin syyskuussa. Tuu-
lisina päivinä järven pin-
ta tietysti kuohuu, mut-
ta tällaista vaahtoa en ole
koskaan ennen nähnyt”,
kertoo Tupurlanjärvellä
vuodesta 1973 mökkeillyt
Heikki Lähteenmäki
.
Lähteenmäen mukaan
vaahto haisee pistävälle,
ja haju tuntuu rannassa
vielä päiviä sen hälvene-
misen jälkeen.
”Kuulemma Mouhijär-
ven vedenpuhdistamolla
ei ole ollut päästöjä, mitä
epäilemme vahvasti. Saik-
kalanjoki on jo pitkään
haissut kauhealle. Mistä
muusta voisi olla kyse?”
hän ihmettelee.
■
MOUHIJÄRVEN JÄTE-
VESIEN VAIKUTUKSIA
vesistöön tarkkaillaan vel-
voitetarkkailuna. Tarkkai-
lua hoitaa Kokemäenjoen
vesistön vesiensuojelu-
yhdistys Sastamalan kau-
pungin toimeksiannosta.
Tarkkailua valvoo Pirkan-
maan ELY-keskus.
Lähteenmäki kertoo ol-
leensa yhteydessä keskuk-
seen, jossa tilannetta ar-
vioitiin valokuvien perus-
teella.
”Heidän arvionsa oli, et-
tei vaahto johdu jätepääs-
töstä. Näytteitä heillä ei
ollut varaa ottaa.”
■
PIRKANMAAN ELY-
KESKUKSEN YMPÄRIS-
TÖYKSIKÖN
asiantunti-
ja
Ari Tuominen
vakuut-
taa, ettei jätevesiä päästetä
puhdistamatta Saikkalan-
jokeen. Luonnonvesien
vaahtoaminen on yleen-
sä normaali ja luonnolli-
nen ilmiö.
”Runsas vedentulo nos-
taa uoman virtausnope-
utta ja lisää samalla vaah-
toamista. Onhan Mäti-
kön ja Tupurlanjärven vä-
lillä korkeuseroakin reilus-
ti, lähes puolitoista metriä.
Myös kovat tuulet vaikut-
tavat vaahtoamiseen”,
hän selvittää.
Tuomisen mukaan
vaahtoaminen aiheutuu
paljolti vedessä olevis-
ta humusaineista, mitä
enemmän humusta sitä
helpommin se vaahtoaa.
Myös veden kovuus vai-
kuttaa vaahtoamiseen.
”Tässä tapauksessa puh-
distettujen jätevesien joh-
tamisen ei voida osoittaa
Heikki Lähteenmäki kuvasi Tupurlanjärveen syntynyttä vaahtoa toukokuussa.
aiheuttavan vaahtoamista,
mutta ei voi täysin sulkea
poiskaan, etteikö se osal-
taan saattaisi muiden te-
kijöiden ohella vaikuttaa
vaahdon määrään.”
Yksistään jätevesistä
Tuominen ei usko vaah-
toamisen johtuvan.
■
TÄNÄ VUONNA PUH-
DISTAMOLLA
on ollut
neljä tarkkailunäytteen-
ottokertaa, joista maalis-
kuussa ylikuormaa ei ol-
lut, mutta kaikilla muilla
kerroilla kuormitusta on
ilmennyt kaksin- tai kol-
minkertainen määrä mi-
toitukseen nähden.
Viimeksi tarkkailu suori-
tettiin 13. elokuuta, ja täl-
löin puhdistamo sieti yli-
kuormitustilan kohtuul-
lisesti. Puhdistustulos oli
Tuomisen mukaan olo-
suhteisiin nähden hyvä.
”Ympäristöluvassa mää-
rätyt luparajat ylittyivät
lievästi orgaanisen ainek-
sen ja kiintoaineen osal-
ta. Mutta esimerkiksi fos-
forin osalta lupavaatimus
täyttyi.”
Ympäristöluvassa on an-
nettu määräykset laitoksel-
ta pois johdettavan jäteve-
den lika-ainespitoisuuksil-
le sekä laitoksen puhdis-
tusteholle. Laitokselle tu-
levan ja pois johdetun vir-
taaman määrälle ei ole
vaatimusta eikä rajoitusta.
Yhdysputki Huittisiin tuo helpotusta
Mouhijärven jäteveden-
puhdistamolla on ollut
ylikuormitusta, koska sii-
hen on liitetty talouksia
enemmän kuin laitos pys-
tyy käsittelemään, sanoo
ELY-keskuksen Ari Tuomi-
nen. Puhdistamo on aika-
naan suunniteltu käsitte-
lemään Mouhijärven kun-
nan alueelta kertyvät asu-
misjätevedet sekä Mou-
hijärven meijerin vedet.
Nykyään puhdistamol-
la käsitellään kaikki Suo-
denniemen ja Mouhijär-
ven alueiden viemäröidyt
jätevedet sekä haja-asutus-
alueiden sako- ja umpikai-
volietteet, joita tulee jon-
kin verran myös Karkun
alueelta. Hieman jäteve-
siä tulee myös Hämeen-
kyrön puolelta.
”Ylikuormitus johtuu
siis käsiteltävien jätevesi-
en määrän kasvusta. Vie-
märiverkostot ovat jatku-
vasti laajentuneet ja haja-
asutusalueillakin on lähes
jokaisella kiinteistöllä ve-
sikäymälä ja viemäri joista
kertyy sako- tai umpikai-
vojätettä, jota ei saa enää
levittää peltoon”, Tuomi-
nen kertoo.
Sastamalan Vesi on il-
moittanut, että jätevedet
tullaan johtamaan Huit-
tisten keskuspuhdista-
molle käsiteltäväksi vii-
meistään vuoden 2017 ai-
kana. Tämän jälkeen puh-
distettujen jätevesien joh-
taminen Saikkalanjokeen
loppuu.
Saikkalanjoki laskee Mätikkö-järvestä Tupurlanjärveen. Silmät kartalla kuvaavat havainto-
paikkoja, jätevedenpuhdistamo on merkitty lilalla. Karttakuva Maanmittauslaitos 09/2015
Maastokarttarasteri 1:50 000.
Rinne demarien juhlaan
Seudun vanhin työväen-
yhdistys, Vammalan So-
sialidemokraatit ry, viet-
tää 120-vuotisjuhlaansa
sunnuntaina 4.10. Vam-
malan lukion juhlasalis-
sa. Juhlapuhujaksi saapuu
SDP:n puheenjohtaja
Ant-
ti Rinne
. Juhlassa esiinty-
vät myös yhdistyksen ny-
kyinen kansanedustaja
Il-
mari Nurminen
ja entinen
kansanedustaja
Timo Roos
.
Juhliva puolueosasto
aloitti toimintansa vuon-
na 1895 Tyrvään Työvä-
enyhdistys nimisenä ja on
sen jälkeen vaihtanut ni-
meään neljä kertaa. Lähi-
aikoina yhdistyksen nimi
vaihtuu Sastamalan Sosia-
lidemokraatit ry:ksi. SDP:n
puoluekokouspäätöksen
mukaisesti Sastamalassa
niin kuin muuallakin Suo-
messa tavoitteena on koo-
ta kaikki saman kunnan
sos.dem. yhdistykset yh-
teen ja lakkauttaa nykyi-
nen kunnallisjärjestö.
Vammalan Sosialidemo-
kraatit on tähänastisen his-
toriansa aikana vaikuttanut
merkittävästi paikkakun-
nan kunnalliseen päätök-
sentekoon perustamisko-
kouksensa sääntöjen 1 §:n
mukaisesti: ”Tyrvään Työ-
väenyhdistyksen tarkoitus
on olla yhdyssiteenä paik-
kakunnan työväen kesken
ja edistää heidän parastan-
sa sekä henkisessä että ai-
neellisessa suhteessa.”
