15
Keskiviikko lokakuun 7. 2015
Sinun sivusi
▶
YLEISÖLTÄ
Ilmaise mielipiteesi Alueviestissä,
lähetä postia
tai
PL 101, 38201 Sastamala
•
Veli-Matti Saksi
Sairaanhoitopiiri
ravistelee ravakasti
vanhoja rakenteita
P
irkanmaan sairaanhoitopiiri halu-
aa marssia terveydenhuollon etu-
joukoissa. Tavoitteena on maan
paras erikoissairaanhoito, joka takaa niin
käyttäjien entisestään kasvavan mää-
rä kuin halutun työpaikan maineen. Ta-
voitteena on myös kustannustehokkuus,
eli tuo erinomainen ajan sana, kun val-
takunnan rahat ovat vähissä nyt ja tule-
vaisuudessa.
Tavoitteen saavuttamiseksi sairaanhoito-
piiri ravistelee ravakasti vanhoja raken-
teita. Piiri on jo tehnyt esiselvityksen eri-
koissairaanhoidon yhtiöittämisestä. Jat-
koa seuraa, sillä valtuusto hyväksyi var-
sinaisen selvityksen tekemisen. Kyseessä
on melkoinen avaus, sillä maassa on va-
kaasti pidetty kiinni siitä, että vaativin
hoito on julkisesti hallinnoitujen erikois-
sairaanhoidon osaajien käsissä.
Mahdollinen yhtiömalli nostaa varmasti
korkeita laineita niin kuntien kuin muit-
tenkin asiaan liittyvien päätksentekijöit-
tenn keskuudessa. Kysymyksiä herätel-
lään varmasti siitä, lisääkö yhtiöittämi-
nen eriarvoisuutta, jolla nykyinen valta-
kunnan oppositio vauhdikkaasti ratsas-
taa. Kysymys on ehken jopa aiheellinen,
sillä yhtiössä suuret päätökset ovat yhtiö-
kokouksen takana. Jos yhtiökokous vaatii
tuottoa lisää, niin sitä on löydyttävä. Ai-
noa keino ei tietenkään ole säästöt. Yhtiö-
mallissa erikoissairaanhoito voisi vapaas-
ti kilpailla asiakkaista, jolloin hinnoittelu
on mahdollisesti sen mukaista. Eli hintoja
jopa voitaisiin jossain määrin laskea. No.
Tuo lienee melko kaukainen ajatus.
Pirkanmaan Erikoissairaanhoito Oy olisi
tietenkin emokonserni. Sitten esimerkiksi
olisi Vammalan Sairaala Oy ja mahdolli-
sesti jopa Vammalan tai Sastamalan Ter-
veyskeskus Oy. Konserni voisi sitten pilk-
koa eri hoitotyön osa-alueita haluamal-
laan tavalla.
Enpä noita muutoksia hirveästi pelkää.
Valtiovallan valvontavelvollisuus ei mi-
hinkään katoa. Eppäilen, että edes taka-
taskuista ei löydy ajatusta siitä, ettei yk-
sittäinen ihminen saisi syöpähoitoa vain
itse tuhansia ja kymmeniä tuhansia mak-
samalla. Julkinen rahoitus tavalla tai toi-
sella säilyy.
SAKSI
TUT
Turvapaikanhakijoiden
majapaikan siisteydestä!
Huolia
Elämänlähteen
ystävät ihmettelevät
Kyllä nyt pitäisi laittaa
”jäitä hattuun” ja selvittää
kuka siivoaa sotkut maja-
paikassa.
Haukankosken turva-
paikanhakijat valittivat
muun muassa sotkuisesta
keittiöstä! (samaa on vali-
tettu muuallakin majapai-
koissa) Kukahan siellä oli
sotkenut?
Ei varmaankaan heidän
avustustyöntekijänsä. Nyt
pitää kutsua tulkki paikal-
le, että asia tulee ymmär-
retyksi ja selvittää, että ku-
kin siivoaa omat sotkun-
sa. Ei se niin voi olla, että
siivooja menee perässä ja
hoitaa näiden ”herrojen”
sotkut! Ollaan Suomessa
ja miehetkin siivoaa.
nimim. Maassa
maan tavalla
Mitä sellainen metsän-
omistaja ajattelee vai ajat-
teleeko mitään? Olemme
kohta 40 vuotta tämän
mettäpuskan takana asu-
neet. Puutkin ovat jo tu-
keiksi kasvaneet. Pihas-
samme on aina kylmä, ei
tahdo aurinko näkyä. Ei-
vätkä tahdo sen vuoksi
pihassamme kasvaa kuin
sammaleet. Sanotaan et-
tä aurinko paistaa niin
pahoille kuin hyvillekin,
vaan eipä paista meille
noiden puitten takia. Naa-
purin isäntäkin joutuu sa-
man puskan takaa kul-
kemaan pellollensa. Hän
kyseli, että kuka tämmöi-
sen metsän omistaa, kun
puutkin laahaa kulkijaa.
Me 80-vuotiaat
Luimme Alueviestistä
(23.9.) jutun Elämänläh-
teestä. Ihmettelimme, kun
rakennuttaja sanoi, ettei-
vät he olleet nähneet läh-
dettä missään. Heinäkuun
ensimmäisellä viikolla be-
tonirenkaalla ympäröity
lähde nimittäin oli havait-
tavissa. Kotikonnuilleen
saapunut poikamme kävi
tutustumassa lapsuutensa
leikkipaikkoihin ja vieraili
myös lähteellä. Hän laittoi
vielä lähteen viereiseen
pensaaseen muovipussin
merkiksi, jotta hänen ys-
tävänsäkin voisi käydä si-
tä katsomassa.
1950-luvulla moni Näl-
kälänmäessä asuva ha-
ki juomavetensä lähtees-
tä. Se oli meille sellainen
muistojen paikka. Suvus-
samme ja perheessämme
on moni lapsi kastettukin
kyseisen lähteen vedellä.
Melkein tuli tippa silmään,
kun näimme kuvan Sipin-
tien varren muuttuneesta
ympäristöstä.
Ritva ja Pekka
Rantanen
Matalan kynnyksen
kohtaamispaikka
▶
Sastamalan Muistikahvilan toiminta käynnistyi
29. syyskuuta SPR:n Ystävänpirtillä.
•
Alueviesti
Pirkanmaan Muistiyhdis-
tyksen Sastamalan pai-
kallisosasto on avannut
Muistikahvilan SPR:n ti-
loissa Ystävänpirtillä. En-
simmäisessä kokoontumi-
sessa 29.9. tupa oli täyn-
nä, ja istumapaikat riitti-
vät juuri ja juuri paikalle
saapuneille 60 henkilölle.
Muistikahvilan on tar-
koitus olla matalan kyn-
nyksen kohtaamispaikka
kaikille muistisairausdiag-
noosin saaneille, läheisille,
omasta tai ystävän muis-
tista huolestuneille se-
kä yleisesti muistiasioista
kiinnostuneille.
Kerran kuussa kokoon-
tuvassa kahvilassa keskus-
tellaan muistiin ja muisti-
sairauksiin liittyvistä asi-
oista sekä niiden tuomista
muutoksista elämässä. Li-
säksi tehdään pieniä aivo-
jumppaharjoitteita, laule-
taan ja runoillaan. Pääasia
on yhdessäololla, ystävys-
tymisellä ja tasavertaisuu-
den kokemuksella.
Osallistujilla on mahdol-
lisuus vaikuttaa kahviloi-
den sisältöön ja ohjelmaan.
Seuraavan kerran Muis-
tikahvila on avoinna
27.10. klo 13.30-15, kun
aiheena on Ystävyys ja ih-
missuhteet muistisairaut-
ta ehkäisemässä.
Kahvilaemäntä Seija
Kuukka luotsaa keskus-
telua aiheesta sekä asian-
tuntija
Mari Lemmetty
Pirkanmaan Muistiyh-
distyksestä esittelee tuki-
henkilötoiminnan mah-
dollisuuksia Sastamalas-
sa.
Sastamalan Muistikahvilan avajaisissa esiintyi paikallinen Upin Pumppu, joka tarjosi yleisöl-
le menevää ja muistoja herättelevää musiikkia.
