15
Keskiviikko lokakuun 21. 2015
•
Veli-Matti Saksi
Paskajutussa
muhii Sastamalan
virittämä
kunnallisvalitus
M
ouhijärven ja Suodenniemen
alueitten sako- ja umpikaivo-
lietteet tuottavat päänvaivaa.
Nykyisin kiinteistöjen haltijat voivat ihan
itse valita kaivojen tyhjentäjät. Ylikunnal-
linen yhteistyöelin, Tampereen kaupun-
gin yhdyskuntalautakunnan jätehuolto-
jaosto, haluaa siirtää alueet kunnallisesti
hoidettuun järjestelmään. Jaosto tyrmäsi
Sastamalan hakeman poikkeamisluvan.
Nämä ylikunnalliset yhteistyöt ovat
useimmiten perusteltuja toiminnan ja
talouden kannalta. Useimmiten yhteis-
työ myös toimii ja ongelmiin etsitään so-
puratkaisu. Tosin tässä kyseisessä paska-
jutussa muhii Sastamalan virittämä kun-
nallisvalitus. Se tehdään Hämeenlinnan
hallinto-oikeuteen, joka aikanaan pereh-
tyy lietteeseen.
Kunnallisvalituksia toki tehdään paljon-
kin Suomessa. Harvemmin kuitenkin kun-
ta tai kaupunki tekee kunnallisvalituksen.
Tällä kertaa toimitaan näin, koska neu-
vonpidot ja muut toimet eivät auttaneet.
Aika näyttää, mihin oikeus päätyy. Toi-
vottavasti ratkaisu tulee ennen vuoden
2017 alkua, jolloin kunnallisesti hoidet-
tuun järjestelmään pitäisi siirtyä.
Ja vielä lisää jätteistä. Päivänä muutama-
na ajelin jälleen siellä Mouhijärven suun-
nalla. Katse kiinnittyi jätteiden yhteiske-
räyspisteeseen, jossa kymmenkunta mus-
taa astiaa hamusi jätteitä. Näky oli hieno,
sillä pytyt olivat somassa rivissä ja erilais-
ta roinaa niiden vierustoilla ei näkynyt.
Näitä yhteiskeräyspisteitä on vielä siellä
Mouhijärven ja Suodenniemen kulmilla.
Näin Pirkanmaan Jätehuolto on vielä ha-
lunnut. Vammalan seudulla pisteitä ole.
Loimihämeen Jätehuolto kyllästyi jo vuosi
sitten paikkojen siivottomuuteen.
Olisikohan aika palauttaa pisteet, jot-
ta teiden varsille ei kerääntyisi turhia jä-
tepussukoita. Jokaiseen talouteen kertyy
ajoittain jotakin jätettä, joka pitää hoi-
taa pois. Ja kaikilla ei ole mahdollisuut-
ta ajella kymmeniä kilometrejä jätteen-
keräysasemille.
SAKSI
TUT
Pelkkä painelu riittää
❐
Vammalan aluesairaalalla verestettiin
elvytystaitoja.
•
Pauliina Vilenius
Perjantaina vietettiin Eu-
roopan laajuista elvytys-
päivää.
Päivän aikana Vamma-
lan aluesairaalan aulassa
esiteltiin voimassa olevia
elvytysohjeita ja annet-
tiin niin sairaalan henki-
lökunnalle kuin asiakkail-
lekin mahdollisuus veres-
tää omia elvytystaitojaan.
■
”EUROOPAN ELVY-
TYSNEUVOSTO (ECR)
tarkistaa elvytysohjeet
neljän vuoden välein.
Käytännössä tämän vuo-
den ohjeisiin ei tullut
muutoksia. Suurin muu-
tos tapahtui edellisel-
lä tarkistuskerralla 2011,
kun neuvosto totesi, ettei
puhalluselvytys ole vält-
tämätöntä, vaan pelkkä
painanta riittää”,
Hanna
Seppä
selvittää.
■
PUHALLUS- JA PAI-
NALLUSELVYTYKSEN
li-
säksi sairaanhoitajat opas-
tivat defibrillaattorin eli
defin käytössä.
Laitteella pyritään sy-
dänpysähdystilanteessa
poistamaan haitallinen
rytmihäiriö antamalla el-
vytettävälle hoitava tasa-
virtasähköisku. Def-laittei-
ta on nykyään jopa huol-
toasemilla.
”Vaikka laitteet ovat hiu-
kan erinäköisiä, toimivat
ne kaikki samalla taval-
la. Laite opastaa selkeällä
suomen kielellä, miten el-
vytystilanteessa tulee toi-
mia.”
■
ELVYTYSPÄIVÄ KO-
KOSI SAIRAALALLE
mo-
nia aiheesta kiinnostu-
neita. Sepän mukaan el-
vytyksen perusteet olivat
harjoitusnukkeihin tart-
tuneilla yllättävän hyvin
hallussa.
”Moni kertoi, että on
vuosia sitten suorittanut
ensiapukurssin ja halusi
nyt tulla kuulemaan mi-
tä muutoksia ohjeisiin on
tullut.”
Seppä oli ihmisten kiin-
nostuksesta mielissään.
”On heitteillejättö, mi-
käli kohtaa tajuttoman
henkilön eikä tee mitään
hänen auttamisekseen”,
hän muistuttaa.
Elottoman aikuisen
ensiapu
Kun henkilö menee äkillisesti tajuttomaksi, on
syytä ryhtyä toimeen.
Saatko hänet heräämään? Taputtele poskille ja
puhuttele. Jos henkilö ei herää, soita hätänume-
roon 112 ja aloita paineluelvytys.
Aseta kämmenesi tyviosa keskelle autettavan
rintalastaa ja toinen käsi alemman päälle. Käsi-
varsien tulee olla suorina, ja painallusten suun-
tautua kohtisuoraan alaspäin. Autettavan rinta-
kehän tulisi painua alas yhden kolmasosan verran.
Ellet halua puhaltaa tajuttoman henkilön suu-
hun, tulee painelua jatkaa niin kauan kuin jak-
sat, niin kauan kunnes paikalle tulee apua tai niin
kauan kunnes autettava herää.
Mikäli henkilölle annetaan myös puhalluselvy-
tystä, toistetaan painelu 30 kertaa, minkä jälkeen
puhalletaan kahdesti ilmaa autettavan keuhkoi-
hin. Aloita sen jälkeen uusi painelusarja.
Sairaanhoitajat Nina Törmänen (taustalla)
ja Hanna Seppä opastivat perjantaina Vam-
malan aluesairaalan aulassa, kuinka elvytys
oikeaoppisesti sujuu. ”Lapsen ja aikuisen el-
vyttämisessä on eroja. Pientä vauvaa painel-
laan peukaloilla ja vähän isompaa lasta yh-
dellä kämmenellä. 8-vuotiaasta ylöspäin pai-
nelu tehdään kahdella kädellä”, Hanna Sep-
pä opasti.
Tampereen yliopistollisen
sairaalan lasten syöpäos-
tastolle. Viemisinään heil-
lä oli lahjoituksena saatu
läppäri ja kolme kassillis-
ta kirjoja.
■
MATKA PARIISIIN
TAITETTIIN
Pohjois-Sak-
san ja Hollannin kaut-
ta Belgiaan ja siitä edel-
leen Ranskaan. Pyöräily-
osuudet vaihtelivat parin
sadan molemmin puolin.
Taukoja pidettiin 50 ki-
lometrin välein. Huolto-
autossa matkaa taittoi sa-
maan aikaan Ruutikaisen
Hanna
-vaimo.
”Heti, kun tauko saatiin
pidettyä, keräsimme ta-
varat kokoon ja lähdim-
me seuraavalle paikalle
pyöräilijöitä odottamaan.
Hotellilla tehtiin esival-
misteluja ruokailuja var-
ten mahdollisimman pal-
jon”, Hanna kertoo huol-
tojoukon työnkuvasta.
Tampereen tiimiltä yli
tuhannen kilometrin mit-
tainen pyöräily sujui Mau-
no Ruutikaisen mukaan
ongelmitta.
”Parin rengasrikkoa, ei
muuta. Säätkin suosivat.
Ensimmäisenä päivänä oli
liki 40 astetta lämmintä,
mutta sen jälkeen oikein
suotuisaa pyöräilykeliä.”
■
VIIMEINEN AAMU
CHAMOUILLESTA
koh-
ti Pariisia käynnistyi 10.
heinäkuuta aamuhämä-
rissä puoli viideltä.
”Lämpömittari näytti
kuutta astetta. Oli muu-
ten pimeää, mutta kuun-
sirppi ja pyöräilijöiden ot-
salamput valaisivat mat-
kaa”, Ruutikaiset muiste-
levat.
Saapuminen Pariisiin
oli juhlallinen. Yhteisel-
lä kokoontumispaikalla
Leijonan suihkulähteellä
yhdistyivät kaikkien vii-
destä maasta matkaa tait-
taneiden 1 400 pyöräili-
jän tiet. Viimeiset 10 ki-
lometriä osallistujat pol-
kivat letkassa Place Vau-
banin aukiolle, missä
omaiset ja huoltojoukot
odottelivat samppanja-
pullojen kanssa. Urakka
oli päätöksessä.
■
KOKEMUS OLI KIIK-
KALAISELLE
unohtuma-
ton.
”Terveys ei ole itsestään-
selvyys. On hienoa auttaa
heitä, jotka apua tarvitse-
vat, se antaa myös itselle
hirveän paljon. Erittäin
iso kiitos kaikille, jotka
pottia ovat kasvattaneet”,
Mauno Ruutikainen kiit-
tää.
Hanna ja Mauno Ruutikainen taittoivat kum-
pikin taivalta Pariisiin, mutta eri kulkuväli-
neillä. Mauno pyöräili yhdessä 94 muun suo-
malaisen kanssa, Hanna kulki huoltoautossa
Tampereen tiimin edellä huolehtien polkijoi-
den tankkauksesta.
