Yritys- ja elinkeinoelämä •
2
Keskiviikko marraskuun 11. 2015
Eila Törmä
Elinvoima keskiössä
Lauantai-iltana 24.10. vietimme Huittisten Yrittäjät ry:n järjestä-
mää vuosittaista Yrittäjä Gaala-juhlaa. Erityisesti iloitsin siitä, et-
tä paikalla oli niin paljon nuoria yrittäjiä; tämä kertoo omistajan/
sukupolvenvaihdosten onnistumisesta sekä siitä, että uskoa yrit-
täjyyteen riittää. Huittisten Vuoden Yrittäjäksi valittiin Kuorma-
autokorjaamo Mäkelä Oy. Yrittäjyyttä, seppiä, neljässä polvessa!
Merkille pantavaa oli nuoren yrittäjän, Juha-Pekka Mäkelän pu-
heenvuoro: oma isä Esko on ollut opettaja ja tukija, mestari-kisäl-
li-esimerkki parhaimmillaan. Osaamisen siirto on sujunut luonte-
vasti työtä pajalla tehden. Kahden sukupolven usein erilaiset mie-
lipiteetkin ovat lopulta muotoutuneet yhteiseksi hyväksi yrityk-
sen kannalta katsottuna. Mäkelää kuvaa hyvin toteamus: kasva-
van on uskallettava.
Kaupungin elinvoima pohjautuu alueen yritysten menestykseen,
sillä yrittäjät luovat uusia työpaikkoja ja vahvistavat verotulopoh-
jaa. Työpaikat syntyvät Suomessa juuri pieniin ja pk-yrityksiin.
Mäkelänkin kasvu on mahdollista vain, jos löydetään uutta osaa-
vaa ja motivoitunutta työvoimaa. Juha-Pekka toteaa hauskasti; on
sisätyötä mutta ei siistiä.
Pitkällä aikavälillä kaupungin kyky vetää puoleensa yrityksiä,
asukkaita, asiakkaita ja matkailijoita ratkaisee kaupungin menes-
tyksen. Huittinen on ison työssäkäyntialueen keskus, seutukeskus,
puolen tunnin ajomatkan päässä asuu 55.000 ihmistä. Työmark-
kinoiden monipuolisuus on tärkeä varsinkin perheiden muutto-
päätöksiin vaikuttava tekijä. Työssäkäyntialueella on tarjolla hy-
vin monenlaisia työpaikkoja. Työntekijät liikkuvat kaupunkien vä-
lillä, me katsomme koko työssäkäyntialuetta, sen kehitystä, asuk-
kaiden muuttotietoja ja yritysten menestymistä.
Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva on juuri julkaissut raportin
Suurten kaupunkien voitto. Siinä kerrotaan, että yli puolet Suomen
bruttokansantuotteesta syntyy kasvukäytävällä Helsinki- Tampe-
re. 75 % akateemisen koulutuksen saaneista ihmisistä asuu vii-
dessä suurimmassa kaupungissa. Yritykset, asukkaat ja asiakkaat
keskittyvät yhä enemmän suuriin kaupunkeihin. Tähän trendiin
me pystymme vastaamaan niin kauan, kuin meillä on menesty-
vää yritystoimintaa.
Huittisten kaupungilta odotetaan ja on syytä odottaa edelleen hy-
vien puitteiden luomista yritysmyönteiselle ilmapiirille ja paikalli-
sesti vahvalle yrityskulttuurille. Me rakennamme toimivan infran,
tarjoamme peruspalvelut, teemme jatkuvasti edunvalvontaa ja toi-
mimme verkostoissa, joissa ajamme Huittisten etuja.
Sanotaan että kaupunki on oman onnensa seppä mutta se ei tar-
koita, että kaupunki yksinään voisi varmistaa elinvoiman.
Alueen ja kunnan menestys on kuitenkin hyvin monesta asiasta
kiinni. Siihen vaikuttavat kaikki alueen toimijat: yritykset, kaupun-
ki, eri yhteisöt ja asukkaat. Iso kysymys on, miten oppilaitosten
toiminta tulee muotoutumaan tulevaisuudessa. Erityisesti käden
taitajia tarvitaan teollistuneissa kaupungeissa. Osaavat innostu-
neet ihmiset ovat entistäkin tärkeämpi voimavara yrityksissä sekä
kaupungin elinvoiman lähde. Kekseliäisyyttä tarvitaan yhtä hy-
vin siellä kuorma-autokorjaamossa, kuin vaikkapa ison koulutus-
organisaation johdossa.
Minua innostaa Huittisissa yhteen hiileen puhaltaminen yrittäji-
en kesken. Meidän yrittäjämme näkevät, että mitä monipuolisem-
pi tarjonta meillä on kaupungissa, sitä houkuttelevampi kaupun-
ki Huittinen on. Houkuttelevat palvelut kehittyvät vain, jos myös
kaupunkilaiset niitä aktiivisesti käyttävät. Ja jos yrittäjät käyttä-
vät toinen toistensa palveluja.
Mukavat kaupungit menestyvät. Hyvä kaupunkiympäristö urbaa-
neine mukavuuksineen, elävä ja kaunis keskusta, vapaamielinen
ja suvaitseva ilmapiiri, kulttuuritarjonta ja monipuolinen vapaa-
ajan tarjonta sekä hyvät koulut ovat tärkeitä kilpailutekijöitä.
Kirjoittaja on Huittisten kaupungin elinkeinojohtaja.
Mikko Nieminen
Lisää yrittäjiä Suomeen
Sastamalan Seudun Yrityspalvelun ja OP Sastamalan järjestämäs-
sä yrittäjien aamukahvitilaisuudessa tulevaisuudentutkija, yrittäjä
Ilkka Halava maalaili mielenkiintoisia tulevaisuudennäkymiä työs-
tä ja yrittäjyydestä. Halavan mukaan tulevaisuudessa yhä useam-
pi suomalainen tulee toimimaan yrittäjänä. Yksi syy tähän on, että
yrittäjyyden kautta tullaan tarjoamaan työmarkkinoilla omaa osaa-
mista aiemman palkkatyön sijaan. Halava heitti myös ajatuksen,
että kun syntyessä kaikille annetaan henkilötunnus, voitaisiin kai-
kille samalla antaa y-tunnus. Näin yrittäjyyden aloittaminen olisi
luontevaa ja kaikilla yritys valmiiksi perustettuna.
Minkälaiset sitten ovat tämän hetken valmiudet ottaa vastaan Ha-
lavan heittämät visiot tulevasta?
Suomen Yrittäjien Taloustutkimuksella teettämän yrittäjäbaromet-
rin mukaan yli kaksi viidestä työikäisestä suomalaisesta pitää yrit-
täjyyttä varteenotettavana vaihtoehtona työllistää itsensä. Kansa-
kuntanakin suomalaiset ovat yrittäjämyönteisiä. Vastaajista 66 %
kokee, että yrittäjyys on tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Tätä
huomattavasti korkeampi osuus kokee myös, että Suomessa ar-
vostetaan yrittäjiä (88%).
Positiivisesti yrittäjyyteen suhtautuvat kokevat, että yrittäjänä saa
tehdä sitä, mitä haluaa, työ koetaan itsenäiseksi, voi vaikuttaa
omaan palkkaan ja ansaita ehkä myös enemmän. Yrittäjänä voi
myös kokea olevansa oman itsensä herra ja vaikuttaa omaan työ-
ja vapaa-aikaan.
Moni yrittäjyyteen myönteisesti suhtautuva ei kuitenkaan ole ha-
lukas itse aloittamaan yrittäjänä. Miksi? Kyselyn tulokset antavat
tähän hieman valaistusta. Vastaajista 40 % kokee taloudellisen
riskin, epävarmuuden ja epäonnistumisen pelon esteeksi ryhtyä
yrittäjäksi. Esteenä koetaan myös pitkäksi venyvät päivät, kiire ja
aikapula sekä epävarmuus säännöllisestä palkasta.
Eri maissa ja kulttuureissa on varmaan tekijöitä, jotka vaikuttavat
yrittäjyyden kokemukseen eri tavoin. Mutta varmasti on myös niin,
että monet yrittäjyyden esteet ovat Suomessa kotikutoisia ja yrit-
täjyyden ympärille rakennettu toimintaympäristö muodostaa suu-
ren osan niistä. Kyselyyn vastanneista yli 80 % olikin sitä mieltä,
että Suomessa tulisi edistää yrittäjyyttä.
Millä keinoilla yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä sitten voidaan ma-
daltaa? Suomen Yrittäjät on linjannut tavoiteohjelmaansa tätä tu-
kevia kärkiä, joihin on helppo yhtyä. Sääntelyä on liikaa. Tarvitaan
vähemmän, mutta aiempaa parempaa sääntelyä. Lainsäädännöllä
tulee kannustaa yrittäjyyteen. Yksinyrittäjien asema ja olosuhteet
tulisi myös ottaa nykyistä paremmin huomioon päätöksenteossa.
Riskiä ja epävarmuutta pienentää myös yrittäjien sosiaaliturvan
vahvistaminen ja uusien työntekijöiden palkkaamisen helpotta-
minen. Verotusta tulisi myös viedä siihen suuntaan, että se tukee
erityisesti kasvua, työllistämistä ja investointeja.
Ilkka Halavan ajatus siitä, että kaikilla vastasyntyneillä voisi olla
y-tunnus, tuntuu ehkä hieman kaukaiselta. Ja siitä voidaan olla
muutenkin montaa mieltä. Yhtä mieltä kuitenkin varmasti ollaan
laajalti siitä, että Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä.
Kustantaja:
Kustannusliike Aluelehdet Oy
Päätoimittaja:
Maija Latva
Painopaikka:
AlmaManu Oy, Tampere
Painosmäärä:
22 000
Hopunkatu 1, Sastamala • P. 010 229 0400
