2
Keskiviikko tammikuun 6. 2016
Sastamalassa kasvua mahdollistavia toimenpiteitä
Pohdintaa urheilusta,ja vähän sotestakin
Aika kiittää
Suomessa eletään vaikeassa ta-
loudellisessa tilanteessa. Brutto-
kansantuote on supistunut neljä-
nä perättäisenä vuotena, työttö-
myys on kasvanut ja työttömyys-
jaksot ovat pidentyneet. Lisäksi
väestön ikääntyminen heikentää
talouden kasvun edellytyksiä se-
kä kasvattaa julkisia menoja. Sa-
manaikaisesti useiden käynnissä
olevien konfliktien seurauksena
Suomeen ja muuhun Euroop-
paan on tullut ja on tulossa huo-
mattavasti aiempia vuosia enem-
män turvapaikanhakijoita. Tur-
vapaikanhakijat tullaan sijoitta-
maan kuntiin sen jälkeen, kun
heille on myönnetty pakolaissta-
tus. Tämän vaikutuksia kuntien
lähivuosien toimintaan ja talou-
teen ei osata vielä arvioida.
Pääministeri Sipilän johtama
hallitus tulee tekemään hallitus-
ohjelman mukaan sosiaali- ja
terveydenhuollon uudistuksen
synnyttämällä Suomeen uudet
itsehallintoalueet. Tämä tulee
johtamaan koko julkisen hallin-
non kokonaisuudistukseen niin
toiminnallisesti kuin rahoituk-
senkin näkökulmasta. Tässä vai-
heessa ei vielä ole tiedossa, mi-
tä muita kuntien ja valtion teh-
täviä kuin sosiaali- ja tervehuol-
to on siirtymässä uusille itsehal-
lintoalueille vuoden 2019 alusta
lukien. Uudistus ravistelee joka
tapauksessa Sastamalan kau-
pungin lähes kaikkia palvelu-
prosesseja ja johtaa myös mer-
kittäviin uudistuksiin organi-
saation sisällä. Kaupungin joh-
tamisjärjestelmää sekä organi-
saatiorakennetta tullaan uudis-
tamaan tämän vuoden aikana.
Vaikeasti työllistettävien osal-
ta kuntien vastuut lisääntyivät
merkittävästi vuoden 2015 alus-
ta alkaen. Sastamalan kaupunki
on haastavasta tilanteesta huo-
limatta kyennyt hoitamaan teh-
tävän kohtuullisen hyvin. Tämä
vuonna kaupungin tavoittee-
na onkin pyrkiä kokeilualueek-
si, jossa TE-toimiston tehtävät ja
niihin ohjatutut määrärahat vai-
keasti työllistettävien osalta siir-
rettäisiin kokonaan kaupungille.
Näkemykseni mukaan tule-
vaisuudessa sellaiset kunnat tu-
levat menestymään, joissa julki-
sen ja yksityisen sektorin kump-
panuus oivalletaan parhaalla
mahdollisella tavalla. Alueen
elinvoiman vahvistamisessa tar-
vitaan paikallista kumppanuut-
ta kaupungin, oppilaitosten ja
yritysten välillä. Kuntalaisten
oman elämän hallinnan vahvis-
tamisessa keskiössä on kaupun-
gin ja kolmannen sektorin väli-
nen yhteistyö. Myös peruspalve-
luiden järjestämisessä on mah-
dollista vahvistaa kumppanuuk-
sia niin yritysten kuin yhdistys-
tenkin kanssa.
Vuosina 2016-2018 Sastama-
lan kaupungin toimissa keskiös-
sä ovat toimenpiteet, jotka ovat
kasvua mahdollistavia. Kaupun-
gin markkinointia ja viestintää
uudistetaan ja maapolitiikkaa,
kaavoitusta sekä kunnallistek-
niikan rakentamista suunna-
taan laadullisesti korkeatasoi-
sille alueille. Lisäksi yrittäjäys-
tävällisyys ja käytännön elin-
keinopoliittiset toimet pyritään
jalkauttamaan koko organisaati-
on tehtäväksi entistä paremmin.
Haasteista huolimatta Sasta-
malan kaupunki tulee tarjoa-
maan asukkailleen hyvät julki-
set palvelut kohtuullisella ve-
rotustasolla. Sastamala on nyt
ja jatkossakin Pirkanmaan voi-
makas yrittäjyyskaupunki, jos-
sa asukkaat voivat nauttia hy-
vin järjestetystä ja monipuo-
lisesta kulttuuri- ja urheilutar-
jonnasta.
Hyvää alkanutta vuotta 2016!
Jarkko Malmberg
kaupunginjohtaja
Sastamala
Näin vuoden vaihduttua on
mukava muistella päättynyttä
vuotta ja ensimmäiseksi muis-
tuu mieleen Huittisten vilkas
urheiluelämä. Meillä on viime-
vuodelta maailmanmestari ja
kaksi ylimmän liigatason palloi-
lujoukkuetta; aika hyvin 10.000
asukkaan kaupunkien sarjassa!
Amanda Kotajan vuosi oli lä-
hes täydellinen. Kulunut vuosi
toi hänelle maailmanmestaruu-
den ja MM-hopean Dohasta ja
vielä kruunuksi kaikelle valin-
nan vuoden 2015 parayleisur-
heilijaksi. Käsittämättömän ko-
via saavutuksia 20 -vuotiaalta
nuorelta naiselta! Näillä merii-
teillä pitäisi pärjätä myös vuo-
den urheilijaäänestyksessä. Ensi
syksynä onkin sitten Rion para-
lympialaiset, joissa Amanda on
yksi suosikeista.
Palloilulajien puolella LP-
Vampula on ottanut paikkan-
sa naisten kivikovassa lento-
palloliigassa. Joukkue teki syys-
kaudella varsinaisen sensaation
katkaisemalla Suomen sarjoissa
voittamattomana pidetyn LP-
Viestin 27 ottelun voittoputken.
LP-Vampula kärkkyy sarjassa
keskikastin takana ja omaa vie-
lä enemmän taitoa ja potentiaa-
lia, mitä sarjataulukko osoittaa.
Kevätkaudella Kuninkaisissa on
taas varmasti tunnelmaa, kun
näyttävä ja hyvää henkeä uh-
kuva joukkue taistelee pisteistä.
Naisten futsal -liigassa Luja
vielä totuttelee ylimmän sarjata-
son koviin peleihin. Peli liigassa
on todella viihdyttävää: vauhdi-
kasta ja fyysistä. Tilanteet pela-
taan loppuun asti ja taka-askelia
ei oteta. Ei siis ihme, että Huh-
kolinnassa riittää kotipeleissä vä-
keä ja fiilistä; yleisökeskiarvo oli
syyskaudella liigan korkein. Us-
kon, että pisteitä kertyy kevät-
kaudella lisää, kun nuorelle jouk-
kueelle karttuu lisää kokemusta.
Joukkueet pelaavat korkealla
tasolla, mutta kotikentät eivät
ihan vastaa ylimmän sarjatason
vaatimuksia. Lisäksi kaupungis-
sa on huutava pula liikuntasa-
leista erityisesti nyt, kun Laut-
takylän koulun sali on poissa
käytöstä. Kaupungissa valmis-
tellaankin parast’aikaa hanke-
suunnitelmaa, jossa päätetään,
tehdäänkö Huhkolinnaan pe-
ruskorjaus ja laajennus vai ra-
kennetaanko ihan uusi halli ur-
heilukentän yhteyteen. Aika-
taulu on sellainen, että maalis-
kuussa päätämme valtuustossa,
kumpi vaihtoehto valitaan ja
vuonna 2016 suunnittelemme
hankkeen. Itse rakentaminen
tapahtuu vuosina 2017 ja 2018.
Liikuntahallin peruskorjauk-
sen/uudisrakentamisen lisäksi
alkaneena vuonna tulee työllis-
tämään sote - sosiaali- ja terve-
ydenhuollon uudistus. Tätä uu-
distusta, toteutuessaan, voidaan
pitää Suomen itsenäisyydenajan
merkittävimpänä palvelu-uu-
distuksena. Kuntien valta päät-
tä sote -palveluista, niiden jär-
jestämisestä ja palveluiden si-
joittelusta, on määrä siirtää pe-
rustettaville itsehallintoalueille
vuoden 2019 alusta. Nämä it-
sehallintoalueet on ihan uusi,
oma hallinnon portaansa, jo-
ka ei ole sen paremmin kunti-
en kuin valtion toimintaakaan.
Hyvää on, että Satakunta tulee
olemaan oma sote –alue, ja Sata-
kunnan keskussairaalasta tulee
laajan palvelun päivystävä sai-
raala. Tämän uudistuksen to-
teuttamisessa on kuitenkin vie-
lä monta kipukohtaa ja ratkais-
tavaa asiaa. Uudistus nimittäin
sisältää useamman, perustuslain
kannalta tulkinnanvaraisen asi-
an sekä lukuisan määrän erit-
täin vaativia käytännön ongel-
mia. Miten alueiden rahoitus
järjestetään ilman kokonaisve-
roasteen nousua? Mikä on kun-
tien omistamien sote -kiinteis-
töjen kohtalo? Miten turvataan
kaikkien kuntien asukkaiden
vaikutusvalta itsehallintoaluei-
den päätöksentekoon? Jos näi-
hin, vain esimerkkeinä nosta-
miini asioihin, ei löydy ratkaisu-
ja, jotka ovat sopusoinnussa pe-
rustuslain kanssa, uudistus tulee
taas kaatumaan eduskunnan pe-
rustuslakivaliokuntaan. Tätä ei
varmasti mikään vastuullinen
taho enää halua.
Näillä urheilullisilla ja vä-
hän soteakin sivuavilla ajatuk-
silla toivotan kaikille onnellista
vuotta 2016!
Jyrki Peltomaa
kaupunginjohtaja
Huittinen
On tullut aika kiittää kuluneesta
vuodesta. Tällä kertaa saan kiit-
tää seutukuntaa samalla kolmes-
ta pikaisesti kuluneesta vuodes-
ta. Aloitan työt Hattulan kun-
nassa tammikuussa 2016. Yh-
teistyö Punkalaitumen naapu-
rikuntien ja alueen yhteistyö-
kumppanien kanssa on ollut
hyvin antoisaa ja hedelmällistä.
En vieläkään osaa tarkalleen
sanoa, mistä Punkalaitumen
vahvuus kumpuaa. Kunta on
sekoitus tehokkuutta, maaseu-
dun tarkoituksenmukaisuutta,
määrätietoisuutta, maanläheis-
tä oman arvon tuntoa, toisaal-
ta taas yllättävää syvyyttä, rikas-
ta kulttuurista perimää, sivistys-
tä, kehityshakuisuutta, uusiutu-
mista. Savusaunojen rikastutta-
ma saunakulttuuri on yksi Suo-
men parhaista.
Kuntakentässä Punkalaidun
profiloituu pienenä mutta pip-
purisena. Suurempien puristuk-
sessa on jatkuvasti yritettävä
hieman muita lujemmin ja lä-
hes aina pienemmin voimava-
roin. Toisaalta kunta on ollut
valtion suuntaan hyvä kump-
pani ja pyrkinyt hyödyntä-
mään monimuotoisella otteella
valtiolta saatavaa tukirahoitus-
ta. Tässä on onnistuttukin. Val-
tion (Ely), EU:n, maakuntaliiton
ja kuntayhteistyön kautta kotiu-
tettava hyöty ja rahoitus on ol-
lut yksi keino välttää kuntaorga-
nisaation joutuminen pelkkään
supistavaan kierteeseen.
Säästöjen keskellä on myös
etsittävä sellaisia kohteita ja
toimintoja, joihin voidaan ha-
kea ulkoista rahoitusta luomaan
kasvua, uusia palveluita ja elin-
voimaa. Kunnan hankkeet niin
maahanmuutossa, uusiutuvissa
energiamuodoissa, liikunnassa
ja kulttuurissa sekä keskustan
kehittämisessä ovat tästä hyviä
esimerkkejä.
Punkalaitumella on viime
vuosina ollut lukuisia tähtihet-
kiä, joista kaikista olisi hienoa
kirjata muutama rivi. Voisi kir-
joittaa kuitukaapeleista, liikun-
tahalleista, infrainvestoinneista,
sotilasvaloista, nuorten konser-
teista, 375-vuotisjuhlavuodes-
ta tai Tero Pitkämäen hienosta
visiitistä Vartiolan kentällä. Re-
hellisyyden nimissä tahdon kui-
tenkin todeta, että kulunut syk-
sy on ollut haikea. Punkalaitu-
mesta ei noin vain luovuta. Eh-
kä mies voi lähteä Punkalaitu-
melta, mutta Punkalaidun ei
lähde miehestä!
Tulin tehtävään aikana, jol-
loin pienten kuntien odotet-
tiin liittyvän suurempiin niin
sanotun peruskunta-ajattelun
pohjalta. Tulkitsin kevään 2013
strategiatyössä valtuuston tah-
totilan kuitenkin niin, että oma
kunta haluttiin säilyttää tässä
vaiheessa.
Kaikilla meillä on oikeus ar-
vioida nykytilannetta ja tehty-
jä ratkaisuja. Punkalaitumen
ratkaisuhan oli keskittyä oman
kunnan kehittämiseen ja mini-
moida pienten resurssien ohjaa-
minen kuntarakenneselvityk-
siin. Nyt olemme taas tilantees-
sa, jossa uusi uudistus on käyn-
nistymässä. Koen tärkeäksi sen,
että Punkalaidun neuvottelee
tässä uudistuksessa itsenäise-
nä kuntana. Edelleen olisi virhe
tulkita, etteikö kunta- ja maa-
kuntayhteistyö olisi hyvin tär-
keää, jopa elinehto.
Kunnan luvut ovat näytillä
kevään tilinpäätöksen yhtey-
dessä. Punkalaidun on eurojen
osalta kuntakentän terveem-
mästä päästä. Isoin murhe on
sen sijaan väestörakenne. Pe-
rusfakta on, että kuntien talous
on vahvasti sidottu kaavailtu-
jen uudistusten rahoitusmallei-
hin. Kuntien rahoituspohjan eli
vahvan valtionrahoituksen tur-
vaava niin sanottu rahoituspe-
ruste on joka tapauksessa koe-
tuksella käsillä olevan uudistuk-
sen yhteydessä.
Mikäli itsehallintoalueuudis-
tus toteutetaan muodossa, jossa
sekä valtionosuudet että valta-
osa verotuloista siirretään kun-
nista itsehallintoalueille, ei pie-
nillä maaseutukunnilla yksin-
kertaisesti ole enää omaa rahaa
pyörittää toimintojaan. Tällöin
edessä olevat ratkaisut eivät
ole kuntapäättäjien syytä. Aika
näyttää asioiden kulun.
Uskon vahvasti siihen, että vi-
reillä olevien valitusten käsitte-
lyn jälkeen Isosuon tuulipuis-
to alkaa rakentua tehdyn kaa-
van mukaisesti. Kunta ja seutu
hyötyvät vielä vuosienkin pääs-
tä tehtävistä mittavista inves-
toinneista.
Olen hyvin kiitollinen saatua-
ni palvella Punkalaitumen kun-
taa. Tehtävä on antanut minul-
le paljon. Tahdon erityisesti kiit-
tää kunnan henkilöstöä, joka
päivästä toiseen hoitaa asiansa
kunniakkaasti ja vähin äänin.
Haluan myös osoittaa nöyrän
kiitokseni kunnan luottamus-
johdolle vahvasta tuesta kunta-
johtamisessa. Samalla toivotan
koko seudulle kehityshakuista
vuotta 2016!
Lauri Inna
kunnanjohtaja
Punkalaidun
HYVÄÄ ALKANUTTA VUOTTA!
