16
Keskiviikko tammikuun 13. 2016
OPPOSITIOKAHVIT
”Hallituksen politiikka kurittaa naisia”
▶
Vasemmistoliiton Anna Kontula tapasi sastamalalaisia puoluetovereitaan. Toiveissa on, että
paikkakunnalla sanottaisiin naapuri-Nokian tapaan ei päivähoito-oikeuden rajaamiselle.
Perälautoja paikalliseen sopimiseen -
työelämää uudistettava oikeudenmukaisesti
•
Minna Isotalo
Kolme kovaa täräyttävät
karua kertomaa kahvilan
pöytään: hallituksen po-
litiikka kurittaa erityises-
ti naisia.
Vasemmistoliiton kan-
sanedustaja
Anna Kon-
tula
sekä Sastamalan kun-
nallispolitiikassa vaikutta-
vat
Leena Saarela
ja
Pirk-
ko Niemi
ovat yksimieli-
siä siitä, että valtakunnan
politiikkaa tehdään liiaksi
miesten sanelun mukaan.
Vauhti on kova, ja oikeis-
tohallitus yrittää runnoa
päätöksiä läpi ilman pe-
rusteellisia selvityksiä tai
vaikutusarviointeja.
”Tasa-arvoasiat pitää
lain mukaan huomioi-
da valmistelussa. Sitä lai-
minlyödään nyt jatkuvas-
ti”, Kontula sanoo.
Hän lisää, ettei kyse ole
siitä, että hallitus olisi tie-
toisesti naisvihamielinen,
vaan siitä, että kolme kes-
keistä ministeriä ja puo-
lueensa puheenjohtajaa
ovat kaikki keski-iän ylit-
täneitä miehiä. Kontula
lisää vettä myllyyn tote-
amalla, miehet hallitse-
vat nyt politiikan areen-
oja laajemminkin.
”Tilannetta koitetaan
tv:ssä tasapainottaa nais-
toimittajalla. Tosiasiassa
siellä on neljä tärkeää uk-
koa kertomassa mikä on
maan tila ja mitä pitäisi
tehdä.”
Kontulan mukaan edus-
kunta on edelleen hyvin
patriarkaalinen paikka.
”Päätöksenteon vaiku-
tuksia ei mietitä suku-
puolinäkökulmasta, sillä
se on vallan ytimessä ole-
ville miehille yksinkertai-
sesti toisarvoista.”
■
TYÖELÄMÄÄN HAL-
LITUKSEN TOIMESTA
jo tehdyt uudistukset, ku-
ten vuorotteluvapaan eh-
tojen heikentäminen, vai-
kuttavat eniten duunari-
naisiin, sillä he ovat ol-
leet järjestelyn aktiivisin
käyttäjäryhmä. Kontu-
lan mukaan aikuisopin-
totuen viilaamisesta kär-
sivät niin ikään eniten
duunarinaiset. Eläkeläis-
ten aseman heikennys
koskettaa sekin enem-
män naisia, koska heil-
lä on usein pienemmät
eläkkeet kuin miehillä.
Naisvaltaiselta koulutus-
sektorilta on hallituksen
leikkurin toimesta ka-
toamassa jopa tuhansia
työpaikkoja.
Mikäli Kontulaa, Nie-
meä ja Saarelaa on usko-
minen, kyyti on ollut kyl-
mää. Suorastaan jäätä-
väksi meno muuttuu, jos
ei yhteiskuntasopimus-
ta synny. Sairaanhoitaja-
na työskentelevä Saare-
la huokaisee syvään, kun
puhe siirtyy hallituksen
pakkolakipakettiin.
”Miten julkisen alan
naisten palkkojen leik-
kaaminen vauhdittaa Suo-
men vientiä? Vuosilomat
ja lomarahat on neuvotel-
tu osaksi palkanmuodos-
tusta, tämä on kaukana
oikeudenmukaisuudesta.”
Saarela kantaa huol-
ta myös kanssasisarien-
sa jaksamisesta, hoivatyö
on raskasta vuorotyötä.
Toteutuessaan sairausajan
palkanmaksun karenssi
tuntuu paitsi tilipussissa
voi vaarantaa potilastur-
vallisuuden.
”Harvalla meistä on va-
raa pitää palkaton päivä
flunssan tai pienen kuu-
meen takia. Taudit leviä-
vät, kun työpaikoilla ol-
laan entistä sairaampina.”
■
KONTULA, SAARE-
LA JA
Niemi tietävät, että
että subjektiivisen päivä-
hoito-oikeuden rajaami-
nen oli virhe, joka heiken-
tää naisten asemaa ja joh-
taa perheiden eriarvoistu-
miseen.
Hallitus heitti tum-
maan veteen sentään jon-
kinlaisen pelastusrenkaan,
sillä kunnat saavat itse
päättää päivähoitoasiois-
taan. Pirkanmaalla muun
muassa Nokia ja Tampe-
re ovat sanoneet uudis-
tukselle ei. Kolmikko toi-
voo Sastamalan tekevän
samoin.
Niemi pohtii päivä-
hoito-oikeuden rajaami-
sen kielteisiä vaikutuksia
työllisyyteen. Kynnys si-
jaisuuksien ja pätkätöi-
den vastaanottamiseen
nousee, jos lapselle pitäi-
si saada hoitopaikka jär-
jestymään jo seuraavaksi
päiväksi.
”Esimerkiksi opetus- ja
hoiva-alalla sijaisen tarve
tulee usein yllättäen. Mi-
ten Sastamala pystyy jär-
jestämään hoitopaikan,
kun se voi viikonkin va-
roitusajalla olla hanka-
laa?”
Päivähoidon funktiona
on myös ennaltaehkäise-
vä lastensuojelu, Kontula
huomauttaa. Päivähoidon
ammattilaisten ansiosta
perheiden ongelmiin on
monissa tapauksissa osat-
tu puuttua ajoissa.
”Päivähoito-oikeuden
supistamisesta kärsivät
lapset, joiden vanhempi-
en työ- tai opiskelutilanne
on epäväkaa. Tutkimusten
mukaan yleisin syy siihen,
miksi kotona oleva äiti tai
isä vie lapsensa päivähoi-
toon, on sairaus tai oma
jaksaminen. Merkittävää
palvelun ylikäyttöä ei ti-
lastojen mukaan ole.”
Hallituksen päätös raja-
ta päivähoito-oikeutta oli
Kontulan mukaan histo-
riallinen siitä syystä, että
lähestulkoon kaikki alan
asiantuntijat vastustivat
sitä. Hallitus ei harjoita
normienpurkua, vaan
uusien luomista. Jokai-
sesta lasten vanhempi-
en työmarkkinastatuk-
sen muutoksesta seu-
raa hallinnollista työtä,
asian käsittely ja pää-
töksenteko vie resurs-
seja.
” P ä i v ä ho i t o - o i k e u -
den rajaaminen on sur-
keaa työllisyyspolitiik-
kaa. Muutos vie Suomea
kohti kotiäitiyhteiskun-
taa”, naiset tuumivat.
Ensin ihmisiin iskostet-
tiin kriisitietoisuus, sit-
ten tuli syyllistämisvai-
heen vuoro: älä pidä it-
sekkäästi kiinni saavute-
tuista eduista, kaikki mu-
kaan talkoisiin isänmaan
hyväksi.
”Meidän kaikkien pi-
täisi osallistua talkoisiin,
joista toiset lähtevät 50
euroa taskussa ja toisilla
on 10 euroa vähemmän
kuin ennen. Onko se oi-
keaa talkoohenkeä?” An-
na Kontula puuskahtaa.
Toisen kauden kan-
sanedustaja ärsyyntyy
puolueensa nimittelystä
muutosvastarintaiseksi.
”Vasemmistoliitto on
vallankumouspuolue,
mutta on järjenvaistais-
ta ajaa uudistuksia vain
uudistumisen vuoksi, si-
sältö ratkaisee. Rakentei-
ta täytyy muuttaa niin,
että asiat muuttuvat pa-
rempaan, ei huonom-
paan suuntaan.
■
HALLITUKSEN AJA-
MALLA PAKKOLAKI-
PAKETILLA
ei Kontulan
mukaan ole mitään teke-
mistä työllisyyden paran-
tamisen tai Suomen vien-
nin edistämisen kanssa.
Kontula ei vastusta aja-
tusta työlainsäädännön
uudistamisesta tai pai-
kallisen sopimisen lisää-
misestä, ongelmana on
hallituksen tapa poimia
rusinat pullasta.
”Paljon puhetta Sak-
san ja Ruotsin malleista,
mutta niistä haluttaisiin
poimia vain työnantajaa
hyödyttävät seikat. Jos
työehtosopimusjärjestel-
mä puretaan, pitäisi Suo-
messa säätää lailla mini-
mipalkoista kuten näis-
sä usein mainituissa esi-
merkkivaltioissa.”
Kontula on varma, et-
tei oikeisto halua tänne
Saksan minimipalkko-
ja, sillä ne ovat suurem-
mat kuin esimerkiksi sii-
voojan tienesti Suomessa.
Hänen mukaansa paikal-
lisen sopimisen nimiin
vannovat tahot eivät jo-
ko tunne TES:n suomia
mahdollisuuksia tai ha-
luavat ideologisista syis-
tä heikentää työntekijoi-
den asemaa.
Vientilaivan uudel-
le kurssille saattaminen
on monen asian summa,
Kontula sanoo. Suomes-
sa ollaan liian usein liian
myöhään liikkeellä, mi-
tä tulee uusien tuottei-
den tai konseptien lan-
seeraamiseen. Yrittäjyyt-
tä hän edistäisi madalta-
malla yrittäjäksi ryhtymi-
sen kynnystä. Tässä iso
apu olisi yrittäjien sosi-
aaliturvan parantaminen,
harva uskaltaa ottaa tyh-
jän päälle putoamisen ris-
kiä. Kontula moittii myös
johtamistapoja.
”Jos pk-yritystä johde-
taan kuin suuryritystä,
mennään varmasti met-
sään.”
Sastamalan kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen Leena Saarela, kasvatus- ja
opetuslautakunnan jäsen Pirkko Niemi ja tamperelainen kansanedustaja Anna Kontula kah-
vittelivat Pyymäen konditoriassa viime viikolla. Heidän mielestään Suomen hallituksen toimet
vahvistavat luokkayhteiskuntaa. Menossa on ideologinen puhallus, talkoot, jonka seurauksena
heikompiosaisten ja työntekijäpuolen mahdollisuudet kaventuvat entisestään. Toimien jälki-
seuraamuksena lankeaa yhteiskunnan maksettavaksi lasku, joka minimoi saavutettavat sääs-
töt - jos ja kun niitä ylipäänsä syntyy.
