2
Keskiviikko tammikuun 20. 2016
KESKUSTELUILTA
”Pelkkä majoittaminen ei riitä”
▶
Jokaisen maahantulijan tulee saada Suomessa hyvä alku, vaikka arviolta
myönteisen päätöksen saakin vain joka kolmas turvapaikanhakija.
•
Maija Latva
•
Punkalaitumen kunnanta-
lolla järjestettiin torstai-il-
tana maahanmuuttoa kä-
sitellyt info- ja keskuste-
lutilaisuus. Puheenvuo-
ron tilaisuudessa käyttivät
SPR:n Varsinais-Suomen
piirin toiminnanjohtaja
Pauli Heikkinen
, Punka-
laitumen vastaanottokes-
kuksen apulaisjohtaja
He-
lena Noroila
ja vastaava
ohjaaja
Kaisa Hyyti-Suo-
janen
, rikosylikonstaape-
li ja Sisä-Suomen alueella
ulkomaalaistutkintaryh-
mää johtava
Klaus Rauva
,
Maahanmuuttajat maa-
seudun arjessa -hankkeen
työntekijä
Maarit Tiit-
tanen
, vt. kunnanjohta-
ja
Oili Mölsä
, valtuuston
puheenjohtaja
Outi Uusi-
Kouvo
sekä vt. sivistystoi-
menjohtaja
Kai Lindvall
.
Hyvin organisoidussa, in-
formatiivisessa illassa asi-
asta kiinnostuneita taval-
lisia kuntalaisia oli paikal-
la vain kourallinen.
■
”KUN LYHYEN TAU-
ON
jälkeen Punkalaitu-
men vastaanottokeskus
avattiin neljännen ker-
ran sen historian aikana
viime heinäkuussa, kylil-
lä oli havaittavissa pientä
kuohuntaa. Tilaisuus on-
kin järjestetty sen vuoksi,
että nyt voi kysyä. Ei tar-
vitse elää huhujen varas-
sa”, Mölsä totesi tilaisuu-
den aluksi.
■
PAULI HEIKKISEN
MUKAAN
jokaisen maa-
hantulijan tulee saada
Suomessa hyvä alku, vaik-
ka arviolta myönteisen
päätöksen saakin vain jo-
ka kolmas turvapaikanha-
kija. ”SPR ei käsittele tur-
vapaikanhakijoita ongel-
mana, vaan tehtävänä”,
hän painotti.
■
KAISA HYYTI-SUOJA-
NEN VALOTTI
vastaan-
ottokeskuksen arkea. ”Se
on hyvin rutiininomaista.
Asukkaat huolehtivat it-
se ruuan laitosta ja muis-
ta asioistaan sekä opiske-
levat suomen kieltä. Op-
pivelvollisuusikäiset käy-
vät valmentavassa koulu-
tuksessa Punkalaitumella
ja vanhemmat Sastama-
lassa. Siksi täältäkin kul-
kee aamuisin peräti kak-
si linja-autoa Sastamalan
suuntaan.”
■
HELENA NOROILA
KERTOI,
että turvapai-
kanhakijoita on tällä het-
kellä 250, joista 50 asuu
kunnan vuokra-asun-
noissa ja 200 keskuksessa.
”Parhaimmillaan tilat pul-
listelivat, kun asukkaita
oli peräti 370.” Noroilan
mukaan pelkkä majoitta-
minen ei kuitenkaan riitä,
vaan integroiminen yhtei-
söön on erittäin tärkeää.
Eniten Punkalaitumel-
la on irakilaisia, noin 160.
Seuraavaksi eniten väkeä
on tullut Somaliasta ja
Afganistanista. ”Noudat-
telee siis hyvinkin valta-
kunnallista linjaa.”
■
SISÄ-SUOMEN ALU-
EELLA ULKOMAALAIS-
TUTK INTARYHMÄÄ
johtava Klaus Rauva ker-
toi tilanteen helpottuneen
sen jälkeen, kun Tornion
järjestelykeskus avattiin.
”Ennen sitä meille saat-
toi tulla vuorokaudessa li-
ki 200 hakijaa, ja työnte-
kijöitä oli pahimmillaan
vain kolme.” Pakolaisten
tulva on ollut poliisille-
kin haasteellinen, koska
ilmiö oli Suomessa niin
uusi asia. Kehitetyt toi-
mintamallit toimivat hä-
nen mukaansa kuitenkin
jo hyvin.
■
KUNNASSA ASU-
VILLE OPPIVELVOLLI-
SUUSIKÄISILLE
turva-
paikanhakijoille on tar-
jottava perusopetusta tai
vaihtoehtoisesti valmis-
televaa perusopetusta, ja
tätä puolta tilaisuudes-
sa valotti Kai Lindvall.
Korvaus kunnalle on 2,5
kertainen perusopetuk-
sen valtionosuuteen ver-
rattuna. Nyt Punkalaitu-
mella toimii kaksi ryh-
mää, joissa on 16 las-
ta, kaksi opettajaa sekä
yksi avustaja. ”Osaami-
sen hankkiminen kun-
taan on pitkä prosessi ja
vaatii paljon työtä, mut-
ta sen hävittäminen käy
nopeasti”, Lindvall pai-
notti viitaten Maahan-
muuttoviraston lyhytnä-
köiseen päätökseen sul-
kea vastaanottokeskus
lokakuussa 2014. ”On-
neksi katkos toiminnas-
sa oli niin lyhyt.”
■
PUNKALAITUMEN
KUNNAN MAAHAN-
MUUTTAJAT
maaseu-
dun arjessa -hankkeen
työntekijä Maarit Tiita-
nen on tehnyt valtakun-
nallisestikin kiiteltyä ja
palkittua työtä kiintiö-
pakolaisten kotouttami-
seksi. ”Meillä on hyvä ti-
lanne, sillä tällä hetkel-
lä kaikki ovat joko töissä,
koulutuksessa tai muis-
sa työllistämistoimenpi-
teissä.”
Helmikuun alussa Pun-
kalaitumelle saapuu 16
uutta kiintiöpakolaista.
”Kaksi syyrialaisperhet-
tä, jotka tulevat Libano-
nin pakolaisleiriltä”, Tiit-
tanen tarkensi. Syyria-
laisten saapumisen jäl-
keen Punkalaitumella on
76 kiintiöpakolaista, jois-
ta valtaosa on myanma-
rilaisia.
■
PUNKALAITUMEN
KUNNANVALTUUS -
TON PUHEENJOHTA-
JA
Outi Uusi-Kouvo ker-
toi, että vastaavanlainen
tilaisuus pidettiin aluku-
syksystä kunnan työnte-
kijöille ja luottamushen-
kilöille. ”Esiin nousi hy-
viä kysymyksiä, joten
siksi halusimme pitää
myös kuntalaisille avoi-
men tilaisuuden. Asian-
tuntijoilta tuleva tieto
menee aina paremmin
perille.”
Oili Mölsän mukaan
yhteiselo kuntalaisten ja
turvapaikanhakijoiden
kesken on sujunut pää-
piirteittäin hyvin. ”Ja kyl-
lä kunnalla edelleen on
vuokra-asuntojakin tar-
jolla, vaikka facebookissa
niiden on kerrottu olevan
täynnä pakolaisia”, nai-
nen oikaisi.
Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Linda Lähdesniemi ja varapuheenjohtaja Markus Nihti pitä-
vät tärkeänä sitä, että asioista keskustellaan myös koulussa. ”Lukiossa erilaiset huhut loppui-
vat siihen, kun järjestimme keskustelutilaisuuden yhdessä vastaanottokeskuksen henkilökun-
nan kanssa”, Lähdesniemi kertoo. Nihtin mukaan myös yläasteella on asioita käsitelty. Jotkut
tytöt ovat kokeneet ahdistavana sen, että toisinaan turvapaikanhakijat saattavat tulla, ehkä
ihan uteliaisuuttaan, liian lähelle vaikkapa kaupassa. On hyvä, että vastaanottokeskuksessa
näistä kulttuurieroista on tiedotettu aktiivisesti turvapaikanhakijoita. Maassa tulee olla maan
tavalla”, Nihti summaa.
Syyrialaisperheille
jo hyvin tavaraa
•
Maija Latva
Maarit Tiittanen
peräänkuulutti Alueviestissä pa-
ri viikkoa sitten kodin käyttötavaraa ja huoneka-
luja, sekä lämpimiä vaatteita kuntaan saapuville
syyrialaisille kiintiöpakolaisille. ”Sain valtavasti
yhteydenottoja ja nyt tavaraa on niin paljon, et-
tä saisin kalustettua useammankin kodin. Kiitos
kaikille lahjoittajille”, Tiittanen sanoo. Se, mis-
tä vielä on pulaa, ovat erityisesti miesten lämpöi-
set talvikengät.
Niitä talvikenkiä kaivataan myös vastaanotto-
keskuksessa. Siellä otetaan vastaan myös astioita
ja huonekaluja.
Miksi hakemuksia perutaan paljon?
•
Maija Latva
Yleisön joukossa istunut punka-
laitumelainen
Rauno Sundströn
esitti pari kysymystä, joita var-
masti moni kantasuomalainen-
kin on viime aikoina miettinyt.
Sundströn totesi, että pakomat-
kalle lähtevät eivät taida olla nii-
tä kaikista heikoimpia ja köyhem-
piä kansalaisia, koska heillä on va-
raa maksaa salakuljettajille. Häntä
kiinnosti myös, miksi turvapaik-
kahakemuksia perutaan niin kii-
vaaseen tahtiin.
■
KAISA HYYTI-SUOJASEN
MUKAAN
suurin osa turvapai-
kanhakijoista onkin niin sanot-
tua keskiluokkaa, opiskellut-
ta väkeä. ”Joukossa on kuiten-
kin paljon myös täysin luku- ja
kirjoitustaidottomia henkilöitä,
joille esimerkiksi koko suku on
kerännyt matkaan tarvittavan
summan.”
Hakemusten peruuttamiseen on
vastaanottokeskuksen henkilökun-
nan mukaan monia syitä. ”Monil-
le selviääkin vasta täällä Suomessa,
etteivät he mahdollisesti saakaan
perhettään tänne. Huoli kotimaa-
han jääneistä lähiomaisista on ko-
va. Henkisesti he ovat edelleen ko-
tona, vaikka fyysisesti täällä Suo-
messa”, selvitti
Helena Noroila
.
