Keskiviikko 3.2.2016
5
Auto
viesti
Autoilu tulevaisuudessa
– yhteispeliä vai
vastakkainasettelua
joukkoliikenteen kanssa?
Henkilöautoilu on joutunut valtakunnallisessa ja seututa-
son liikennepolitiikassa asemaan, jossa sen toimintaedel-
lytyksiä kavennetaanmm. hinnoittelulla ja erilaisilla hen-
kilöauton käyttöä rajoittavilla toimilla. Miksi?
Autoilua on helppo syyllistää ja käyttää joukkoliikenne-
päätösten tukena. Näyttää siltä, että joukkoliikenteen ys-
tävät ja liikennesuunnittelijat eivät tutki ja arvioi autoilun
sektorilla tapahtuvaa voimakasta kehitystä autonomis-
ten autojen, sähköautojen sekä uudentyyppisten liiken-
nepalvelujen kuten MaaS (Mobility as a Services)-palve-
lujen tuomia ratkaisuja. Nämä mullistavat liikkumista ja
autoilua tulevien 15 vuoden aikana rajummin kuin koko
autoilu on muuttunut viimeisen 80 vuoden aikana. Auto-
jen käyttö muuttuu turvalliseksi ja niiden vuokraus ja jat-
kuva käyttö tulevat vähentämään liikenneruuhkia ja au-
topaikkojen tarpeita. Sähköautot ovat päästövapaita. Eikö
nyt olisi järkevää rakentaa osa liikenteestä MaaS-tyyppis-
ten ratkaisujen varaan.
Pääosin taustalla ovat ympäristösyyt, mutta henkilöautoi-
lun rajoittamisen yhteydessä puhutaan myös kaupunki-
ympäristön laadusta ja hyvinvoinnista. Ennen kuin hen-
kilöautoilua lähdetään rajoittamaan näillä perusteilla, on
tärkeä pysähtyä pohtimaan sitä, mikä on auton merki-
tys kansalaisten ja yritysten arjessa sekä julkisessa ta-
loudessa.
Eniten henkilöautolla liikkuvat työssäkäyvät. Työmatko-
jen merkitys on sujuvan arjen kannalta olennaisen tärke-
ää, vaikka työmatkojen osuus matkoista viime vuosikym-
meninä onkin hieman pienentynyt ikärakenteenmuutos-
ten takia. Vuonna 2010 noin kolmasosa työllisistä työs-
kenteli oman asuinkuntansa ulkopuolella. Kasvava asi-
antuntijatyön osuus ja työmarkkinoiden erilaistuminen
on johtanut tilanteeseen, jossa vain harvan perheen työ-
matkat ovat kävelyetäisyydellä kotoa. Mitä parempi saa-
vutettavuus on, sitä paremmat toimintaedellytykset yh-
teiskunta tarjoaa kansalaisilleen ja yrityksilleen.
Ei ole yhteiskuntataloudellisesti järkevää tarjota kaikilla
matkustussuunnilla ja hiljaisen kysynnän aikana tiheää
joukkoliikenteen vuorotarjontaa vaan myös autoilulle jää
vankka rooli kaupunkiseutujen arkiliikkumisessa.
Julkisessa taloudessa autoliikenteen merkitys on tärkeä,
kerätäänhän autoliikenteestä vuosittain noin 8 miljardia
euroa erilaisina verotuloina. Suurimmat erät muodostu-
vat polttoaineveroista ja tieliikenteeseen kohdistuvista ar-
vonlisäveroista. Noin viidennes kotitalouksien kulutus-
menoista aiheutuu henkilöautoliikenteestä. Työssäkäy-
vien ja yrittäjien osuus on suurempi, lähes neljännes hei-
dän kulutusmenoistaan liittyy henkilöautoiluun. Onkin
ilmeistä, että mahdolliset henkilöautoiluun kohdennet-
tavat lisäkustannukset erilaisten verojen ja ruuhkamak-
sujen muodossa kohdentuvat selvimmin työssäkäyviin,
joille auto on tärkeä päivittäinen kulkuväline.
Käsitys henkilöautoilusta energiaa kuluttavana ympäris-
töä kuormittavana kulkutapana on vähintäänkin vanhen-
tunut, vaikka ajoneuvotekniikassa vielä riittääkin ympä-
ristöhaasteita ratkottavaksi. Uusien henkilöautojen hiili-
dioksidipäästöt ovat vähentyneet jo yli neljänneksen vii-
meisten 10 vuoden aikana.
Tie joukkoliikenteen edistämiseen ei voi käydä henkilö-
autoliikenteen rajoittamisen kautta, vaan oikea reitti on
joukkoliikenteen palvelutason, houkuttelevuuden, sosi-
aalisen turvallisuuden ja hinnoittelun kautta. Liikenteen
kaikkia muotoja tulee jatkossakin kehittää sulassa sovus-
sa eikä rajoittaa mitään niistä. Alueiden välisessä kilpai-
lussa niinmenestyvistä yrityksistä, osaavasta työvoimas-
ta, kauppojen säilymisestä ydinkeskustassa kuin hyväs-
tä elämän laadustakin tämä ei voi olla viisasta politiikkaa.
Kirjoittaja on Autoalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja
Kolumni
•
Pekka Rissa
Tammikuussa
rekisteröitiin 11 788
uutta henkilöautoa
»
Autoalan ennusteryhmä ennustaa kuluvalle vuodelle lievää
kasvua pakettiautokauppaan.
Ajonvakautusjärjestelmä
löytyy melkein joka
toisesta henkilöautosta
Ajoneuvon vetolaitetiedot
voi tarkastaa nyt netissä
•
Alueviesti
Tammikuussa rekisteröitiin 11
788 uutta henkilöautoa mikä
on 14,8 prosenttia enemmän
kuin viime vuoden tammikuus-
sa. Suurimpana yksittäisenä syy-
nä rekisteröintien kasvuun Suo-
messa on ollut romutuspalkkio-
kokeilu, jonka piiriin kuuluvia
autoja rekisteröitiin vielä tam-
mikuun aikana. Toinen syy on
autoveron lievä alentuminen
vuoden alusta.
Viime vuonna Suomessa en-
sirekisteröitiin 108 812 uutta
henkilöautoa. Ruotsissa sen si-
jaan rekisteröitiin 345 108 au-
toa, joka oli kaikkien aikojen
ennätys. Tähän on syynä pait-
si Ruotsin hyvä taloustilanne,
myös maan autoverottomuus.
Suomessa myytäisiin noin
190 000 autoa, jos olisimme re-
kisteröinneissä Ruotsin kanssa
samalla tasolla väkilukuun suh-
teutettuna. Autoalan mieles-
tä Suomen pitää tehdä nyt no-
peasti rohkeita ratkaisuja vien-
nin ja kotimarkkinakysynnän
elvyttämiseksi.
UUSIA PAKETTIAUTOJA
re-
kisteröitiin tammikuussa 1
149 kappaletta ja viime vuo-
den tammikuuhun verrattu-
na määrä kasvoi 19,8 prosent-
tia. Pakettiautokauppaan on
kertynyt patoumaa viimeisten
seitsemän laihan vuoden jäl-
keen, joka alkaa nyt vaikuttaa
myyntiin. Autoalan ennuste-
ryhmä ennustaa kuluvalle vuo-
delle lievää kasvua pakettiau-
tokauppaan.
PAKETTIAUTOJEN TAVOIN
myös kuorma-autojen rekiste-
röintimäärä kasvoi viime vuo-
desta. Uusia kuorma-autoja re-
kisteröitiin 285 kappaletta. Lin-
ja-autoja ensirekisteröitiin tam-
mikuussa 29 kappaletta.
•
Alueviesti
Ajonvakautusjärjestelmä korjaa
kuljettajan tekemiä ohjausvir-
heitä ja ehkäisee luisumista jar-
ruttamalla ja moottorin vään-
töä säätelemällä. Nykyisin ajon-
vakautusjärjestelmä on vakiova-
rusteena noin 40–46 prosentissa
henkilöautoista.
Ajonvakautusjärjestelmä on
yleistynyt autojen vakiovarus-
teena melko tasaisesti vuodes-
ta 1998. Viime vuosina ajonva-
kautusjärjestelmä on vakiova-
rusteena kaikissa käyttöönote-
tuissa autoissa.
”Kun eri automallien keski-
määräiset ajokilometrit otetaan
huomioon, ajonvakautusjärjes-
telmä oli syksyllä 2014 vakio-
varusteena käytössä 59–66 pro-
sentissa kaikkien henkilöauto-
jen ajokilometreistä,” kertoo
Trafin johtava asiantuntija
An-
na Schirokoff
. Tulosten välinen
ero johtuu siitä, että uudemmil-
la autoilla ajetaan keskimäärin
vanhoja enemmän ja uudem-
mat autot on vanhoihin verrat-
tuna useammin ajonvakautus-
järjestelmällä varustettuja.
”Uusien tulosten perusteel-
la pystytään nyt mallintamalla
arviomaan, mikä vaikutus ajon-
vakautusjärjestelmällä on Suo-
messa ollut liikenneturvallisuu-
teen”, sanoo VTT:n johtava eri-
koistutkija Juha Luoma.
”Tavoitteena on ryhtyä Suo-
messa rekisteröimään järjes-
telmällisesti tietoja autoissa
olevista kuljettajan tukijärjes-
telmistä, jotta niiden turval-
lisuus-, ympäristö- ja muita
vaikutuksia voidaan arvioida
tulevaisuudessa”, toteaa Schi-
rokoff.
Työ aloitetaan selvittämäl-
lä, mitä tukijärjestelmiä koske-
via tietoja olisi eri toimijoiden
näkökulmasta tärkeintä jatkos-
sa sisällyttää ajoneuvokohtaises-
ti Trafin rekistereihin.
VTT teki ajonvakautusjärjes-
telmän yleistymistä käsittele-
vän tutkimuksen osana Turval-
linen liikenne 2015 -tutkimus-
ohjelmaa.
•
Alueviesti
Kuorma-auton vetolaitetiedot
voi nyt tarkastaa ilmaiseksi Tra-
fin sähköisessä asiointipalvelus-
sa. Palvelussa näkyy ajoneuvon
nykyiset vetolaitetiedot ja viisi
viimeistä käyttötietoa. Palvelus-
sa voi myös ilmoittaa vetolait-
teen käyttämättömyydestä tai
käyttöönotosta
Kuorma-auton omistaja tai
haltija voi ilmoittaa Trafin säh-
köisen asiointipalvelun kautta
vetolaitteen käyttämättömyy-
destä, jos kuorma-autoa ei käy-
tetä perävaunun vetämiseen.
Tällöin käyttövoimaveron veto-
laiteosuutta ei panna maksuun
ilmoituspäivästä lähtien.
Vastaavasti, jos käyttämättö-
myydestä on aiemmin ilmoitet-
tu ja vetolaitetta aletaan käyttää,
pitää omistajan tai haltijan il-
moittaa vetolaitteen käyttöön-
otosta ennen vetolaitteen käyt-
tämistä. Myös tämä onnistuu
Trafin asiointipalvelun kautta.
Vetolaiteosuus pannaan mak-
suun aina automaattisesti au-
toista, joiden ajoneuvoliiken-
nerekisterin tietoihin on mer-
kitty, että ne on varustettu pe-
rävaunun vetoautoksi. Erillistä
ilmoitusta vetolaitteen käyttä-
misestä ei tarvita autoa rekiste-
röitäessä, liikennekäyttöön otet-
taessa tai auton vaihtaessa omis-
tajaa.
Henkilöasiakkaat voivat kir-
jautua palveluun joko mobii-
livarmenteella tai verkkopank-
kitunnuksilla. Yritykset voivat
asioida sähköisesti hankkimalla
Trafin sähköisen asiointipalve-
lun tunnistuksessa tarvittavan
Katso-tunnisteen.
