11
Keskiviikko 20.4.2016
Kuulutus
Caruna Oy hakee toimenpidelupia puistomuuntamoi-
den rakentamiseksi välille Putajantien alkupää - Haka-
mäentie - Vaununperäntie - Tähtisentie - Hirvenportaan-
tie. Lupahakemuksiin liittyvä kartta ja puistomuunta-
moiden tarkemmat osoitteet ovat nähtävänä Sastama-
lan kaupungin rakennusvalvontatoimistossa ma-pe klo
9.00 – 15.00.
Edellä mainittujen hakemusten johdosta varataan naa-
pureille mahdollisuus kirjallisten huomautusten teke-
miseen. Mahdolliset huomautukset on toimitettava
4.5.2016 klo 15.00 mennessä rakennusvalvontatoimis-
toon, osoite Aarnontie 2, II kerros, PL 23, 38201 Sasta-
mala.
20.4.2016 Rakennusvalvonta
Kuulutus
Sastamalan kaupunki hakee maisematyölupaa puuston
harventamiseen Keskustassa seurantalon tontilla ja seu-
rantalon puistossa kiinteistöillä 790-1-43-1 sekä 790-1-
9903-0.
Lupahakemus liitteineen on nähtävänä Sastamalan kau-
pungin rakennusvalvontatoimistossa ma-pe klo 9.00 –
15.00.
Edellä mainitun hakemuksen johdosta varataan naa-
pureille mahdollisuus kirjallisten huomautusten teke-
miseen. Mahdolliset huomautukset on toimitettava
4.5.2016 klo 15.00 mennessä rakennusvalvontatoimis-
toon, osoite Aarnontie 2, II kerros, PL 23, 38201 Sasta-
mala.
20.4.2016 Rakennusvalvonta
Kuulutus
Sastamalan kaupunginhallitus on kokouksessaan
14.3.2016 § 56 hyväksynyt A047/2014 Muurainkujan
korttelin 49 asemakaavan muutoksen 8.3.2016 päivä-
tyn tarkistetun ehdotuksen mukaisena.
Kaupunginhallituksen päätös on lainvoimainen.
Sastamala 18.4.2016
Kaupunginhallitus
Henkilö
Eilasta ei ole
oloneuvokseksi
▶
▶
Törmän mukaan Huittisten vahvuus on ruokaketju,
Sastamalan kannattaa panostaa matkailuun.
•
•
Laura Haavisto
Huittisten kaupungin
elinkeinojohtaja
Eila Tör-
mä
jäi eläkkeelle huhti-
kuun alussa.
Vaikka työpöytä kau-
pungintalon kolmannessa
kerroksessa tyhjeni, Huit-
tisten ja lähiseudun elin-
keinoelämän asiat pyö-
rivät naisen ajatuksissa
edelleen.
”Ei se niin mene, et-
tä sulkisi oven perässään
ja aivot lakkaisivat teke-
mästä työtä. Päinvastoin,
nyt minulla on erilainen
vapaus nähdä asioita uu-
delta kantilta”, hän nau-
rahtaa.
Törmä nautti työs-
tään elinkeinojohtajana,
mutta jo muutaman vii-
kon ero työelämästä on
ollut silmiä avaava ko-
kemus.
”Työssä oli aina kova kii-
re. Asioita piti hoitaa no-
peasti pois alta, mikä hei-
kensi luovuutta. Vapaalla
aivot ovat alkaneet tehdä
luovaa työtä aivan eri ta-
valla ja olen tehnyt ympä-
riltäni täysin uusia huo-
mioita.”
■
■
Eila
Törmä antaakin
työpaikoille neuvon, että
yhteiselle ideoinnille kan-
nattaa suoda enemmän ai-
kaa.
”Luovuus sanana tun-
tuu varsinaiselta fraasil-
ta, mutta erityisesti elin-
keinopuolella uusien asi-
oiden etsiminen on kui-
tenkin juuri se, mikä rat-
kaisee menestyksen”, hän
perustelee.
Törmä on huomannut,
että tärkeää ovat myös si-
dosryhmät ja ympärillä
pyörivän maailman seu-
raaminen.
”Ei pitäisi tuijottaa liiak-
si vain omia asioita, vaan
lukea ja tarkkailla. Ikku-
nat täytyy pitää auki maa-
ilmaan ja yrittää valikoida
tärkeät asiat.”
■
■
Törmä
on huoman-
nut, että kaupunki toi-
sensa jälkeen matkii toisi-
aan ja yrittää sinnitellä sa-
moilla kikoilla.
”Vauhti on valtava, vaik-
ka oikeasti jokaisen kau-
pungin kannattaisi pysäh-
tyä miettimään, mikä on
se meidän vahvuutemme.
Huittinen, Sastamala, Ko-
kemäki ja Eura ovat täy-
sin erilaisia kaupunkeja.
Se, mikä toimii Huittisis-
sa, ei todennäköisesti ole
Sastamalan menestyksen
avain.”
Erityisellä mielenkiinnol-
la Törmä on seurannut Tam-
pereen huikeaa kehitystä.
”Se heijastuu Sastama-
laan ja myös Huittisiin.
Olemme Suomen kehitty-
vän kolmion sisällä ja sii-
nä on sekä hyvät että huo-
not puolensa”, hän toteaa.
■
■
Törmä
oli vahvasti
vaikuttamassa myös huit-
tislaisen menestystarinan,
Hullun Yön luomiseen.
Tapahtuman menestyk-
sen salaisuutta Törmä ei
osaa eritellä.
”Huittislaisten kauppiai-
den kesken vallitsee mah-
tava yhteishenki ja he toi-
mivat yhdessä rintamas-
sa. Hyvä henki heijastuu
myös asiakkaiden suun-
taan.”
Nainen muistuttaa, et-
tei yhteishenkeä voi nos-
taa ulkopuolinen henkilö,
vaan sen pitää lähteä yrit-
täjistä itsestään. Huittisis-
sa vähittäiskauppaa yri-
tetään porukalla pitää vi-
reänä.
”Vähittäiskaupan mer-
kityksestä ei puhuta tur-
haan. Sen heikentyminen
heijastuu koko kaupungin
imagoon. Ihmiset halua-
vat asua vireässä kaupun-
gissa, eivätkä tyhjät liike-
huoneistot anna sellaista
kuvaa.”
Vähittäiskaupan vaikea
tilanne onkin Törmän tä-
män hetken suurin huo-
lenaihe.
”Ihmisten ostoskäyttäy-
tyminen on muuttunut.
Ainut selitys ei ole net-
tikaupan lisääntyminen,
vaan myös se vaikuttaa,
että tavaran sijaan hanki-
taan elämyksiä. Kyllä sillä
väistämättä on vaikutusta
kivijalkamyymälöihin, jos
sohvan sijaan ostetaankin
matka. Sama haaste on
tällä hetkellä ihan jokai-
sessa kaupungissa”, nai-
nen miettii.
■
■
Kevätauringon
paisteessa Törmä nauttii
vapaasta aikataulustaan.
Päivällä on mukava vaik-
ka lähteä pyörälenkille.
Täysin oloneuvokseksi
nainen ei kuitenkaan aio
heittäytyä.
”Terveyden ja jaksami-
sen mukaan aion kyllä tu-
levaisuudessakin toimia
Huittisten ja laajemmin
koko seutukunnankin hy-
väksi. Koen, että minulla
on osaamista, jota voin ja
haluan vielä hyödyntää.
Mikä sen parempaa, kun
sitä voi tehdä sen mukaan,
mikä itsestä tuntuu muka-
valta”, hän hymyilee.
Vahvuuksia ja kompastuskiviä
Huittisten ja Sastama-
lan tulevaisuutta
Tör-
mä
katselee luottavai-
sin mielin.
Molemmat kaupun-
git ovat hyvällä pohjalla
vahvojen pk-yritystensä
ansiosta.
”Ne ovat ehdottomasti
tämän seutukunnan sel-
käranka. On turvallista,
että kaupungissa on mo-
nen tyyppistä yritystä, ei-
kä seisota yhden ison va-
rassa.”
Sekä Huittisten että
Sastamalan kompastuski-
venä Törmä pitää sisään-
päinkääntyneisyyttä ja it-
setyytyväisyyttä.
”Pitää olla avoin ja ym-
märtää sidosryhmien tär-
keys. Kaupunkien pitäisi
kuunnella vieläkin her-
kemmällä korvalla se-
kä yrittäjiä että asukkai-
ta. Esimerkiksi Huittisis-
sa järjestetyt keskustan
kehittämiseen liittyneet
keskusteluillat poikivat
hyviä ideoita ja toivat
aidosti täällä asuvien ja
yrittävien ihmisten huo-
miot esiin”, hän sanoo.
■
■
Törmän
mukaan
Huittisissa on hienosti oi-
vallettu ruokaketjun ole-
van kaupungin vahvuus.
”Sastamalassa on huo-
mattu, että kaupunki on
hieno matkailukohde.
Toivoisin, että Sastama-
lan hieno vesistö ja mah-
tavat kulttuuritapahtu-
mat houkuttelisivat kau-
punkiin vieläkin enem-
män kävijöitä.”
Nainen nostaa esiin
myös Sastamalan kaupun-
kimaisen keskustan ja Tyr-
vään pappilan remontin.
”En tiedä, miten pal-
jon sastamalalaiset yri-
tykset tekevät yhteistyö-
tä, mutta ainakaan se ei
näy ulospäin kovin vah-
vasti. Siinä voisi ehkä ol-
la parantamisen paikka”,
Törmä neuvoo.
Eila Törmä iloitsee, että Huittisissa on viime
vuosien aikana onnistuttu järjestämään hie-
noja kesätapahtumia kuten Saparo-Festarit ja
SuomiAreena. ”Nämä ovat koko paikkakun-
nan tapahtumia, joihin kaikki osallistuvat
ikään tai ammattiin katsomatta.”
Toimitusjohtaja,
elinkeinojohtaja vai
tehtävien jako?
▶
▶
Sastamalan kaupunginvaltuusto
linjaa elinkeinopalveluista
kesäkuussa.
•
•
Minna Isotalo
Sastamalan seudun yritys-
palvelun toimitusjohtaja
Mikko Niemisen
valinta
Nokian kaupunkikehitys-
johtajaksi antaa Sastama-
lan kaupungille lisäpontta
pohdintoihin tavasta, jol-
la elinkeinopalvelut vas-
taisuudessa järjestetään.
”Toimitusjohtaja vai
elinkeinojohtaja? Kum-
massakin on puolensa,
yrityspalveluiden otta-
minen kaupungin omak-
si toiminnaksi olisi suo-
raviivaisempi tapa. Kau-
punginvaltuusto linjaa
asiasta kesäkuussa, joten
eiköhän tämä asia ennen
lomia ole selvä”, kaupun-
ginjohtaja
Jarkko Malm-
berg
sanoo.
Malmbergin arvion mu-
kaan elinkeinotoimeen
tarvitaan jatkossakin sa-
man verran henkilöstö-
resursseja kuin nyt. Työ-
tehtävien sisältöjä poh-
ditaan yhdessä kevään ai-
kana.
Huittisissa päätettiin
elinkeinojohtaja
Eila
Törmän
eläköitymisen
jälkeen jakaa hänen teh-
tävänsä viidelle eri ihmi-
selle.
Kaupunginjohtaja Jark-
ko Malmberg ei ota kan-
taa siihen, olisiko vastaa-
va tehtävien jako mahdol-
linen vaihtoehto Sastama-
lan kohdalla.
Elinkeino- ja yrityspal-
veluiden järjestämistä on
mietitty jo ennen Niemi-
sen uutta Nokia-pestiä.
Sastamalan kaupunki
on tehnyt selvityksen ty-
täryhtiöidensä toiminnas-
ta. Selvityksen mukaan
elinkeinopalveluiden siir-
tämistä kaupungin omak-
si toiminnaksi puoltaa Sa-
sypin osakasmäärän pie-
neneminen aikaisemmas-
ta ja hanketoiminnan vä-
heneminen.
Merkittävä seikka on
myös uusi kuntalaki, jon-
ka myötä kuntajohtajat ei-
vät voi jatkossa olla muka-
na jäseninä elinkeinoyhti-
öiden hallituksessa.
