6
Keskiviikko 20.7.2016
PUHEENVUORO
Palvelu karkaa köyhiltä?
▶
Yksityisen palveluntuottajan mielestä Sotesin uusi maksupolitiikka asettaa
ihmiset eriarvoiseen asemaan.
•
Minna Isotalo
Yrittäjä
Auli Härkälä
kä-
velee
Kosti Halkolan
ka-
verina suojaisaa puutar-
haa halkovalla pienellä
hiekkatiellä.
Halkola on yksi yksi-
tyisen Dementiakoti Tu-
pahoivan asiakkaista. Ja
omien sanojensa mukaan
tyytyväinen sellainen.
Härkälä toivoo, että voi-
si jatkossakin tarjota laa-
dukasta, yksilön huomioi-
vaa palvelua mahdollisim-
man monelle sastamala-
laiselle vanhukselle.
”Toive on turha, sillä Sote-
sin maksupolitiikka muut-
tui alkuvuodesta, ja näyt-
tää siltä, ettei vähävaraisilla
ole enää varaa palveluum-
me”, Härkälä huokaa.
■
MIKÄ
palveluseteli-
mallissa sitten muuttui?
Ennen setelin arvo mää-
rittyi asiakkaan tulojen sekä
palvelun hinnan mukaan.
Nyt palvelusetelin arvo on
kiinteä: tehostetussa palve-
luasumisessa 99 euroa, vaa-
tivammassa hoivassa 120
euroa vuorokaudessa.
Tupahoivan vuorokausi-
hinta on 119,50 euroa. Kun
siitä vähennetään 99 eu-
roa, jää asiakkaalle päivit-
täin maksettavaa 20,50 eu-
roa. Lisäksi asiakkaan täytyy
pulittaa kunnalle tulosidon-
nainen omavastuuosuus.
Ennen Sotesin palve-
lusetelimuutosta asiak-
kaan maksettavaksi saat-
toi esimerkiksi 950 euron
bruttotuloilla jäädä 6 eu-
roa per hoitopäivä. Nyt
asiakkaan päiväkohtai-
nen maksu kyseisessä tu-
loluokassa on 24,8 euroa.
”Viikkotasolla asiakkaan
maksu tässä tapauksessa
nousi yli 100 eurolla, kuu-
kausitasolla yli 500 eurol-
la ”, Härkälä harmittelee.
■
HOIVAYKSIKÖN
toi-
minnassa on palvelusete-
liuudistuksen jälkeen ta-
pahtunut yrittäjän näkö-
kulmasta ikävä käänne:
asiakkaita ei ole entiseen
malliin.
Maaliskuun jälkeen il-
man asukasta on ollut kol-
me huonetta. Vielä viime
vuonna asiakaspaikkoihin
oli Härkälänmukaan jonoa.
”Olen tullut hinnoittelus-
sa asiakasta vastaan niin pal-
jon kuin mahdollista. Enää
en voi nipistää mistään.”
■
SOTE-UUDISTUKSEN
yhteydessä on puhuttu
paljon siitä, miten palve-
luseteli olisi hyvä meka-
nismi asiakkaiden valin-
nanvapauden toteuttami-
seen.
”Jos alueellinen palve-
luseteli-malli on sellainen
kuin Sastamalassa nyt,
merkitsee se valinnanva-
pautta vain harvoille ja
valituille.”
Härkälän mukaan pie-
net palveluntuottajat ovat
ahtaalla. Kilpailu hoiva-
alan suuryritysten kanssa
on vaikeaa, sillä toiminta-
periaatteet ovat pienillä ja
isoilla erilaiset.
”Mihinkään suureen alan
ketjuun en aio liittyä, vaik-
ka keväällä viimeksi sain os-
totarjouksen. Siinä joutuisi
yrittäjä pian luopumaan ar-
voistaan ja ihanteistaan.”
Auli Härkälä toivoo asukkaita tyhjiin huoneisiin.
Kosti Halkola, 90, ei ota kantaa asiakasmaksuihin, mutta sanoo, että
Tupahoivassa on hyvä olla. ”Ja tiedätkös sinä, missä on onnen maa?
Se sijaitsee ihmisessä itsessään.”
Mikä palveluseteli?
■
Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vas-
tuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja.
■
Asiakas, jolle palveluseteli on myönnetty, valit-
see kaupungin rekisteristä yksikön, johon halu-
aa muuttaa.
■
Yksikköä voi vaihtaa toiseen tai kunnan itse
tuottamaan palveluun, jos saatu hoiva ei miel-
lytä.
■
Palvelusetelin lisäksi asiakas voi saada asumi-
seensa tukea Kelalta (hoitotuki ja asumistuki).
■
Sekä kunnan omassa toiminnassa että palvelu-
setelillä asiakkaalla on sama päivittäinen hoi-
vamaksu kotihoidon maksuasetuksen mukaan
(bruttotulot - 573 e x 35%).
■
Tämän lisäksi palveluseteliasiakas maksaa pal-
veluntuottajalla palveluntuottajan hinnan ja
määritellyn palvelusetelin arvon välisen ero-
tuksen.
■
Esimerkkejä tehostetusta palveluasumisesta:
•
1300 euron bruttotuloilla kuukausi Sotesin
hoteissa maksaa noin 1250 euroa
•
1300 euron tuloilla yksityisellä tukipalvelui-
neen noin (sis. ateriat, vuokra, siivous yms):
Attendon Tyrvään Kartanossa 2366 euroa,
Tupahoivassa 1900 euroa, Ikipihlaja Annes-
sa 1816 euroa, Esperi caren Luhatuuli Hyr-
kinpuistossa 1700 euroa, Mouhijärven Iltala-
kodissa 1239 euroa ja Sastamalakodissa 1151
- 1298 euroa.
•
Yksityisten palvelun hinnoittelussa on eroja
mitä tulee esim. hoivan, vuokran, aterioiden
ja pyykkipalvelun kustannuksiin.
Keino ylihinnoittelun rajoittamiseksi
▶
”Oliko alkuvuodesta tehty päätös oikealla tasolla?”
miettii sote-lautakunnan puheenjohtaja Jukka Pusa.
•
Minna Isotalo
Sotesin vt. asumispalve-
lujohtaja
Anne Hokka-
nen
korostaa, että kun-
tien luottamushenkilöt
päättävät palvelusetelin
hinnoittelupolitiikasta
ja käytettävästä hinnoit-
telumallista.
”Hinnoittelupäätös on
tehtävä niin, että kaikil-
la kansalaisilla on tulois-
ta ja varallisuudesta riip-
pumatta mahdollisuus
valinnanvapauteen.”
Palvelusetelilainsää-
dännön mukaan kun-
nan tulee määritellä se-
telin arvo asiakkaan
kannalta kohtuulliseksi.
Toisaalta kunnan mak-
suosuus, palvelusetelin
arvo, ei voi muodostua
kohtuuttomasti vastaa-
van palvelun omia tuo-
tantokustannuksia suu-
remmaksi.
”Vanha järjestelmäm-
me olisi mahdollistanut
uuden yrittäjän ylihin-
noittelun. Järjestelmäs-
sä ei ollut mitään kei-
noja rajoittaa sitä, vas-
ta hintojen nousulle oli
katto”, Hokkanen sanoo.
■
HOKKANEN
ei al-
lekirjoita näkemystä,
jonka mukaan yksityi-
sen tarjoamat palve-
lut olisivat vähävarai-
sen väestönosan ulot-
tumattomissa.
”Palvelusetelin käyttö
on mahdollista kaikkiin
tuloluokkiin kuuluville
asiakkaille, jos valin-
ta kohdistuu palvelun-
tuottajiin, joiden vuo-
rokausihinta on enin-
tään setelin suuruinen.
Sellaisiakin palvelun-
tuottajia rekisterissäm-
me on.”
Hokkanen muistuttaa,
että lisäksi maksupolitii-
kassa on monta liikku-
vaa osaa - kuten vuokra,
ruoka ja tukipalvelut - ja
tämän vuoksi asiakkaal-
le tehdäänkin useimmi-
ten henkilökohtainen
laskelma.
■
SOSIAALI-
ja ter-
veyslautakunnan ko-
koomuslainen puheen-
johtaja
Jukka Pusa
va-
kuuttaa, että paikallisen
yritystoiminnan merki-
tys ymmärretään kau-
pungin toiminnassa.
”Tässäkin asiassa odo-
tetaan uutta sote-lain-
säädäntöä. Hallituksen
esityksissä on koko ajan
painotettu pienten yri-
tysten kilpailukyvystä
huolehtimista, ja olen
itsekin keskustellut ko-
koomus-ministereiden
kanssa aiheesta usei-
ta kertoja. ”Pusan mu-
kaan palvelusetelin ar-
voa määritettäessä asi-
aan on vaikuttanut
myös kaupungin oman
tuotannon voimakas
kehitys viime vuosina.
Hinta on kompromissi
talouden rajoitteiden ja
toimintamahdollisuuk-
sien välillä.
”Onko alkuvuodes-
ta Sastamalassa tehty
päätös oikealla tasolla,
on varmasti hyvä kysy-
mys.”
”
Näyttää
siltä, ettei
vähä-
varaisilla
ole enävä
varaa
palve-
luumme.
