Keskiviikko 3.8.2016
6
Auto
viesti
Koulutielle
harjoittelun kautta
»
Koulumatkojen taittaminen jalan on usein myös
merkittävä osa lapsen päivittäistä ulkoilua,
Liikenneturva muistuttaa.
•
Alueviesti
Koulutaipaleen alussa oleva lapsi on
monen uuden äärellä. Ensimmäisis-
tä koulupäivistä vähenee yksi jän-
nityksen aihe, kun koulumatka on
treenattu kunnolla etukäteen. Jos
koulumatkaa ei ole vielä harjoitel-
tu, kannattaa se nyt aloittaa.
”On vanhemman tehtävä katsastaa
lapsensa tuleva koulumatka ja suun-
nitella sopivin reitti kouluun. Sopi-
vin ei kuitenkaan aina tarkoita ly-
hintä reittiä. Lapsen turvallisuuden
takia kannattaa vähän kiertääkin.
Kun koulureittiä harjoitellaan yh-
dessä lapsen kanssa, opetellaan pait-
si reitti, myös oikeat tavat toimia lii-
kenteessä. Parhaiten toimintaohjeet
jäävät lapsen mieleen, kun ne yhdis-
tyvät tiettyyn paikkaan ja tilantee-
seen”, Liikenneturvan koulutuspääl-
likkö
Satu Tuomikoski
toteaa.
Koulun alkamisen jälkeen kan-
nattaa silloin tällöin varmistaa, että
ohjeet ovat vielä mielessä. Samalla
kun lapsen kanssa keskustelee kou-
lukuulumisista voi kysyä myös kou-
lumatkan sujumisesta.
KOULUMATKA ON
lapselle tie it-
senäiseen liikkumiseen. Pienen ja
isommankin koululaisen liikenne-
tiedot ja -taidot karttuvat vähitellen
kokemuksen myötä – seuraamalla
aikuisten esimerkkiä ja harjoittele-
malla itse. Jos suinkin on mahdol-
lista, kannattaa lasta kannustaa kul-
kemaan koulumatkat jalan tai pyö-
rällä.
”Auton takapenkiltä liikenne-
taidot eivät kartu samalla taval-
la kuin itse liikenteessä kulkeval-
la. Koulumatkojen taittaminen ja-
lan on usein myös merkittävä osa
lapsen päivittäistä ulkoilua ja lii-
kuntaa. Oppilaan vireyden ja kes-
kittymiskyvyn on myös todettu
olevan parempi silloin, kun kou-
lumatka on kuljettu omin voimin
ulkoillen."
JOS VANHEMMAT
kokevat, että
koulureitti on lapselle yksin kuljet-
tavaksi liian vaikea, matkaa kannat-
taa vain harjoitella reippaasti yhdes-
sä kävellen. Lisäksi lasta voi saattaa
kouluun kävellen silloin tällöin tai
perustaa lähialueen lasten ja van-
hempien kanssa kävelevä koulu-
bussi.
JOS KOULUN
ja kodin väliselle mat-
kalle kertyy mittaa, voi lapsen pääs-
tää autosta ulos turvallisessa paikas-
sa esimerkiksi kilometri ennen kou-
lua. Kävelemällä kouluun edes osan
matkaa lapsi pääsee nauttimaan ul-
koilun hyödyistä eikä koulun ym-
päristö ruuhkaudu autoliikenteestä.
Vanhempien on hyvä muistaa,
että turvallisin koulureitti ei vält-
tämättä ole sama jalan ja pyöräl-
lä. Jos esimerkiksi kolmasluokkalai-
nen aloittaa koulumatkapyöräilyn,
niin pyöräreitti on tarpeen kerrata
yhdessä vanhempien kanssa pyö-
räillen.
Koulumatka on lapselle tie itsenäiseen liikkumiseen. Kuva: Nina Mönkkönen/Liikenneturva.
Ajokortin
suoritusvaatimukset
uuteen tarkasteluun
•
Alueviesti
Ajokortin suoritusvaati-
muksia ryhdytään uudis-
tamaan. Sääntelyä on tar-
koitus keventää ja mah-
dollistaa vaihtoehtoiset
opetustavat. Tavoitteena
on myös alentaa ajokort-
tikustannuksia. Lainsää-
däntöön kaavaillut muu-
tokset tukisivat hallituk-
sen norminpurkua koske-
vaa tavoitetta.
"Ajokorttiopetuksen
tiukka sääntely Suomessa
on muodostunut esteeksi
uusien opetus- ja oppimis-
menetelmien käyttöön-
otolle. Lakiuudistus avaa
mahdollisuudet yksilölli-
seen opiskeluun, saatavil-
la olevan tiedon käyttöön
ja digitalisaation hyödyn-
tämiseen", liikenne- ja
viestintäministeri
Anne
Berner
toteaa.
MINISTERIÖN ASETTA-
MA
ajo- ja ammattipäte-
vyyskoulutuksen kehit-
tämistyöryhmä ehdotti
vuonna 2014 toimenpitei-
tä ajokortin hinnan alen-
tamiseksi ja opetusmene-
telmien päivittämiseksi.
Työryhmä ehdotti alem-
missa ajokorttiluokissa
muun muassa muutoksia
opetuksen pakollisuuteen
ja auton ajokortin suorit-
tamisen monivaiheisuu-
teen. Lakihankkeessa jat-
ketaan uudistustarpeiden
tarkastelua.
"B-ajokortin suorittami-
sen keskihinta on Suomes-
sa noin 2 000 euroa. Uu-
distuksella halutaan antaa
ajokortin suorittamiseen
nykyistä enemmän vaih-
toehtoja. Ajo- ja teoriakoe
säilyisivät joka tapaukses-
sa, mutta opetus- ja oppi-
mismenetelmiin haetaan
pakollisen luokkahuone-
opetuksen tilalle jousta-
vuutta", Berner sanoo.
Esimerkiksi digitalisaa-
tion tarjoamia mahdolli-
suuksia ei nykyisellä lain-
säädännöllä pystytä juuri
hyödyntämään.
LAINSÄÄDÄNTÖHANKE
KÄYNNISTYY
elokuus-
sa ja hallituksen esityk-
sen eduskuntakäsittelyn
on tarkoitus alkaa syksyl-
lä 2017. Hanke valmistel-
laan avoimesti ja vuoro-
vaikutuksessa sidosryh-
mien kanssa.
Heinäkuussa
rekisteröitiin 8 340
uutta henkilöautoa
•
Alueviesti
Autoalan tiedotuskes-
kuksen mukaan heinä-
kuussa rekisteröitiin 8
340 uutta henkilöau-
toa. Se on 4,4 prosent-
tia vähemmän kuin vii-
me vuoden heinäkuus-
sa. Viime vuoden heinä-
kuussa ensirekisteröin-
tien määrää nosti silloin
alkanut puolen vuoden
romutuspalkkiokokei-
lu, joten samaan ei tänä
vuonna päästy.
Tammi–heinäkuussa
on ensirekisteröity 73 805
uutta henkilöautoa, mikä
on 12,1 prosenttia enem-
män kuin viime vuoden
vastaavana aikana.
PAKETTIAUTOJA ENSI-
REKISTERÖITIIN
heinä-
kuussa 778, mikä on 4,6
prosenttia enemmän kuin
viime vuoden heinäkuus-
sa. Vuoden alusta lukien
uusia pakettiautoja on re-
kisteröity 7 464 ja viime
vuoden tammi–heinä-
kuuhun verrattuna rekis-
teröintimäärä on kasvanut
13,5 prosenttia.
UUSIA KUORMA-AUTO-
JA
ensirekisteröitiin hei-
näkuussa 267 eli 30,9 pro-
senttia enemmän kuin vii-
me vuonna vastaavana ai-
kana. Tammi–heinäkuus-
sa kuorma-autoja on ensi-
rekisteröity 1 947 ja viime
vuoden vastaavaan aikaan
verrattuna rekisteröinti-
määrä on 24,4 prosenttia
suurempi.
LINJA-AUTOJA REKIS-
TERÖITIIN
heinäkuus-
sa 48 kappaletta. Vuoden
alusta lukien linja-auto-
ja on ensirekisteröity yh-
teensä 231. Viime vuoden
vastaavaan aikaan verrat-
tuna rekisteröintimäärä
on vähentynyt 9,8 pro-
senttia.
