13
Keskiviikko 24.8.2016
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
”Pyhän Olavin tuhopolton
liekeissä näkyi risti”
▶
Sastamalalainen Hely Hanski koki järkytyksen tutkiessaan vanhoja
valokuvia.
•
Minna Isotalo
Kun sastamalalainen
He-
ly Hanski
, 79, päätti vuo-
sien tauon jälkeen tart-
tua siveltimeen ja maala-
ta taulun Tyrvään Pyhään
Olavin kirkosta, koki hän
järisyttävän yllätyksen.
Hanski tutki vanho-
ja, parvekkeeltaan otet-
tuja valokuvia palavas-
ta kirkosta ja huomasi,
että liekeissä näkyi risti.
Savupylvään reunassa,
hieman irrallaan suu-
resta roihusta oli ristin
muotoinen liekki.
”Olin shokissa. Kau-
histuin havainnostani.
Ajattelin ensin, että tuo-
na syyskuun aamuna oli
niin paljon pahoja hen-
kiä liikkeellä, etten us-
kalla maalaustyölläni
kutsua niitä esiin.”
■
LISÄÄ
dramatiikkaa
asiaan toi Hanskin mu-
kaan se, että valokuvan
oli ottanut hänen ystä-
vänsä, joka oli vannoutu-
nut ateisti.
”Ystävälläni oli sydän-
ja keuhkosairauksia, jotka
pitivät häntä usein val-
veilla. Siksi hän oli hereil-
lä tuona sunnuntaiaamu-
na jo varhain ja alkoi va-
lokuvata kamerallani, kun
huomasi Rautaveden toi-
selta puolelta näkyvän sa-
vun.”
Hanskin ystävä kuoli
neljä vuotta kuvan otta-
misen jälkeen.
”En voi olla mietti-
mättä, oliko risti vies-
ti juuri hänelle. Har-
millista, ettemme huo-
manneet sitä aiemmin.”
■
LIEKKIRISTIN
aiheut-
tamasta järkytyksestä toi-
vuttuaan Hanski ryhtyi
maalaamaan. Akvarellityö
palavasta Tyrvään Pyhän
Olavin kirkosta ristinmuo-
toisine liekkeineen koris-
taa nykyisin hänen olohuo-
neensa seinää.
Hanski kertoo pohti-
neensa ristin merkitystä
kesän mittaan.
”Mystinen juttu. Eh-
kä se on toivon symboli,
joka ennakoi kirkon jäl-
leenrakennusta. Vai vies-
tiikö se siitä, että ristin
merkki ja usko elää ih-
misessä ikuisesti, vaikka
kirkko tuhottaisiinkin?”
■
HANSKI
sanoo olleen-
sa havainnostaan yhtey-
dessä Sastamalan seura-
kuntaan. Nainen toivoo,
että jollakin kokeneella
papilla olisi aikaa keskus-
tella hänen kanssaan asi-
asta.
Hely Hanski maalasi valokuvan pohjalta akvarellin.
Tuliristi näyttää siltä kuin se palaisi irrallaan suuresta roihusta ja oli-
si nousemassa kohti korkeuksia. Kuva on otettu kello 7.14 syyskuun
21. päivän aamuna vuonna 1997.
Se tuli Porissakin
pää vetävän käteen
Laviasta huolimatta
Valtiovallan luja usko kesäkuussa 2014
oli, että Lavian kunnan lopettaminen ja
sen pakkoliittäminen Porin kaupunkiin
2015 vuoden alussa on paras mahdolli-
nen vaihtoehto. Usko oli luja siihen, et-
tä Porin taloudellinen ja toiminnallinen
kantokyky on riittävä. Laviasta Pori sai
jonkin verran velkaa, mutta myös hie-
man verotuloja ja omaisuutta. Valtio-
neuvosto ei korviaan lotkauttanut lavi-
alaisten liitoshaluille Kankaanpäähän.
Toisaalta Kankaanpään valtuusto ei kai-
vannut kuralla ollutta Laviaa riesakseen.
Ei, vaikka keskustan Kauko Juhantalo
asiaa eri tavoin pakkoväänsi.
Nyt Pori on jälleen syvissä rahasyöve-
reissä Laviasta huolimatta. Kaupunki
lomauttaa työntekijöitään, jotta kassa-
vajetta saadaan paikattua. Heijastuk-
sia kiirii myös Laviaan. Esimerkiksi La-
via-toimikunnan opintomatka on perut-
tu, jotta Porin talous saadaan kohentu-
maan. Syynä on kaupunginjohtaja Ai-
no-Maija Luukkosen penseä suhtau-
tuminen opintomatkoihin eurovajeen
takia. Tuleepi vain mieleen, että olisiko
Lavia sittenkin selvinnyt omillaan val-
tion kertaluontoisen isohkon apurahan
ja tiukkojen taloustoimien ansiosta? Sel-
viäähän Utsjokikin vuosi vuodelta, vaik-
ka kassa on tiettävästi aina miinuksel-
la. Tosin apua tulee Helsingistä jatkuvas-
ti eri nimikkeillä.
Jos on kuntien talous tiukalla, niin on
myös valtion. Ja mielenkiintoista on, et-
tä pääministeri Sipilä on juuri kehunut
Suomen talouden muuttuneen huonos-
ta hyväksi. Liekö tuo sitten uskon va-
lua kansalaisiin, jotta vaikkapa kilpai-
lukykysopimuksen jälkimarkkinointiin
saadaan puhtia. Ja mielenkiintoista on
myös, että valtiovarainministeri Petteri
Orpo viestittää toista kuin pääministeri.
Orpon mukaan vienti on yhä heikossa
jamassa. Ota näistä sitten selvää.
Kun kuntaliitoksia muutama vuosi sit-
ten pakotettiin eri syistä väkisin run-
naamaan, niin Punkalaiduntakin nai-
tettiin milloin minnekin. Eniten Huitti-
siin ja Sastamalan kulmille. Hyvillä yh-
teistyökuvioilla kunta selvisi ja voi vä-
hintäänkin tyydyttävästi. Mitä sitten tuo
kiro- tai Suomen pelastussanayhdistel-
mä: sote-uudistus, tuo tullessaan? Puo-
let kuntien tehtävistä katoaa ja myös ve-
rotulot vähenevät. Tulevatko liitoshank-
keet jälleen muotiin vuoden 2019 tietä-
missä?
