14
Keskiviikko 2.11.2016
Sinun sivusi
▶
YLEISÖLTÄ
▶
VALMISTUNUT
Ilmaise
mielipiteesi
Alueviestissä,
lähetä postia
toimitus@
alueviesti.fi tai
PL 101, 38201
Sastamala
Ajatuksia
Taas on pyhäinmiesten-
päivän aika ja muistel-
laan vainajia ja heidän
elämäänsä.
Muistetaan vainajan
sairastamisen aikaa ja sitä
tuskaa mitä koettiin per-
heessä.
Mitä sana syöpä merkit-
see, jotain pahaa sairastu-
neelle, mutta edelleen toi-
voa.
Läheiset kuulevat sa-
nan syöpä, niin sairaalle
ehdotetaan perinnönjako
suunnitelmia.
Sairastuneella on oma
tahto, mikä voi olla että
rahasta ja omaisuudesta
piitaamatta haetaan kaik-
ki mahdolliset hoidot,
niin vaihtoehtoiset kuin
niin kutsut huuhaatkin.
Omaiset, läheiset ja ys-
tävät katoavat jonnekin,
sairas jää yksin. Omaiset
saattavat käydä lähellä-
kin, mutta eivät käy sai-
rasta tervehtimässä. Sai-
ras tulee hyljätyksi. Pit-
kien vaikeiden vaiheiden
jälkeen saapuu noutaja.
Sitten ilmestyy omaisia
ja läheisiä jakamaan pe-
rintöä, missä velat muut-
tuu saatavaksi ja omai-
suuden arvot ovat saa-
neet monta nollaa perään.
Sitten on pahojen puhei-
den vuoro, halutaan teh-
dä syyllinen.
Aina on ihmisiä, ket-
kä lähtevät mukaan juo-
ruamaan ja luulevat tie-
tävänsä mikä on totuus ja
oikeudenmukaisuus. Nii-
tä juttuja kun jatkaa, niin
kysehän on kunnianlouk-
kauksesta. Ei niin pieni
asia.
Haluan muistuttaa ih-
misiä tällä kirjoituksella-
ni siitä, ettei hylätä sai-
raita ja vanhuksia silloin
kun he eniten läheisiään
kaipaavat. Eivät he siellä
mullan alla enää ketään
kaipaa eivätkä laske kynt-
tilöiden määrää haudalla.
Rinnalla
Vastaus nimimerkille
"hyvät kiikkalaiset"
Kiikan uimahallin nurkal-
la oleva rukinpolkijapat-
sas on virtolaisen Mikko
Haapsalon tekemä.
Kiikan Säästöpankki ti-
lasi patsaan 75-vuotisjuh-
liensa kunniaksi vuon-
na 1978. Taiteilijan mal-
lina oli Kaarlo Sarkian äi-
din rukki.
Tämä rukinpolkijapat-
sas sopii hyvin Kiikkaan,
olihan täällä Kaukosen
rukkitehdas, joka valmis-
ti sotien aikana ja niiden
molemmin puolin kym-
meniätuhansia rukkeja.
Niitä vietiin moniin
maanosiin: Eurooppaan,
Amerikkaan jopa Austra-
liaan. Suurin erä oli 500
rukin toimitus Norjaan.
Tässä patsaassa näem-
me paljon kiikkalaista his-
toriaa. Hienoa, että omis-
tamme sellaisen. Toivotta-
vasti se löytää arvoisensa
paikan.
Leena Toivonen
Sote-uudistus, vanhusten pelastus?
Luin Anne–Maarit Koivu-
niemen kirjoittaman kir-
jan Muista minut. Hän
kertoo omien vanhempi-
ensa sairastumisesta Alz-
heimeriin ja kokemuksis-
taan omaisena ja vanhem-
piensa hoitajana. Luettu-
ani kirjan tulin hyvin su-
rulliseksi: tässäkö on huit-
tislaisen vanhuspalvelun
tila. Olen vain kirjan tie-
tojen varassa enkä tieten-
kään voi tietää kaikkia asi-
aan liittyviä tietoja. Voin
vain ihmetellä, miksi kir-
joittajan vanhemmat sai-
vat tarvitsemansa hoidon
naapurikuntalaisina, mut-
teivät huittislaisina. Mie-
lestäni yhdenkään van-
huksen tai omaisen ei pi-
täisi tuntea, että ei kuun-
nella, ymmärretä, halu-
takkaan ymmärtää tai että
vanhuksista on tullut on-
gelmajätettä, josta pitää
päästä eroon. Jos näin käy,
on pahasti epäonnistuttu
palvelussa. Minusta perus-
turvalautakunnan pitäisi
tarkistaa vanhuksille tar-
jottavien palveluiden kri-
teerit ja tehdä niistä sel-
keät, yksiselitteiset, tasa-
puoliset ja tasa-arvoiset,
jotta sekä palvelua ano-
va että päätöksen tekevä
virkamies ymmärtää ne.
Ei ole yleisesti hyväksyt-
tävää, että paljon hoitoa
vaativat vanhukset siirre-
tään naapurikunnan vas-
tuulle. Jos kyse on rahas-
ta, päättäjien pitää katsoa
peiliin. Olen ymmärtänyt,
että Huittisten taloudelli-
nen tilanne on hyvä. Po-
litiikassa kokemattomille
valtuutetuille annan neu-
von: Varokaa niitä vanho-
ja kehäkettuja, ne on tosi
ovelia saamaan teidät te-
kemään päätöksiä, joita
ette oikeasti haluaisi teh-
dä. On toki komeampaa
sanoa, että Huittinen on
urheilu- ja kulttuurikau-
punki kuin vanhusten
palvelukaupunki.
Suosittelen kirjan luke-
mista kaikille, mutta eri-
tyisesti päättäjille ja van-
huksia työssään kohtaa-
ville. Sote-uudistus on
huittislaisten vanhusten
pelastus. Kun päätöksen-
teko viedään edes vähän
kauemmaksi, päästään
eroon kyläpolitikoinnis-
ta ja yksittäisten virka-
miesten mieltymysten
vaikutuksesta päätöksen-
tekoon. Toivottavasti tu-
levaisuudessa kaikki van-
hukset saavat samat laa-
dukkaat ja tasapuoliset
palvelut, vaikka asuisivat-
kin Huittisissa.
Anne Niemelä
Anna (os. Toriseva) & Joona
Koskiahde vihitty 6.8.2016
Tyrvään kirkossa
▶
VIHITTYJÄ
Oliver Wissing
Ruotsi/
Kämmäkkä on suoritta-
nut Luulajan yliopistossa
filosofian kandidaatin tut-
kinnon pääaineenaan oi-
keustiede.
Siikasuon rantojen rakentaminen,
onko missään enää järkeä?
Miksi Sastamalan rannat
pitää rakentaa täyteen ta-
loja?
Sastamala on kaunis
kaupunki, jossa vesistö on
läsnä jokapäiväisessä elä-
mässä. Kaupungin asuk-
kaat ja vierailijat ovat saa-
neet nauttia vesistön lä-
heisyydestä ja ulkoilurei-
teistä. Tämä on mielestä-
ni Sastamalan valttikortti.
Ihmiset arvostavat luon-
toa ja luonnonläheisyyttä.
Monien kaupunki-
en rannat on rakennettu
täyteen taloja, nyt Sasta-
malan kaupunki lähtee
samaan rakentamishuu-
maan mukaan. Uskooko
Sastamalan kaupunki, et-
tä vetovoima kaupunkia
kohtaan kasvaa sillä, että
Sastamalan rannat raken-
netaan täyteen taloja?
Taloja suunnitellaan Sii-
kasuolle lisää, lisäksi Sas-
tamalan Opiston viereisel-
le rehevöityneelle tontille
on suunnitteilla lisää talo-
ja. Pikkuhiljaa rantatontit
täyttyvät taloista.
Ovatko päättäjät ja ra-
kentajat ottaneet huomi-
oon, että jos taloja raken-
netaan rannat täyteen.
Paluuta entiseen ei tä-
män jälkeen enää ole, ra-
kentamisen jälkeen aluei-
ta ei saada enää entisen
kuntoon. Mitä tapahtuu,
jos taloja rakennetaan ja
huomataan jälkikäteen,
että oli virhe rakentaa?
Tuskin taloja purettaisiin
ja muokattaisiin talojen
tilalle uudestaan ulkoilu-
reittejä?
Nykyään kaikki mita-
taan vain rahassa, rahaa
pitää saada keinolla millä
hyväänsä.
Sastamalasta on muut-
tanut paljon asukkaita
pois, varmaan osasyynä
poismuuttoon on työttö-
myys, mutta ei rantojen
täyteen rakentamisella
saada lisättyä vetovoimaa
Sastamalaa kohtaan.
Tämä näkyy jo siinä,
ettei Uittomiehenkadulle
rakennetusta uudesta rivi-
talokompleksissa ole kuin
yksi asunto jossa on asuk-
kaat. Tämäkö on tarkoi-
tus, että taloja ja asunto-
ja rakennetaan vain tyh-
jilleen olevaksi? Eikö tyh-
jien asuntojen pitäminen
ole kallista?
Ihmisten taloustilanne
on yleisesti heikko ym-
päri Suomea. Onko järke-
vää rakentaa rannat täy-
teen taloja, että vesinä-
köalueella olevasta asun-
nosta saadaan 30 000 tai
40 000 euroa enemmän
rahaa. Tälläkö Sastama-
la nostetaan vetovoimai-
seksi kaupungiksi min-
kä takia Sastamalaan kan-
nattaa muuttaa? Eikö oli-
si hienompaa mainos-
taa Sastamalaa esimerkik-
si hyvillä ulkoilualueilla
joita sijaitsee vesistön lä-
hellä, arvostusta luonnol-
le. Ihmiset asuvat muu-
tenkin vierivieressä, joten
Sastamalan valttina voisi
olla luonnon arvostus.
Sastamalan Opisto
käyttää vanhoja Uitto-
miehenyhtiön tiloja mm.
veneveistämönä, jossa on
mahdollisuus oppia teke-
mään veneitä, minne tä-
mä opin mahdollisuus
siirtyy?
Veneiden laskupaikko-
ja ei ole paljoa, Siikasuon
veneen laskupaikka on ko-
vassa käytössä. Kalastajia
ja veneilijöitä on paljon,
minne he joutuvat lähte-
mään rakentamisen alta?
Samassa veneenlasku-
paikalla käydään myös
paljon koirien kanssa,
koska mahdollisia koiran
uimapaikkoja ei montaa
ole Sastamalassa, missä
jatkossa koiria saa viedä
uimaan?
Minne Pentanquen pe-
laajat siirtyvät? Rakenne-
taanko heille uusi harras-
tuspaikka?
Lasten leikkipaikka jy-
rättään alta pois, eikö täs-
sä kaupunginosassa saa
lapsilla olla leikkipaikkaa?
Ovatko päättäjät miet-
tineet kuinka paljon nä-
mä kohta poistuvat mah-
dollisuudet harrastami-
seen vaikuttavat Sastama-
lan asukkaisiin, tämä ra-
kentamishuuma on tai-
tanut nousta päättäjien
päähän, kaikki tuhotaan.
Pilataanko Sastamala tar-
koituksella?
Nyt te kaikki jotka ar-
vostatte Sastamalan Sii-
kasuota arvostavat ihmi-
set, antakaa vielä äänen-
ne kuulua. Emme tiedä
voimmeko enää vaikuttaa
rakentamiseen, mutta ai-
na kannattaa yrittää lop-
puun asti. Adressi raken-
tamisen estämiseen löytyy
sivulta.
Puhalletaanko yhtei-
seen hiileen ja annetaan
Siikasuon rannan olla
kaikkien kansalaisten käy-
tössä?
Asukas Siikasuolla
Perheväkivaltaa
torjumaan
Vastaus Petteri
Virtaselle
Sastamalassa aletaan tor-
jua perheväkivaltaa viran-
omaisten yhteistyönä.Hy-
vä niin, mutta koskeeko se
myös miehiä? Uhri ei ai-
na ole nainen.Hyvin usein
unohdetaan, että heiluu
se naisenkin nyrkki, ja
monasti raaemmin kuin
miehen. Naisen tuottama
väkivalta on pidäkkeetön-
tä ja tunteetonta.Niin mi-
nä sen olen kokenut, ja ne
uhrit jotka tunnen sano-
vat samaa. Tähän saakka
mieheen kohdistuva per-
heväkivalta on ollut ta-
bu. Joko tämän projektin
myötä asia tunnustetaan
julkisesti? Mies itse sa-
lailee sitä viimeiseen asti,
osin häpeästä ja toisaalta
siksi että mitään apua ei
ole saatavilla.
Entäs ne naiset, jotka
valehtelevat miehen lyö-
vän? Poliisilla on tapana
viedä mies putkaan, kun
nainen vain sanoo pel-
käävänsä. Miksi se on niin,
että aina nainen nähdään
pyhänä ja puhtaana? En-
täs oikeuslaitos, se suh-
tautuu samoin. Tosiasioil-
la ei ole merkitystä kärä-
jillä, vaan päätös tehdään
naisen lausunnon pohjal-
ta. Omakohtainen koke-
mus on siitäkin.Avopuo-
liso syytti pahoinpitelystä
ja käräjillä kuitenkin kiis-
ti ollenkaan tuntevansa
" tuota Virtasta" Järjetön-
tä puhetta, mutta siltikin.
Tuomio tuli, vaikka kaik-
ki oli valhetta. Lain mu-
kaan on kantajalla totuu-
dessa pysymisen velvol-
lisuus, on rikos valehdel-
la. Mutta käytäntö on toi-
nen. Minua ei kuultu juu-
ri lainkaan.
Toivon, että itkuiset,
valvoneet perheväkival-
lan alla elävät miehet jo-
nain päivänä huomataan
ja että he saavat saman
avun kuin nainen. Kyl-
lä miehenkin tulisi saada
mennä turvakotiin. Miksi
rikosuhripäivystys ei auta
miestä?
Petteri Virtanen
Sastamala
Kiitos mielipiteestäsi! Nos-
tat esiin tärkeän näkökul-
man. Miehen kokema
väkivalta on vielä vähem-
män esillä oleva lähisuh-
deväkivallan puoli.
Marak työryhmä ottaa
käsittelyyn kaikki työryh-
mään ohjautuneet korke-
an väkivaltariskin asiak-
kaat, sukupuoleen katso-
matta. Myös Rikosuhri-
päivystykseen voivat ot-
taa yhteyttä niin rikoksen
uhrit, heidän läheisensä
kuin todistajatkin suku-
puolesta riippumatta.
Marak työryhmä
