13
Keskiviikko 23.11.2016
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Mikä rakennus on ku-
vassa? Vastaukset en-
si viikon tiistaihin klo
17 mennessä: sasta-
malatutuksi@gmail.
com tai postitse ”Sas-
tamala Tutuksi”, Sas-
tamalan kaupunki /
Elävä maaseutu, PL
23, 38201 Sastamala.
Kaikkien oikein vas-
tanneiden kesken ar-
votaan 50 euron lah-
jakortti voittajan va-
litsemaan sastama-
lalaiseen liikkeeseen.
Myös eniten oikeita
vastauksia antanut
kilpailija palkitaan
50 euron lahjakortil-
la. Kilpailu kestää 20
viikkoa. Voittajat jul-
kistetaan 22.2.2017.
Kilpailukuvat julkais-
taan myös osoittees-
sa:
-
kylat.fi. Viime viikon
kuvassa oli Kiikoisten
uusi rantasauna. Ku-
va: Jani Hanhijärvi.
SASTAMALA
TUTUKSI
HYVÄNTEKEVÄISYYS
Vammalassakin valmistuu
villasukkia veteraaneille
▶
SPR:n Ystävänpirtillä innostuttiin Facebookissa alkaneesta kampanjasta.
•
Pauliina Vilenius
Kutoa vai neuloa, siinäpä
pulma.
Ainakin SPR:n Ystävän-
pirtillä Vammalassa kum-
pikin termi on ihan yhtä
sallittu.
"Onhan lopputulos sa-
ma", tuumaa sukkavastaa-
vaksi nimetty
Riitta Pai-
mensalo
.
Vaikka kutominen so-
piikin pyöreän pöydän
ympärillä istuvien Suk-
kamummojen mukaan
paremmin tyrvääläiseen
suuhun, puhuttakoon
tässä jutussa nyt neulo-
misesta.
Ystävänpirtillä on ni-
mittäin innostuttu neulo-
maan sukkia hyvään tar-
koitukseen. Toiminnan-
ohjaaja
Minna Koivunie-
mi
bongasi aiemmin tänä
syksynä Facebookista Vil-
lasukat veteraaneille, Suo-
mi 100 vuotta -ryhmän ja
päätti, että puikot on syy-
tä laittaa heilumaan myös
Sastamalassa.
■
RYHMÄÄN
liitty-
neet ovat ottaneet vas-
taan haasteen neuloa so-
tiemme veteraaneille yh-
denmukaiset villasukat
Suomen itsenäisyyden
100-vuotisjuhlan kunni-
aksi.
Juhlamalli on suunni-
teltu ryhmän perustajan
toimesta, ja sen värityk-
sessä toistuvat Suomen li-
pun värit.
"Viime viikolla saimme
ensimmäiset lankalah-
joitukset ja ensimmäiset
sukkaparitkin ovat jo val-
mistuneet. Materiaalia on
tällä hetkellä noin 25:een
pariin", Koivuniemi ja Pai-
mensalo laskeskelevat.
■
LAHJOITUKSIA
nai-
set ovat keränneet mars-
simalla sisään paikallisiin
yrityksiin. Viidestä osoit-
teesta on jo osallistut-
tu hyväntekeväisyyteen.
Myös yksittäiset ihmiset
ovat innostuneet tuke-
maan sukkatalkoita.
Sukkien neulomiseen on
hyvin aikaa, sillä niiden ja-
kaminen aloitetaan en-
si vuoden puolella. Koivu-
niemi kertoo Facebookin
villasukkaryhmän suunni-
telleen, että jako tapahtuisi
alue kerrallaan järjestämäl-
lä veteraaneille tilaisuuk-
sia, joissa jokainen heistä
saisi oman sukkaparinsa ja
pääsisi kenties myös tapaa-
maan niiden neulojia.
■
SUUNNITELMA
on,
että kaikilla veteraaneil-
la olisi juhlavuoden vil-
lasukat jalassaan itsenäi-
syyspäivänä eli 6.12. en-
si vuonna.
Minna Koivuniemi ei
ole tarttunut puikkoihin,
mutta Riitta Paimensa-
lon käsissä on valmistu-
nut jo useammat sukat.
"Neulon aina kun on ai-
kaa. Päivässä valmistuu
ainakin yksi pari", hän
kertoo.
Villasukkatalkoisiin
voi osallistua kuka ta-
hansa. Sukkia voi käydä
neulomassa Ystävänpir-
tillä tai hakea sieltä ma-
teriaalit kotiin. Paimen-
salo vakuuttaa, että apu-
akin on saatavilla.
"Jos osaa neuloa varren
ja sukkaosan, täällä kyllä
autetaan sukanteon akil-
leenkantapäässä eli kan-
taosan neulomisessa."
Ystävänpirtin sukkavastaava Riitta Paimensalo on ahkera neuloja.
Sukkia valmistuu normaalisti pari per päivä.
Ikänaisen kaatuminen
päättyi onnellisesti
neljännen sektorin
avulla
Yksin omakotitalossaan asuva pian
96-vuotias nainen piipahti aamuyöllä
viiden maissa vessassa. Hieman huo-
nojalkaisena ja unenpöpperössä hän
ei päässytkään takaisin sänkyyn, vaan
kaatua kopsahti lattialle pahaan pin-
teeseen unipaikan ja yöpöydän väliin.
Voimat eivät riittäneet nousemaan ylös.
Siinä hän sitten virui lähes seitsemän
tuntia ennen apua. Omainen tuli käy-
mään ja ihmetteli, kun ovikellon soitto
ei vaikuta mitään. Yleensä nainen kö-
nyää ovelle ja tulleessaan huutelee, et-
tä tullaan kun keritään.
Sisällä odottikin ikävä näky. Nainen
retkotti lattialla, mutta oli muuten
kohtuullisissa voimissa. Yksi auttaja
ei kuitenkaan riittänyt. Piti soittaa hä-
täkeskukseen, jossa asiaan suhtaudut-
tiin kaikella vakavuudella. Hälytettiin
ambulanssi, joka tulkin alle viidessä-
toista minuutissa. Kolme hoitajaa ot-
ti naisen hoiviinsa ja rauhoittelivat
häntä. Nopeiden tutkimusten jälkeen
matka eteni Vammalan päivystykseen,
röntgeniin ja sitten Tampereelle Acu-
taan. Kaikki luut kunnossa, ja takaisin
Vammalaan.
Terveyskeskuksen vuodeosastolla hoi-
va oli hyvää, tehtiin myös tutkimuk-
sia. Koko retki kesti kolme päivää. Ei
pidempään, sillä hoitoketjujen tarkoi-
tus on kotiuttaa ihmiset niin pian kuin
mahdollista. Joskus tuntuu, että liian-
kin rivakasti.
Tällä kerralla tapahtumalla oli onnelli-
nen loppu. Mutta miksi? Siksi, että Hei-
non Jussi tuo naiselle ruokaa viisi ker-
taa viikossa. Jussi ihmetteli, kun muu-
taman ovikellon soiton jälkeen nainen
ei tullut avaamaan ovea. Jussi ei jää-
nyt toimettomaksi. Hän soitti omaisel-
le ja kertoi asian. Näin saatiin tarinal-
le onnellinen loppu.
Jos Jussi olisi tehnyt vain hommansa,
niin hän olisi jättänyt ruoat ulko-oven
pielen tuolille. Mutta hänpä otti käyt-
töön sen neljännen sektorin avuliaisuu-
den ja ihmisyyden: vanhuksia ei jätetä.
Mutta silti. Onkohan nykyajan meinin-
ki, siis se, että vanhukset otetaan yh-
teiskunnassa vain rasitteena ja talou-
dellisina lukuina, pelottanut heitä. Jo-
pa niin, että he eivät uskalla, kaikki ei-
vät myöskään osaa, pyytää apua en-
simmäiseltä sektorilta, eli kaupungilta.
