14
Keskiviikko 14.12.2016
Sinun sivusi
▶
▶
Yleisöltä
Ilmaise
mielipiteesi
Alueviestissä,
lähetä postia▶
toimitus@
alueviesti.fi tai
PL 101, 38201
Sastamala
Vauvauutisia
Jenni j Olli Linnainmaalle
Kokemäeltä syntyi tyttö 1.12.
mitoin 3305 g ja 51,5 cm.
Voit lähettää uutiset myös
sähköpostilla
Metsiköitä tärvellään höttöisin perustein
Seukunmäen puuston
hakkuusta oli juttua 23.11.
ilmestyneessä Aluevies-
tissä. Jutusta selvisi, että
puuston kaatamiseen oli
kaksi syytä: turvallisuus
ja seurantalon näkyvyys.
Jutun yhteydessä oli ku-
va, jossa esiteltiin kaade-
tusta kuusesta löytynyttä
ydinlahoa. Puiden aihe-
uttamaa turvallisuusris-
kiä paisuteltiin lehtijutus-
sa suhteettomasti. Jutusta
saattoi saada sen käsityk-
sen, että useat Seukunmä-
ellä kaadetuista vanhoista
puista olivat lahoja ja sel-
laisena vaarallisia. Mäelle
jääneitä kantoja tarkaste-
lemalla saattoi kuitenkin
huomata, että lahoa oli
vain muutamassa kaade-
tuista suurista puista. Ult-
raäänilaitteilla voidaan
selvittää puun mahdol-
lista lahoutta puuta kaa-
tamatta, jottei lahoja tar-
vitsisi etsiä umpimähkään.
Seukunmäen hakkuun
toinen tarkoitus oli, et-
tä seurantalo näkyisi pa-
remmin ja kauemmas.
Mielestäni metsiköllä, jos-
sa kasvoi useita seuranta-
loa vanhempia kuusia, oli-
si tullut nähdä näköestet-
tä suurempi arvo. Taloa-
han pääsee helposti kat-
somaan läheltä ja esteet-
tä, mikäli haluaa, mutta
metsikkö menetettiin.
Lehtijutussa kerrottiin
myös, että mäeltä kaa-
detaan kuusia ja koivuja.
Näin tehtiin, mutta lisäk-
si mäeltä kaadettiin myös
muita puulajeja, mm. ko-
meita vahvarunkoisia pih-
lajia. Vaikka puita kaadet-
tiin mielestäni liikaa ja
turhaan, on hakkuun jäl-
ki kuitenkin mielestäni
yleisilmeeltään siisti. Ilol-
la panin merkille, että rai-
vauksessa oli myös sääs-
tetty joitakin raihnaisia,
luonnon monimuotoisen
läsnäolon kannalta arvok-
kaita puita.
Vammalan keskusta
kaipaa tuoretta ilmettä,
mutta vanhojen puiden
ja muun luonnon vähen-
täminen on väärä suun-
ta kehittämiselle. Vaikka
väki kunnassa vähenee,
rakentamista laajenne-
taan metsiin ja viheralu-
eille. Taajaman kehittä-
mistä tulisikin vaihteeksi
tarkastella viheralueiden
kannalta: miten näiden
laatua, määrää ja kytkey-
tyneisyyttä voisi parantaa.
Viheralueita - varsin-
kin metsiköitä - on kes-
kusta-alueella vain vähän
ja näistäkin valtaosaa var-
ten on jo olemassa raken-
tamissuunnitelmat. Kuk-
kurin ja Siikasuon jälkeen
silputtavaksi on tulossa
Tuomiston liikenneympy-
rältä kohti Sylväätä ulot-
tuva metsikköinen alue.
Tässä tilanteessa on sie-
tämätöntä, että vähiä jäl-
jellä olevia metsiköitä tär-
vellään yhtä höttöisin pe-
rustein kuin Seukunmäel-
lä tehtiin.
Vesa Salonen
Marika Raittinen Mouhi-
järveltä on valmistunut
Tampereen ammattikor-
keakoulusta ammatillisek-
si opettajaksi.
▶
▶
VAlmistunut
Joulupuu
Aattoaamuna kuusen hakuun,
saha ja kontti ja eväät joka makuun.
Lähdetään lumen sekaan,
ihan metsään mennään.
Sieltä isä on jo kuusen valinnut,
hienon ryhdin omaavan halunnut,
se aattona pirttiin tuodaan
ja sen kunniaksi Glökit juodaan.
Joulupuu joulun kruunaa,
sen lapset yhdessä koristaa ja puunaa.
Viimeksi latva saa tähden,
sen valo valaisee oksien kynttilät silminnähden.
Joulukuu seisoo mun kalenterissa,
joulupuu taas on jo tuvassa,
kaikki on kunnossa, pukki vain puuttuu,
mahtaako tänä jouluna kinokseen juuttuu?
Toinen vaihtoehto, että jää kiinni pälvikaljuun,
tupee, or not tupee.
Jukka Jussila
Kannanotto Suodenniemen kirjaston muuttoon
Suodenniemen liityttyä
kymmenen vuotta sitten
Vammalaan (sittemmin
Sastamalaan), sai kirjasto
laajemmat toimitilat van-
hasta kunnantalosta. Täl-
löin vuonna 2009 tehtyi-
hin muutostöihin -lähin-
nä lattioiden vahvistami-
seen - käytettiin 120 000
euroa rahaa. Nyt huhu-
taan, että kirjasto olisi jäl-
leen muuttamassa reilus-
ti alta puolta pienempiin
tiloihin joko urheilutalon
nuorisotilohin tai alakou-
lun luokkaan. Emme Suo-
denniemi- Seurassa pidä
ajatusta hyvänä.
Olemme tyytyväisiä
niin nykyisen kirjaston
sijaintiin kuin tiloihin-
kin. Sijainti koulun lähei-
syydessä palvelisi kyllä pa-
remmin koululaisia, mut-
ta nykyiselläänkin koulun
ja kirjaston välistä etäi-
syyttä on vain noin kilo-
metri ja matka on lapsille
turvallinen kulkea. Lisäksi
kirjastonhoitajamme mu-
kaan kirjaston suurin asia-
kaskunta on aikuisväestöä,
jolle nykyinen sijainti ky-
län keskustassa sopii pa-
remmin.
Kirjastotoimeen on
kuulemme asetettu sääs-
tövelvoitteita ensi vuodel-
le. Miten säästetään teke-
mällä taas uusi kirjasto?
Kirjastotoimessa on uu-
tuutena omatoimikirjas-
to, jolloin kirjastonkäyttä-
jät voivat lainata omatoi-
misesti kirjastokortillaan
ilman kirjastonhoitajan
läsnäoloa. Eikö nykyinen
kirjasto ole tälläiseen toi-
mintaan helpommin val-
vottava kuin laaja koulu-
kiinteistö tai urheilutalo?
Muutama vuosi sitten
Tyrvään Sanomien ylei-
söäänestyksessä kirjas-
tomme valittiin Sasta-
malan kolmanneksi kau-
niimmaksi rakennuk-
seksi. Kaupunki halu-
aa vähentää laajaa kiin-
teistökantaansa, mutta
80- vuotias talokaunokai-
nen ei kuitenkaan liene
helppo myytävä ja tyhjiä
kiinteistöjä kirkonkyläs-
sämme on jo muutenkin
riittämiin. Tiedossa on, et-
tä talo vaatisi mm. laajan
putkiremontin. Rapistu-
vana rakennuksena se taas
olisi aika surullinen näky
kylän keskellä.
Eikös myös Sastamalan
kirjakaupunki-imago vel-
voita pitämään kirjastot
kunnon kirjanlainaus-
paikkoina eikä pikkurui-
sina lukunurkkauksina?
Suodenniemi- Seuran
hallitus
Entäpä, jos terveet
urheilisivat
Myönnän, etten kovin
aktiivisesti seuraa huip-
pu-urheilua, mutta urhei-
lussa kiellettyjen aineiden
uutisointi on sen verran
vilkasta, ettei voi välttyä
mielikuvalta, että lähes
kaikki ainakin menesty-
neimmät urheilijat taita-
vat olla kovasti sairaita ja
raihnaisia ihmisiä.
Ihalilen heidän sitkeyt-
tään ja sisukkuuttaan, kun
sairausrajoitteista huoli-
matta jaksavat harrastaa
ja yltävät jopa tuloksiin,
vaikka jatkuvasti joutu-
vatkin käyttämään kuka
vaikeiden lihassairauksien,
kuka taas astman ja keuh-
koahtaumataudin tai leu-
kemian ja kuka minkäkin
elämänmenoa suuresti ra-
joittavan taudin hoidossa
hyviksi todettuja lääkkei-
tä, jotka läntisessä maail-
massa ovat vain lailliste-
tun lääkärin kirjoittaman
reseptin mukaista apteek-
kitavaraa. Entäpä, jos ihan
terveet ja mitään lääkkei-
tä tarvitsemattomat ihmi-
set antautuisivat huippu-
urheilijoiksi? Mahtaisivat-
ko tulokset silloin merkit-
tävästi parantua?
Jonkun huulirasvan ja
aurinkovoiteen satunnai-
sen käytön toki ymmär-
rän vain vahingoksi tai
sattumaksi.
Jaloa urheilua musta-
maalataan valitettavan
usein. Jotkut väittävät
nyrkkeilyäkin väkivaltai-
seksi, vaikka tosiasiassa
siinähän yritetään lyödä
vastustajaa vain sen ver-
ran, että tämä menettää
tajuntansa hetkeksi aikaa.
Tomi Tähkävuori
Punkalaidun
Vastine Vesa Salosen kirjoitukseen
Vesa Salonen kritisoi mie-
lipidekirjoituksessaan pui-
den kaatamista Seukun
mäellä ja muutoinkin Sas-
tamalassa.
Suomen pinta-alasta
on metsää yli 70 prosent-
tia. Sastamalassa on met-
sää noin 2140 hehtaaria.
Suomi elää metsästä, ja
joka vuosi metsä kasvaa
reippaasti yli sen käyttö-
asteen. Vuonna 2014 Suo-
men metsät kasvoivat 105
miljoonaa kuutiometriä.
Metsien vuosittainen
runkopuun kokonais-
poistuma on 79 miljoo-
naa kuutiometriä. Se koos-
tuu teollisista hakkuista
(56 miljoonaa kuutiomet-
riä), polttopuusta, ener-
giapuusta, kotitarvepuus-
ta ja luonnonpoistumasta
eli metsään jäävistä kuol-
leista puista. Laskelmien
mukaan runkopuunhak-
kuut voitaisiin nostaa 81
miljoonaan kuutiometriin
vuodessa heikentämättä
hakkuumahdollisuuksia
tulevaisuudessa.
Sastamala on hyvin
vihreä kaupunki. Kau-
pungit Suomessa yleen-
säkin ovat varsin vehreitä.
Keskusta alueena on var-
sin tiivis vesistöjen ym-
päröimä runsaan kasvus-
ton ja puuston alue. Heti
kaupungin keskustan ul-
kopuolella on satoja heh-
taareja metsää ja peltoa.
Seukku on aikoinaan nä-
kynyt varsin kauas mäel-
tä. Vuosikymmenten saa-
tossa mäki on metsitty-
nyt ja risukkoistunut epä-
siistiksi. Itse asiassa aluet-
ta siistittiin liian vähän.
Työtä on jatkettava. Edel-
leenkään torilta katsottu-
na upea rakennus ei pää-
se oikeuksiinsa.
Jossakin vaiheessa kaik-
ki elollinen tulee määrä-
aikaansa. Niin käy myös
upeimmille puille. Jos
Seukun mäellä puu kaa-
tuisi esim. lapsen pääl-
le, syyllisiä haettaisiin ja
varmasti jotakuta kaupun-
gilta syytettäisiin laimin-
lyönnistä alueen hoitami-
sen suhteen.
Salonen toteaa kirjoi-
tuksessaan, että viheralu-
eita keskustan alueella
olisi kovin vähän. Jokai-
nen voi itse havaita, et-
tei tämä pidä paikkaansa.
Suurin kaupungin haaste
on asukasluvun nostami-
nen. Kaupungin tehtävä
on kaavoittaa uusia alu-
eita. Harvoin on sellaisia
uusia asuinalueita, joilta
puita ei pitäisi rakentami-
sen edestä kaataa.
Jari Andersson
Kaupunginhallituksen
puheenjohtaja
