11
Keskiviikko 21.12.2016
Rohkea piipun rakentaja
▶
▶
Vammalan näkyvimpiin maamerkkeihin kuuluva piippu on hyvässä kunnossa.
•
•
Minna Isotalo
Alueviestin entinen
päätoimittaja
Erk-
ki Petman
kirjoitti
14 vuotta sitten kiin-
nostavan jutun va-
neritehtaan piipun
rakentamisesta. Sen
päähenkilönä on nyt
jo edesmennyt
Pent-
ti Välimäki,
joka
18-vuotiaana, vuon-
na 1950, aloitti hom-
mat uudessa työpai-
kassaan, päivä päiväl-
tä ylemmäksi nouse-
vassa piipussa.
”Meitä oli piipun
laella kolme mies-
tä. Muurari
Virta-
nen
Porista ja samas-
ta kaupungista oleva
lekari, joka vei tiilet
Virtaselle. Minä toi-
mitin hänelle kurat.
Alhaalla oli vinssi-
miehenä
Pertti Au-
keala
ja kaksi miestä,
jotka toivat kuran ja
tiilet ylös sekä
Juve-
lan Kalle
ja
Suunii-
tyn Otto
, jotka val-
mistivat kuran myl-
lyllä.
Fennia Fanerin piippu rakenteilla vuonna
1950. Kuva: Sastamalan seudun museo.
Vinssi kuljetti raken-
nusaineet ja miehet pii-
pun sisäpuolella ylös ja
alas. Paitsi muurarin, joka
kulki työmaalle piipun ul-
kopuolella tikkaita pitkin”,
kertoi Välimäki.
Yhtenä päivänä Välimä-
ki oli työtoverinsa kera läh-
dössä alas syömään. Josta-
kin syystä he unohtivat il-
moittaa tulostaan Aukea-
lalle. Piipun sisällä kulke-
van vinssin lava lähti va-
paaseen syöksyyn kohti
kymmeniä metrejä alem-
pana odottavaa maata. Vii-
me tingassa vinssimies huo-
masi rytinällä ruokatunnil-
le saapuvat kaverit ja sai la-
van pysähtymään.
”Se oli meidän pelastus.
Kuuleman mukaan laval-
ta astui pois kaksi vitival-
koista poikaa. Saimme po-
rilaisen kanssa niin paljon
kyytiä kerralla, ettemme
kulkeneet vinssillä pariin
viikkoon”, muisteli Väli-
mäki.
Piippukauhua Pentti ei
tapahtuman jälkeenkään
silti potenut. Kun samalla
vuosikymmenellä raken-
nettiin myöhemmin ku-
mitehtaan piippua, Pentti
Välimäki oli sen työmaal-
la lekarina alusta loppuun.
■
■
Vammalan
näky-
vimpiin maamerkkeihin
kuuluvan 63-metrisen pii-
pun kunto tarkastettiin
tehtaan nykyisen omis-
tajan toimesta hiljattain.
Tehtaanjohtaja Aarnive-
räjä kertoo piipun olevan
hyvässä kunnossa.
”Uskon, että se myös ha-
lutaan säilyttää nykyisel-
lään. Onhan piippu tär-
keä pala paikallishistori-
aa. Monen ajatuksissa se
kuuluu Liekoveden ran-
taan, osaksi maisemaa.”
Piippu on innostanut
myös satunnaisia Sasta-
malan kävijöitä. Viimek-
si huippuun on kiivennyt
latvialainen Jânis Staris -
vuorikiipeilijä ja silloinen
Latvijas Finieriksen Ve-
remsin tehtaanjohtaja, jo-
ka nykyään vaikuttaa ko-
ko konsernin hallinnossa.
Liekovesi on ollut ratkaiseva tekijä vaneritehtaan sijaintia mietittäessä. Koivutukit sorvataan
märkinä. Nykyään tukkeja ei enää lioteta järvessä. Kuva: Sastamalan seudun museo.
Vaneriteollisuudessa työskentelee Jaakko Aarniveräjän mukaan pal-
jon enemmän naisia kuin esimerkiksi sahateollisuudessa. Kuvassa va-
neritehtaan ”tyttöjä” vuonna 1968. Nykyisin tehtään työntekijöistä 47
prosenttia on naisia. Kuva: Sastamalan seudun museo.
Vanerin
monet
isännät
■
■
Fennia Faneri 1951
- 1963
■
■
Asko Oy 1963
■
■
Enqvist Oy 1963
- 1965
■
■
G.A. Serlachius Oy
1965 - 1983
■
■
Huonekalutehdas
Jouko Mäkinen Oy
(osa Grahn-yhty-
mää) 1983 - 1986
■
■
Vammalan Vane-
ri Oy / Visuvesi Oy
1986 - 2011
■
■
Fineva Ply Oy
2011 - 2012
■
■
Kwellick Oy 2012
- 2014
■
■
Riga Wood Fin-
land Oy (osa Lat-
vijas Finieris -kon-
sernia) 4.6.2014 -
Sastamalan uimahallit
Sastamalan uimahallit normaalisti auki
19.-23.12.2016 sekä 2.-4.1.2017!
Liikuntapalvelut
Kokemäestä
raideliikenteen
solmukohta?
▶
▶
Rauman kaupunki selvittää
matkustajajunaliikenteen
avaamista Pori-Tampere
-radalle.
•
•
Alueviesti
Mikäli matkustajajunat
alkavat uudelleen kulkea
Raumalle, tulee Kokemä-
estä liikenteen solmukoh-
ta. Asia käy ilmi Rauman
kaupungin tilaamasta
matkustajajunaliikenteen
aloittamismahdollisuuk-
sia koskevasta tutkimuk-
sesta.
Matkustajajunaliiken-
ne Raumalta on selvityk-
sessä kaavailtu yhdistet-
täväksi Tampereen ja Po-
rin väliseen liikenteeseen
siten, että vaihto olisi Ko-
kemäellä. Yhteys olisi kai-
kille vuoroille.
Henkilöjunaliikenne
Raumalle edellyttäisi in-
vestointeja, kuten Koke-
mäen ja Rauman välisen
rataosan nopeuden nos-
tamista. Lisäksi tulisi esi-
merkiksi rakentaa seisa-
ke Raumalle. Matkustaja-
liikenne olisi mahdollista
aloittaa aikaisintaan syk-
syllä vuonna 2018.
Kokemäen ja Rauman
välillä matkustajajunat
kulkivat vuosina 1897-
1988. Sen jälkeen radal-
la on ollut vain tavaralii-
kennettä.
Kirkkain tähti
-joulukonsertti
Sammaljoen kirkossa
Musiikkiesityksiä
jouluaattoillassa
Enkelikirkko kutsuu
Viattomien lasten
päivänä
Sammaljoen kirkossa
kuullaan keskiviikkona
21.12. klo 18 Kirkkain täh-
ti-konserttisarjan neljäs ja
samalla viimeinen kon-
sertti. Konsertissa esiinty-
vät
Tuulikki Nyman
sekä
Merja
ja
Pekka Laakso-
nen
. Ohjelma koostuu se-
kä vanhoista tutuista että
uusista,
Pekka Laaksosen
sanoittamista lauluista.
Keskiviikkona 28.12. klo
18 Tyrvään kirkossa viet-
etään Enkelikirkkoa. Mu-
kana on lapsityön pasto-
ri
Anu Jokinen-Lundén
,
kanttori
Hanna-Riik-
ka Inkeroinen
ja seur-
akunnan lapsityöntekijät
Memmu Nieminen
,
Mi-
ia Paasikivi
ja
Piia Vuori.
Kolehti kerätään Muisto-
lan koulun erityisluokille.
Tilaisuuteen toivotaan
lapsia enkeleiksi. Ilmoit-
tautua voi Piia Vuorelle p.
050 314 9069 viimeistään
tiistaina 27.12. klo 15
mennessä. Lapset voivat
tulla kirkolle jo klo 17,
ja pienimmät voivat ol-
la mukana vanhempansa
kanssa.
Jouluaattoiltana 24.12.
Sastamalan kirkoissa soi
musiikki. Keikyän kirkos-
sakuullaan klo 20 Joulu-
aattoillan musiikkia, jos-
sa esiintyjinä ovat
Mari-
Sorva
,
Martin Malmgren
ja alun perin Vammalasta
kotoisin olevaoopperalau-
laja
Miina-Liisa Värelä
.
Sama kokoonpano esii-
ntyy Tyrvään kirkossa klo
22. Jouluyön musiikkia
kuullaan myös Kiikoisten
kirkossa klo 23, jossa esii-
ntyjinä ovat kanttorit
Eli-
sa Hänninen
ja
Päivi Vu-
oristo
. Paikalla kuullaan
myös Aili Riihimäen run-
oesityksiä.
