8
Keskiviikko 4.1.2017
•
•
Kansanedustaja•
Pertti Hakanen
Terveisiä
eduskunnasta
Suomen kuntoon
laittaminen etenee
Muistan aivan ensimmäiset päiväni edus-
kunnassa. Juttelin vanhempien kollegoide-
ni kanssa edeltävällä hallituskaudella tapah-
tuneista asioista ja siitä, miten viimeiset nel-
jä vuotta olivat kuluneet. Imin itseeni tietoa
siitä, millä tolalla valtion asiat olivat. Totuus
alkoi pikkuhiljaa valjeta.
Talous oli supistunut neljä vuotta yhtä soittoa
ja työttömyys oli kasvanut räjähdysmäisesti.
Edellisen hallituksen perintö oli karmaiseva.
Olimme vapaapudotuksessa.
Kun nyt katson puolentoista vuoden jälkeen
tuota aikaa, niin totean, että melko pitkäl-
le on tultu. Talous on kääntynyt kasvuun
ja työttömyys laskuun. Esimerkiksi Suomen
Pankki ja OP-ryhmä julkaisivat joulun alla
arvionsa Suomen taloudesta. Niiden päävi-
esti on sama kuin meidän: Suunta on muut-
tunut.
Lisäksi olemme edistäneet monia tärkeäksi
katsomiamme asioita. Itse olen erityisen tyy-
tyväinen esimerkiksi maatalouden tukitoi-
mista, joilla alan kriisiä on helpotettu. Miel-
tä lämmittävät kotiseutumme tieinvestoin-
nit, yritystemme kustannuksia karsivat toi-
met, liikenneuudistukset, postinjakelun säi-
lyminen viisipäiväisenä sekä kauppojen au-
kioloaikojen vapautuminen.
Kulunut puolitoista vuotta ei ole ollut mitään ruu-
suilla tanssimista. Se on edellyttänyt myös raskain
mielin tehtyjä päätöksiä. Olen saanut paikoitel-
len osakseni ankaraa arvostelua. Se on ymmär-
rettävää, sillä säästö on aina säästö, joka kohdis-
tuu jonnekin. Päätöksiensä takana on pystyttävä
seisomaan selkä suorana. Niin olen tehnyt ja ai-
on jatkossakin tehdä.
Tärkeimpänä tavoitteena 2017 onkin tukea
Suomen talouden elpymistä ja työllisyyden
parantumista. Se on ainoa tie, mikäli halu-
amme turvata täällä Sastamalankin seutu-
villa palvelut ja samanaikaisesti pitää huol-
ta heikommista.
Meillä on yhä lukemattomia suomalaisia, jotka
kamppailevat jaksamisensa kanssa arjessa. Eläke-
läiset, lapsiperheet, pitkä-aikaistyöttömät ja nuo-
ret ovat kaikki kokeneet kovia kuluneiden vuosi-
en laskusuhdanteessa. Heistä jokainen on otetta-
va mukaan kotimaatamme kuntoon laitettaessa.
On luotava kasvua, jonka turvin näiden ihmisten
elämää voidaan entistä paremmin turvata. Siitä
hyötyvät kaikki.
Mutta kasvua ei valitettavasti synny kasvat-
tamalla menoja holtittomasti. Mikäli näin
olisi, eläisimme tällä hetkellä kaikki herroik-
si. Sitä on nimittäin koitettu jo edellisten hal-
litusten toimesta. Parantunut taloustilanne
kertoo, että olemme oikealla tiellä. Hallituk-
sen perusresepti on osoittautunut talouskas-
vun kannalta toimivaksi, eikä sitä ole syytä
ryhtyä muuttamaan.
Uusi vuosi käynnistyy. Menemme kohti kun-
tavaalikevättä. On jaksettava hartiavoimin
tehdä työtä kotipaikkakuntamme eteen. On
parannettava jatkuvasti omaa suoritusta.
Näillä ajatuksilla lähden kohti vuoden 2017
tuomia haasteita. Hyvää alkanutta vuotta
kaikille.
Kulttuurin Sastamala
Rakkauskirja lapsuuden
kotiseudulle
▶
▶
Marja-Liisa Rönkkö nostaa kipakasti esiin huolensa
kulttuuriperinnön vaalimisesta: Jaatsin seutu on häpeällisellä tolalla
ja Pukstaavin kanssa tehtiin moka.
•
•
Minna Isotalo
Muinaisten viikinkien
vesireitin varrella sijait-
sevaa Sastamalaa on asu-
tettu pysyvästi 300-lu-
vulta lähtien. Kirkkojen
Sastamalaan rakennet-
tiin ensimmäiset puiset
Herran huoneet jo en-
nen ensimmäistä risti-
retkeä 1100-luvulla.
Kuusi vuosisataa myö-
hemmin Tyrväällä näkee
päivänvalon suomenkie-
lisen lehdistön isä,
Ant-
ti Lizelius
ja seuraavalla
vuosisadalla tietokirjalli-
suuden uranuurtaja
An-
tero Warelius
.
Ensimmäisen suomen-
kielisen naiskirjailijan,
Theodolinda Hahnsso-
nin
juuret ovat Kiikas-
sa. Kiikasta ponnistaa
myöhemmin maailmal-
le myös kirjailija
Kaarlo
Sarkia
.
1800-luvulla valmis-
tuu Tyrvään kaksitorni-
nen kirkko ja sen myö-
tä kirkonkylä siirtyy Kal-
lialasta Vammaskosken
sillan pieleen. Tukinuit-
to Kokemäenjoessa alkaa.
Nimismies
Peter Wil-
helm Gállen
pistää Tyr-
väällä töpinäksi. Hän
muun muassa perustaa
lainakirjaston nykyisen
Nälkälänmäen laidalle,
Vännin rustholliin. Pe-
terin poika
Axel
maa-
laa Pyhän Olavin mai-
semissa teoksen Poika
ja varis.
Vuosisadan lopulla
Tyrväällä alkaa ilmestyä
maan ensimmäinen suo-
menkielinen paikallis-
lehti.
Lähimenneisyyttä ja
nykyisyyttä ovat Herra
Hakkaraisen talo, kirja-
päivät ja Sastamala Gre-
goriana.
■
■
Edellä
esittelin vain
muutamia poiminto-
ja Sastamalan kulttuu-
rin aikajanalta, joka si-
sältyy dosentti
Marja-
Liisa Rönkön
kirjoitta-
maan ja Warelian julkai-
semaan
Kulttuurin Sasta-
mala
-teokseen. Aikajana
konkretisoi, miten rikas
on paikkakunnan kult-
tuuriperintö ja havain-
nollistaa, miten kulttuu-
ripolitiikan painopisteet
ovat vuosien saatossa
vaihdelleet.
Kirjassaan Rönkkö
nostaa kipakasti esiin
huolensa kulttuuripe-
rinnön vaalimisesta: Mi-
tä tapahtuu Sastamalan
seudun museolla? Mik-
si Pukstaavi kaatui kau-
pungin syliin? Voisiko
Asemakadusta tehdä Gal-
len-Kallelan kadun? Mis-
sä viipyy taidemuseo?
Kirjan kannessa komeilee Svante Seppälän
vuonna 1958 ikuistama Vammaskosken sil-
ta sekä Akseli Gállen-Kallelan näkemys Ki-
ven Seitsemän veljeksen kuvitettuun laitok-
seen 1908.
Marja-Liisa Rönkkö
■
■
s. 1945 Kokemäellä
■
■
asui vuoden ikäises-
tä alkaen Tyrväällä
■
■
ylioppilaaksi Tyr-
vään yhteislyseosta
1964, tohtoriksi Hel-
singin yliopistosta
■
■
työskennellyt muun
muassa Helsingin
kaupunginmuseon
johtajana, Valtion
taidemuseon ylijoh-
tajana ja Helsingin
yliopiston museolo-
gian lehtorina
Kulttuurin Sastama-
la
-teoksen aikajana
on hyvä, mutta tietys-
ti vain yhden ihmi-
sen subjektiivinen nä-
kemys. Omalle aika-
janalleni lisäisin aina-
kin maininnat Nälkä-
länmäen suurmiehistä,
Mauri Kunnaksesta
ja
Unto Salosta
sekä Sas-
tamalan kulttuuripal-
kinnon saajat. Sillan
pohjoispuolen kulttuu-
rikaupunginosan ima-
golle tuskin on muuten
haittaa siitäkään, että
Tatun ja Patun luojat
asuvat siellä. Ja
Tuomi-
sen Pirjo
. Parasta Rön-
kön kirjassa onkin, et-
tä se kirvoittaa ajatuk-
sia, suorastaan puhut-
taa. Virkistävä pöhäisy
paikkakunnan kulttuu-
rielämään.
kommentti
Rönkkö kummastelee sitä,
kuinka Sastamalan kun-
niakas historia ja museon
hienot kokoelmat on la-
kaistu piiloon Suomen sa-
tavuotisjuhlavuoden al-
la. Myös kirjan museo on
edelleen ideoinnin asteel-
la. Rönkkö pitää tärkeänä,
että ideointi saadaan vii-
mein päätöksen ja olemas-
sa olevista vetovoimateki-
jöistä leivotaan kaupun-
gin "suuri kertomus".
Sastamala on selkeästi rau-
takauden, keskiajan, tieto-
kirjallisuuden, suomen kie-
len ja kuvataiteiden kau-
punki. Nämä piirteet on
näytettävä kokonaisuutena
[…] Vain näin voidaan ker-
toa ymmärrettävästi, mik-
si Sastamala on kirjakau-
punki.
■
■
Rönkön
mukaan oli
virhe tehdä Pukstaavista
museo. Hän oli vetovas-
tuussa Suomen kirjains-
tituutista sen alkuvuosi-
na. Vielä 2000-luvun al-
kupuolella suunnitteilla
oli toiminnoiltaan vapaa,
laajalle rahoituspohjal-
le perustuva kirjakeskus.
Rönkkö arvelee, että ai-
noa syy linjan muuttu-
miseen oli halu päästä
museoiden valtionavun
piirin.
Museo-ratkaisu on
Rönkön mukaan osoit-
tautunut lyhytnäköiseksi,
sillä valtionosuudet ovat
vahvasti laskusuunnassa.
Tänä vuonna koko valti-
onosuusjärjestelmä uusi-
taan, mikä tuskin tarkoit-
taa avustusten lisäämistä.
Jaatsin seutu on Val-
tion taidemuseon ylijoh-
tajanakin työskennelleen
Rönkön lapsuuden mai-
semaa. Hän näkisi mie-
luusti keskustan pohjois-
puolen imagon kohotuk-
sen, haluaisi sen nouse-
van takapihasta kulttuu-
rikaupunginosaksi.
Perusteitakin on. Si-
jaitseehan sillan poh-
joispuolella galleria, kir-
jasto, pappila, museo,
teatteri ja tietysti kult-
tuuritalo Jaatsi. Kansal-
listaiteilija Akseli Gál-
len-Kallelan nuoruuden
koti tosin kaipaisi ehos-
tusta, samoin Jaatsin
puisto.
■
■
Kulttuurin
Sasta-
mala on ennen muuta
rakkauskirja kirjoittajan
lapsuuden kotiseudulle.
Koska teos on omistet-
tu Sastamalan päättäjil-
le ja virkamiehille, olisi
suotavaa, että he siihen
tarttuisivat. Tiedä vaikka
joku ottaisi onkeensakin.
Ainakin teos tarjoaa pu-
heenaiheita kulttuurivä-
en kahvipöytiin.
Suosi mainostajiamme
He tarjoavat sinulle •
tämänkin Alueviestin
