Alueviesti 6-2017

13

Keskiviikko 8.2.2017

•

Veli-Matti Saksi

veli-matti.saksi@alueviesti.fi

SAKSI

TUT

”Olen katsellut kylän elämää jo 42 vuotta. Tiedätkö kuka olen?” Vastaukset ensi viikon tiis-

taihin klo 17 mennessä:

sastamalatutuksi@gmail.com

tai postitse ”Sastamala Tutuksi”, Sasta-

malan kaupunki / Elävä maaseutu, PL 23, 38201 Sastamala. Kaikkien oikein vastanneiden kes-

ken arvotaan 50 euron lahjakortti voittajan valitsemaan sastamalalaiseen liikkeeseen. Myös

eniten oikeita vastauksia antanut kilpailija palkitaan 50 euron lahjakortilla. Kilpailu kestää

20 viikkoa. Voittajat julkistetaan 22.2.2017. Kilpailukuvat julkaistaan myös osoitteessa: www.

sastamalankylat.fi. Viime viikon kuvassa oli lintutorni, joka sijaitsee Ekojärven rannalla. Ku-

va: Jani Hanhijärvi.

SASTAMALA

TUTUKSI

On aika

Kuntavaaleissa äänestysak-

tiivisuus on alhaisin verrat-

tuna esimerkiksi eduskunta-

ja presidentin vaalien ää-

nestysaktiivisuuteen. Puo-

lueilla on haasteita saada

kuntalaisia kiinnostumaan

kunnallisvaaliehdokkuu-

desta. Tämä on tilanne sii-

tä huolimatta, että kunnas-

sa nimenomaan päätetään

eniten jokaisen ihmisen ar-

keen vaikuttavista asioista,

ehdottomasti myös tulevai-

suuden kunnassa. On aika

korjata tilannetta.

Korjaamiseen tarvitaan

demokratiapolitiikkaa. On

meidän jokaisen kunta-

politiikassa toimivan vas-

tuulla, että teemme hy-

vää ja vaikuttavaa demo-

kratiapolitiikka. Lainsää-

tä on tämän työn jo aloit-

tanut. No mitä se sellai-

nen demokratiapolitiikka

sitten on? Se on sitä, et-

tä teemme toimenpiteitä

demokratian vahvistami-

seksi. Kunnassa toimivat

päättäjät ja johtavat viran-

haltijat ovat avainasemas-

sa demokratiapolitiikan

tekemisessä. Demokra-

tiapolitiikkaa on tehtävä,

jotta saamme palautettua

kuntalaisten kiinnostuk-

sen ja luottamuksen arjen

päätöksentekoon. Demo-

kratiapolitiikkaa on teh-

tävä, jotta saamme kunta-

laisia innostumaan yhteis-

ten asioiden hoitamisesta.

Uusi kuntalaki (KL) as-

tuu kokonaisuudessaan

voimaan 1.6.2017, he-

ti uuden kunnallisvaali-

kauden alussa. Lain sää-

täjä on havainnut kunta-

laisten erkaantumisen ar-

jen päätöksenteosta ja tar-

peen muuttaa lakia vastaa-

maan toimintaympäristön

muutoksia. Näin ollen KL

turvaa kuntalaisten osal-

listumismahdollisuuksien

edistämistä monella tapaa,

mm. keskustelu- ja kuule-

mistilaisuudet, kuntalais-

raadit, asukkaiden mieli-

piteiden selvittäminen en-

nen päätöksentekoa, pal-

velunkäyttäjien edusta-

jat kunnan toimielimissä,

osallistuminen talouden

suunnitteluun ja monin

muin lain kirjaimen ta-

voin. Uusi kuntalaki paitsi

turvaa, myös velvoittaa. Se

velvoittaa valtuutetut val-

vomaan ja toimimaan sen

turvaamiseksi, että koko

kunnan hallintokoneisto

ja toimintakulttuuri muo-

dostuvat kuntalaisia osal-

listavaksi.

Toinen demokratiapoli-

tiikan keino, jolla voimme

vahvistaa lähidemokratian

hyväksyttävyyttä ja kiin-

nostavuutta, on avoimuus.

Tämä asettaa uusia haastei-

ta myös meille päättäjän

rooliin mieliville. On osat-

tava ja jaksettava altistaa

valmistelu ja päätöksen-

teko kuntalaisten arvioita-

vaksi, kestää erilaiset asial-

liset mielipide-erot ja pe-

rustella ja vielä kerran pe-

rustella. Entisaikojen ka-

binettipolitiikka on osin

johtanut meidät tähän ti-

lanteeseen, jossa kuntalai-

set vieraantuvat päätök-

senteosta. Tämä uusi ai-

kaa haastaa meidät poliit-

tiset päättäjät, mutta itse

uskon siihen, mitä enem-

män avoimuutta, sen vä-

hemmän kuraa. Kuntalai-

silta ei voi vain pyytää, pi-

tää jaksaa myös tarjota ja

antaa.

On vielä yksi asia, jol-

la voimme demokratia-

politiikan lisäksi merkit-

tävästi parantaa kiinnos-

tusta kuntapolitiikkaan.

Ottakaamme uudet toi-

mijat avosylin vastaan jo-

kainen omalla panoksel-

laan. Neuvotaan, tuetaan,

annetaan tilaa ja vastuu-

ta. Minä olen saanut täl-

laisen vastaanoton omas-

sa ryhmässäni mukaan

tullessani. Olen saanut ti-

laa ja vastuuta ja se, mu-

kaan lukien kuntalaisten

antama palaute, pitää mi-

nut mukana. Itse aion elää

kuten opetan.

Kuule kuntalaista – pi-

dä keltanokat mukana, on

aika!

Tinja Tähtinen,

kaupunginvaltuutettu,

Huittisten Kokoomus ry

Kiitos yöllisille

auttajille!

Kiitos sille ihanalle nuo-

relleparille, joka keskiviik-

kona auttoi pulaan joutu-

nutta naisihmistä Vam-

malan yössä.

Autoni oli sammunut

parkkipaikalle oltuaan

siellä muutaman tunnin.

Kekseliäs nuorimies sai

oven auki, mutta auto ei

suostunut käynnistyä. Soi-

tettua hinauspalveluun

sanoin että pärjään, mut-

ta vähän ajan päästä mies

tuli takasin ja pyysi tule-

maan lämpimään autoon.

Olin niin tohkeissani ja

yllättynyt nuorten käytök-

sestä, etten huomannu ky-

syä nimeä.

Iloisesti yllättynyt

naisihminen

Uuden hallin suunnit-

telu on edennyt kaupun-

gin toimielinten päätöksin.

Kaupunki on ollut tiiviissä

yhteistyössä AVI:n kanssa

valtionavustuksen saami-

seksi. Järjestö- ja päättäjä-

kuuleminen on ollut poik-

keuksellisen laajaa ja sil-

lä on ollut vaikutusta sekä

hankkeen laajuuteen että

sisältöön. Myös vapaiden

painojen harjoittelu on py-

ritty huomioimaan vaikka

se ei erillistä omaa tilaa ole

saamassakaan. Lisäksi kes-

kustelussa on ollut erillis-

hankkeena rakentaa cross-

fit -tyyppinen ulkorata lii-

kuntahallin lähiympäris-

töön sen valmistuttua.

Kaupungin edustajat

pyrkivät jatkossakin toimi-

maan hankkeessa vuorovai-

kutteisesti ja huomioimaan

kuntalaistenmielipiteet sen

taloudellisten ja toiminnal-

listen raamien puitteissa.

Me vastaamme mielelläm-

me kysymyksiin väärinym-

märrysten välttämiseksi.

Teuvo Munkki

, nuori-

so- ja liikuntatoimen joh-

taja;

Ari Jyräkoski

, raken-

nuspäällikkö

Museoiden

nostaminen

kannattaviksi

kohteiksi vaatii

massaturismia

E

ipä ole helppo yhtälö virittää Suo-

malaisen kirjan museo ja Sasta-

malan seudun museo itse itsensä

kannattaviksi käyntikohteiksi. Se vaatii

massaturismia, jota valitettavasti Sas-

tamalassa ei ole näkynyt, ja on vaikea

edes sellaista kuvitella. Tuskinpa ku-

kaan edes haaveilee Ateneumin kaltai-

sesta noin 300 000 vuosittaisesta kävi-

jämäärästä.

Esimerkiksi vuonna 2015 suomalaisissa

ammattimaisesti hoidetuissa museoissa

vieraili 5,5 miljoonaa ihmistä. Tilastoitu-

na on 150 museota. Eli keskimäärin jo-

kaisessa kirjataan 36 666 käyntikertaa

vuodessa. Sellainen luku kuin 20 euron

kertamaksu jo antaa jo pohjaa kannat-

tavuudelle Sastamalan museoissa. Vaan

unelmiahan saa olla. Ja tässä tilastossa

on muun muassa Turun tuomiokirkko lä-

hes 140 000 vuotuisella kävijällä. Ja pää-

symaksu on nimellinen yhdestä eurosta

kahteen euroon.

Mutta, mutta, museot kuuluvat olennaise-

na osana kansallisen ja paikallisen histo-

rian tallentamiseen. Museoihin pitää ol-

la säälliset pääsymaksut, jotta kaikella

kansalla on mahdollisuus tutustua men-

neisyyteen, jota ilman vanhan sanonnan

mukaan ei ole tulevaisuutta.

Ja vielä. Kirjastolaitos on suomalaisen si-

vistyksen kehto. Kirjastot ovat avittaneet

vuosikymmeniä muun muassa opiskeli-

joita lainaamalla oppikirjoja. Kirjastot

ovat koululaitoksen ohella olleet merkit-

täviä lukutaidon kehittäjiä sekä tiedon-

hankinnan keskipisteitä. Tosin nykyisin

kirjastot palvelet monimuotoisesti netis-

sä ja henkilökunta avittaa vaikkapa ve-

rokaavakkeiden löytämisessä ja tulosta-

misessa, ja myös nettipankkiasioinnissa.

Kirjastojen käyttäjämäärät ovat säilyneet

varsin suurina tietokoneaikanakin. Sasta-

malassakin on pudotusta ollut vain kym-

menisen tuhatta kahdeksan vuoden aika-

na. Kirjat ovat yhä ykköskohde lainatilas-

toissa. Yksi hieman huolestuttava suun-

taus on noussut kuitenkin esiin. Kirjas-

tojen kirjalainojen käyttäjissä on turhan

vähän nuoria poikia ja miehiä. He ilmei-

sesti ovat enemmänkin netissä surffaili-

joita. Vaan eipä huolta. Kirjastoissa on

tietokoneita, ja niidenkin nettikäyttö vaa-

tii lukutaitoa.

Alueviesti 6-2017 - page 13

Warning.