8
Keskiviikko 8.3.2017
Vieraskynä
•
•
Birgit Jaakola
Seutukunnan
parhaaksi
- käyttöön
kumuloituva
viisaus
M
arja-Liisa Rönkkö sa-
noo kirjansa Kulttuu-
rin Sastamala loppu-
sanoissa, että kulttuuriperintö
on kumuloituvaa viisautta, jon-
ka saamme jo syntymässä ja jo-
ka elää meissä joko aineellise-
na tai aineettomana muistina.
Rönkkö sanoo myös filosofi Ga-
dameria lainaten, että perinne
ei ole mitään muuta kuin ko-
kemusta. Rönkön kirja on Sas-
tamalalle osoitettu ”rakkausdo-
kumentti”, jossa hän valtakun-
nallisena asiantuntijana kom-
mentoi koettua ja tehtyjä rat-
kaisuja. Toivottavasti kirja ku-
luu Sastamalan virkamiesten
käsissä, kirjasta voi oppia.
Elämä synnyttää kokemuksia,
muistin paikkoja, ja muistim-
me säilyttävä paikka on mu-
seo ja sen kokoelmiin liittyvät
tarinat olkoon kyse kirjoista tai
esineistä, Sastamalassa on mu-
seoitu tarinoimaan molemmat.
Museoitten muistin tulee olla
valikoiva ja samalla uteliai-
suutta ja mielenkiintoa herät-
tävä. Muistia esitellään näyt-
telyin ja niiden rakentamiseen
tarvitaan kokoelmia ja asian-
tuntijatiimejä, joissa ei unoh-
deta yrityselämää, jolla Sasta-
malassa on paljon kumuloitu-
vaa viisautta. Sastamalan ko-
ko kulttuurihallinto ja museo-
kulttuuri kaipaa tiivistämistä,
yksiselkoista linjaorganisaatio-
ta, jossa esittely ja vastuut on
selkeytetty ja turhat aliproses-
sit poistettu. Päällekkäistoimet
tulevat kalliiksi eikä niitä tar-
vitse veronmaksajat. Pukstaa-
vin johtajan haku on päätty-
nyt, viisasta olisi ollut siirtää
hakua siihen asti, kun kulttuu-
rin uusi hallintomalli on käsi-
telty ja hyväksytty.
Sastamala ansaitsee museonsa
muistin paikkana. Tyrvään seu-
dun museo on myös Tyrvään
kotiseutuyhdistyksen kokoa-
ma ja vaalima muistin paikka,
missä yhdistyksen työtä tulee
kunnioittaa. Marja-Liisa Rön-
kön kirjan lopussa on Sasta-
malan kulttuurin aikajana, jo-
ka osoittaa, kuinka historialli-
sesti rikas koko seutukunnan
kulttuuriperintö on. (Allekirjoit-
tanutta ilahdutti, että mukaan
oli otettu mm. Kiikoisten kir-
kon rakentaminen ja Purpuri-
juhlien perustaminen) Yhteisen
perintömme nostamiseen koko
kansan tietoisuuteen ei riitä ju-
listautuminen kirjakaupungik-
si, vaan perintö velvoittaa teke-
mään seutukunnallista monia-
laista yhteistyötä.
Kirjoittaja on kotiseutuneuvos, kii-
koislainen Turun yliopiston kult-
tuuriperinnön tutkija.
Lakimuutos
Pk-yrityksille
parempia
mahdollisuuksia
▶
▶
Huittisissa kuullaan yrittäjien mielipiteitä uusia
pienhankintaohjeita suunniteltaessa.
•
•
Laura Haavisto
Huittisten kaupungilla on
käynnissä uusien pien-
hankintaohjeiden valmis-
telu.
Uusi hankintalaki astui
voimaan tämän vuoden
alusta tuoden mukanaan
muutoksia hankintame-
nettelyihin.
”Hankintalain muutok-
silla halutaan muun mu-
assa tehostaa julkisten va-
rojen käyttöä, yksinker-
taistaa hankintamenet-
telyjä ja parantaa pk-yri-
tysten mahdollisuuksia
tarjouskilpailuissa”, Huit-
tisten kaupungin hallinto-
johtaja
Katariina Koivis-
to
kertoo.
Erityisesti muutokset
näkyvät kansallisten han-
kintojen kynnysarvojen
nousussa.
Kun ennen tavara- ja
palveluhankintojen kyn-
nysraja oli 30 000 euroa,
nousi se nyt 60 000 eu-
roon.
”Vaikka hankintalaki ei
koske pienhankintoja, se
ei tietenkään tarkoita, et-
tä hankintoja voisi tehdä
täysin vapaasti. Näihin al-
le 60 000 euron hankin-
toihin olemme tekemässä
pienhankintaohjeita, jot-
ka tarjoaisivat tasapuoli-
set mahdollisuudet kai-
kille toimijoille”, Koivis-
to sanoo.
■
■
Jatkossa
kaupungin
pienhankinnat on tar-
koitus jakaa kolmeen eri
luokkaan. Alle 5 000 eu-
ron hankinnat ovat niin
sanottuja mikrohankin-
toja, joita voidaan tehdä
ilman varsinaista kilpai-
lutusta.
Yli 5 000 euron ja al-
le 20 000 euron hankin-
nat vaatisivat kevyen kil-
pailutuksen ja kirjallisen
hankintapäätöksen. Tar-
jouspyyntö toimitettai-
siin rajatusti muutamil-
le potentiaalisille tarjo-
ajille.
”Vielä on harkinnassa,
pitäisikö yläraja nostaa jo-
pa 30 000 euroon”, Koivis-
to kertoo.
Myös suurimmat pien-
hankinnat 20 000 tai 30
000 eurosta 60 000 eu-
roon vaatisivat kevyen
kilpailutuksen ja kirjalli-
sen hankintapäätöksen.
Hankinta tulisi kilpailut-
taa niin, että se voidaan
dokumentoida ja ilmoit-
taa julkisesti avoimessa
järjestelmässä.
”Olemme linjanneet
pienhankintaohjeita yh-
dessä Porin hankintatoi-
men kanssa ja meillä on
pohdinnassa, pitäisikö
tälle alueella ottaa käyt-
töön yhteinen kilpailu-
tusjärjestelmä, jonne nä-
mä suurimmat pienhan-
kinnat voitaisiin avata”,
Koivisto kertoo.
Kaupunk i to i voo-
kin yrittäjiltä mielipitei-
tä, haluaisivatko he kau-
pungin pienhankintojen
näkyvän sähköisessä jär-
jestelmässä yhdessä mui-
den Porin alueen kuntien
kanssa.
”Se on vähän kaksipiip-
puinen juttu, sillä toisaal-
ta meidän hankintamme
tulisivat sitten näkyviin
kaikille tämän alueen yrit-
täjille, eivätkä pelkästään
huittislaisille. Toisaalta
silloin huittislaiset yrittä-
jätkin näkisivät kaikkien
paikkakuntien hankinnat
ja voisivat tehdä tarjouk-
sia niihin”, Koivisto pun-
nitsee.
■
■
Uusi
hankintalaki hel-
pottaa pk-yritysten osal-
listumismahdollisuuk-
sia hankintakilpailuihin
myös siinä mielessä, et-
tä se mahdollistaa ja jopa
ohjaa jakamaan isot han-
kinnat osiin.
”Jatkossakaan hankin-
toja ei saa pilkkoa, jotta
hankintarajoja tietoises-
ti kierrettäisiin ja hankin-
toja kevennettäisiin. Han-
kintojen jakaminen järke-
viksi kokonaisuuksiksi on
kuitenkin suorastaan suo-
siteltavaa”, Koivisto sel-
ventää.
Pienten ja keskisuurten
yritysten osallistumista
helpottaa myös yrityksil-
le asetettavien vaatimus-
ten keventäminen. Esi-
merkiksi yritykselle asete-
tun liikevaihdon suuruu-
den vaatimus voi olla jat-
kossa enintään kaksi ker-
taa hankinnan ennakoitu
arvo.
■
■
Pienhankintaoh-
jeita
tehdään yhdes-
sä huittislaisten yrittäji-
en kanssa. Uusi hankin-
talaki ohjaa kaupungit
tekemään myös entistä
enemmän markkinakar-
toitusta.
”Sitä kautta pystymme
järkeistämään tarjous-
pyyntöjä ja varmasti myös
muotoilemaan ne selvem-
min siihen suuntaan, että
paikallisilla yrittäjillä on
paremmat mahdollisuu-
det vastata niihin”, Koi-
visto sanoo.
Kaupunginjohtaja Jyr-
ki Peltomaa muistuttaa,
että kilpailua ei kuiten-
kaan saa vääristää, eikä
pelkästään paikallisuu-
desta voi antaa lisäpis-
teitä.
”Esimerkiksi järkevillä
aikarajoitteilla voimme
ohjata hankintaa paikal-
liseen suuntaan. Jos edel-
lytämme, että huolto toi-
mii kymmenessä minuu-
tissa tai leipä on lämmin-
tä perille tullessa, on kau-
kaa hankalampi vastata
vaatimuksiin”, hän tote-
aa.
Reilut kymmenkunta huittislaista yrittäjää kokoontui Huittisten kaupungintalolla järjestetyil-
le Yrittäjien aamukahveille kuuntelemaan ja keskustelemaan viime keskiviikkona.
