12
Keskiviikko 5.4.2017
•
•
Kansanedustaja•
Martti Mölsä
Terveisiä
eduskunnasta
Kohti sujuvampaa
rakentamista
Eduskunta hyväksyi 31.3.2017 opposition vastus-
tuksesta huolimatta maankäyttö- ja rakennuslain
muutoksen. Muutoksella toteutetaan hallitusohjel-
man kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoit-
tamista koskevia toimenpiteitä. Muutosten tavoittee-
na on vähentää kaavoitukseen ja rakentamiseen liit-
tyvää säätelyä, lisätä rakentamismahdollisuuksia
sekä edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä
ja toimivan kilpailun kehittymistä. Tähän väliin on
hyvä todeta hallitusneuvotteluissa kolmessakin työ-
ryhmässä olleena, että neuvottelujen tulokset alka-
vat näkyä. Tulosta syntyy, Suomi nousee, kun maal-
la on toimiva hallitus. Toista oli viime kaudella.
Otan esiin nyt tässä tärkeimpiä kohtia. Esityksen
mukaan yleiskaavan käyttöä rakennusluvan pe-
rusteena lisätään, samoin rakennusluvan erityi-
siä edellytyksiä suunnittelutarvealueella koskevia
säännöksiä täsmennetään. Edellä esitettyyn viita-
ten ympäristövaliokunta ehdotti 137 §:n 2 momen-
tin muuttamista siten, että siihen lisätään maa- ja
metsätalouden harjoittamisen ohella viittaus sen
liitännäiselinkeinoon. Liitännäiselinkeinolla tar-
koitetaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen
ohella harjoitettavaa, siihen kiinteästi liittyvää si-
vuelinkeinoa, kuten maaseutumatkailuun, hevos-
talouteen tai kiertotalouteen liittyvää toimintaa.
Lisäksi maa- ja metsätalouteen liittyvää rakenta-
mista joustavoitetaan.
Asemakaavoitusta helpotetaan ja joustavoitetaan.
Asemakaavan hyväksyy yleensä kunnanvaltuusto.
Valtuuston päätösvaltaa voidaan kuitenkin siir-
tää johtosäännössä kunnanhallitukselle tai lauta-
kunnalle. Hallituksen esityksen 52 §:ssä tämä siir-
tomahdollisuus laajennetaan koskemaan myös
vaikutukseltaan merkittäviä kaavoja. Valiokunta
katsoi, että lähtökohtaisesti kuntien tulisi pyrkiä
kaavoituksessa mahdollisimman suureen avoi-
muuteen. Myös kunnan mahdollisuuksia päättää
rakennusjärjestyksessä vapaa-ajanasuntojen käyt-
tötarkoituksen muutosmahdollisuuksista lisätään
— eli vapaa-ajanasuinrakennusten käyttötarkoi-
tuksen muuttamisesta pysyvään asumiseen. Sa-
moin voidaan muuttaa rakennusjärjestystä.
Aurinkopaneelien ja ‑keräimien osalta toimenpi-
delupa tarvitaan lähtökohtaisesti vain silloin, kun
kyse on kaupunkikuvaan tai ympäristöön merkit-
tävästi vaikuttavan aurinkopaneelin tai ‑keräi-
men asentamisesta tai rakentamisesta. Vastaa-
vasti maalämpökaivojen poraamisen siirtämi-
nen ilmoitusmenettelyyn olisi suositeltavaa kai-
killa alueilla, joilla toimenpidelupa ei tuota mi-
tään lisäarvoa.
Vähittäiskauppaa koskevan sääntelyn osalta hal-
litus on esityksessään ehdottanut vähittäiskaupan
suuryksikön kokorajan nostamista 2 000:sta 4 000
kerrosneliömetriin. Maakuntakaavassa vähittäis-
kaupan enimmäismitoitus pitää jatkossa osoittaa
vain keskusta-alueen ulkopuolelle. Elinkeino‑, lii-
kenne‑ ja ympäristökeskusten kuntien aluekäytön
suunnittelu‑ ja rakennustoimen järjestämistä kos-
keva ohjaustehtävä ehdotetaan poistettavaksi ja
valitusoikeus rajattavaksi vaikutuksiltaan valta-
kunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin asi-
oihin. Kaavoitusta koskevien viranomaisneuvotte-
lujen määrää vähennettäisiin.
Ympäristövaliokunta piti muutosehdotuksia oi-
keansuuntaisina ja kannatettavina opposition va-
lituksista huolimatta. Pääosa ehdotuksista on suh-
teellisen vähäisiä vaikutuksiltaan, mutta yhdes-
sä ne kuitenkin toteuttavat tavoitetta lupamenet-
telyjen sujuvoittamisesta. Vähittäiskaupan suur-
yksikköjä koskevilla muutosehdotuksilla todetaan
olevan selkeästi suurempi vaikutus. Hallituksen
esityksen tavoitteena on, että ely-keskuksen rooli
muuttuu ja painottuu valtakunnallisesti merkittä-
viin asioihin. Ne eivät jatkossa enää ohjaa kun-
tien alueidenkäyttöä ja rakennustoimen järjestä-
mistä, kun lain 80 §:ssä ehdotetaan poistettavak-
si ohjaustoimivalta.
Teemaviikko
Päätöksiä rasismia vastaan
▶
▶
Lauttakylän koulun 6.-luokkalaiset ja huittislaiset
maahanmuuttajanuoret ottivat oppia toisiltaan.
•
•
Laura Haavisto
Mitä rasismi on? Sitä poh-
tivat Lauttakylän koulun
6.-luokkalaiset Elä ja Osal-
listu Huittisissa -hankkeen
ja Huittisten SPR:n järjes-
tämässä rasisminvastaisen
viikon tapahtumassa tois-
sa viikolla.
”Rasismi on jonkin ih-
misryhmän arvottamis-
ta muita alempiarvoisem-
maksi esimerkiksi ihonvä-
rin, kansalaisuuden, kult-
tuurin, äidinkielen tai us-
konnon perusteella. Ra-
sismi on sitä, että ihmiset
laitetaan arvojärjestyk-
seen sen mukaan, mihin
ryhmään he kuuluvat”,
Huittisten SPR:n puheen-
johtaja
Timo Hälli
avasi.
Hälli totesi, että vaikka
kaikki ovat erilaisia, rasis-
missa erilaisuus nostetaan
huonoksi asiaksi.
”Rasismia voi kohda-
ta erilaisissa tavoissa, vit-
seissä, nimittelyssä ja syr-
jinnässä. Joskus siihen voi
syyllistyä ihan huomaa-
mattaankin”, Hälli jatkoi.
”Lähtökohtaisesti jokai-
sella ihmisellä on samat
oikeudet, siksi rasismi on
väärin”, SPR:n Satakunnan
piirin monikulttuuritoi-
minnan kehittäjä
Anna-
katariina Jylhä
muistutti.
■
■
Huittisissa
puhut-
tiin erityisesti pakolaisiin
suhtautumisesta, sillä Jyl-
hän mukaan pakolaisuus
herättää huonoja mieli-
kuvia.
”Maahanmuuton syyt
ovat suurimmaksi osaksi
muita kuin pakolaisuutta.
Eniten maahanmuuttoa
syntyy rakastumisen kaut-
ta, kun muutetaan puoli-
son perässä Suomeen. Sil-
ti lähinnä pakolaisuus he-
rättää keskustelua”, Jylhä
kertoi.
Suomeen tuli vuoden
2015 lopulla poikkeuksel-
lisen paljon turvapaikan-
hakijoita, mikä aiheutti
rasismin aallon. Jylhä ha-
vaitsi, että maahanmuut-
tajiin alettiin suhtautua
vihamielisemmin ja tur-
vapaikanhakijoiden pää-
semistä maahan haluttiin
vaikeuttaa.
”Tosiasia on se, että
maahanmuutto ei tule
loppumaan, vaan päin-
vastoin lisääntymään. Sik-
si meidän on tärkeää luo-
da hyväksyvää ilmapiiriä.
Voimme itse päättää, et-
tä katsomme ja tutustum-
me ensin ja teemme joh-
topäätökset vasta sitten”,
hän korosti.
Oppilaat pääsivät kir-
joittamaan oman rasis-
minvastaisen lupauksensa.
”Se voi olla ihan vain
pieni juttu. Silläkin on
iso merkitys, että moikkaa
maahanmuuttajia kadulla
tai menee väliin, jos ha-
vaitsee rasistista toimin-
taan. Näitä lupauksia voi
jakaa myös somessa häs-
tägillä minä päätän”, Jyl-
hä ohjeisti.
■
■
6.-luokkalaisil-
la
oli mahdollisuus esit-
tää kysymyksiä kolmelle
Huittisiin turvapaikanha-
kijana saapuneelle maa-
hanmuuttajalle
Moham-
madali Mohammadille
,
Muhammad Shahlle
ja
Sohel Mohammadille
.
Oleskeluluvan saaneet,
17-vuotiaat Mohamma-
dali ja Muhammad ovat
kotoisin Afganistanista.
18-vuotias Sohel on syn-
tynyt Bangladeshissa, hän
odottaa vielä oleskelulu-
papäätöstä.
Koululaisia kiinnosti
esimerkiksi se, mikä takia
matka Suomeen on ollut
niin vaarallinen.
”Kaikista vaarallisimpia
ovat rajanylityspaikat. Jos
poliisi ottaa siellä kiinni,
siitä seuraa todennäköi-
sesti palautus takaisin ko-
tiin. Jos poliisin pysähty-
miskäskyä ei noudata, voi
tulla ammutuksi”, sotaa
paennut Muhammad ker-
toi.
Mohammadalin ja Mu-
hammadin tapaan So-
hel ei ole paennut sotaa,
vaan hän on päätynyt
lähtemään Bangladeshis-
ta huonojen elinolojen
takia. Poika menetti per-
heensä 4-vuotiaana ja on
elänyt siitä lähtien kadul-
la. Koululaisia kiinnosti-
kin, kuka hänestä on huo-
lehtinut sen jälkeen, kun
perhe katosi.
”Elin satamassa, jos-
sa joku ulkomaalainen
huomasi minut ja toimit-
ti orpolapsille tarkoitet-
tuun paikkaan. Siellä ei
kuitenkaan saanut asua,
vaan käydä vain opette-
lemassa perustaitoja. Jo-
ka päivä oli pulaa ruo-
asta, joten 10-vuotiaa-
na päätin yhdessä ystä-
väni kanssa lähteä Inti-
aan, olimme kuulleet, et-
tä siellä katulapset saavat
ruokaa. Niin kauan kuin
muistan olen huolehtinut
itse itsestäni”, Sohel ker-
toi taustastaan.
Muhammad Shah kertoi, ettei ole kotimaassaan käynyt koulua. Suomessa hän on oppinut lu-
kemaan ja kirjoittamaan.
Haaveena perhe ja työpaikka
Rasisminvastaisen päi-
vän päätteeksi Moham-
madali, Muhammad ja
Sohel ovat yhtä hymyä.
”Tämä oli todella kiva
päivä. Toivomme, että
nuoret ymmärtävät meitä
nyt paremmin ja kertovat
meistä myös perheilleen
ja ystävilleen, jotta tieto
leviää”, kolmikko toteaa.
Koululaisille puhumi-
nen jännitti nuoria mie-
hiä paljon. Vaikka kaik-
ki puhuvat jo hyvää
suomea, ei kysymyksiin
voinut varautua etukä-
teen.
”Mietitytti, että jos em-
me osaakaan vastata. Uu-
sille ihmisille on jännit-
tävää puhua, sillä kos-
kaan ei tiedä varmak-
si, miten hyvin ymmär-
rämme toisiamme”, So-
hel sanoo.
Kolmikko on kiitolli-
nen siitä, että he pääse-
vät vaihtamaan ajatuksia
huittislaisten kanssa.
”Meille on todella tär-
keää päästä tutustumaan
ihmisiin. Sillä tavalla
opimme toisistamme ja
saamme selville, mitä asi-
oita meistä halutaan tie-
tää. Huittinen on nyt ko-
timme, joten haluamme
sopeutua tänne mahdol-
lisimman hyvin”, Mu-
hammad kertoo.
Kaikilla kolmella nuo-
rella on sama toive. He
haluavat jäädä Suomeen,
päästä töihin ja perustaa
perheen.
”Suomalaiset ovat to-
della avuliaita ja täällä
saa elää rauhassa ilman
pelkoa”, Mohammada-
li kiteyttää kaikkien aja-
tukset.
