8
Keskiviikko 14.6.2017
Vieraskynä
•
Katariina Siuronen
TAISTELUNI
Sastamala on syönyt
yhdet valttikorttinsa
▶
Kyläkoulujen lopettamien sattuu koko lähiympäristöön.
Nykyisin sivukylille muuttavilta vaaditaan melkoisesti
maaseutupioneerihenkeä.
Pauli Mäkelä on harmissaan Kallialan koulun lopettamisesta, mutta tyytyväinen siihen, että
vanhasta opinahjosta on tulossa entisaikojen kansakoulurakennuksen näköinen uusien omis-
tajien myötä.
•
Veli-Matti Saksi
Edesmenneen Kallialan
koulun jääkiekkokau-
kalon reunalla seisova
Pauli Mäkelä
katselee
kaipuulla vanhaa opin-
ahjoa, jonka Vammalan
kaupunki vapautti ope-
tuskäytöstä elokuun alus-
sa 2006. Pauli silmäilee
koulurakennusta kuiten-
kin hyvillä mielin, vaik-
ka sulkeminen sapettaa-
kin yhä.
”Nyt rakennuksesta tu-
lee hieno. Mineriittivuo-
raus on vaihdettu puu-
hun. Yksityinen omistaja
on tehnyt talosta vanhan
kansakoulurakennuksen
näköisen. Punainen ala-
osa ja keltainen yläosa
täydentävät tunnelmaa.”
Pihapiirissä, jota hal-
koo yleinen tie, on myös
myöhemmin rakennettu
puinen alakoulu. Se on
myös yksityisen omistuk-
sessa. Nykyisen Sastama-
lan kaupungin omistuk-
seen jäivät kiekkokauka-
lo ja vanha talousraken-
nus, joka jäi Kallialan ky-
läläisten käyttöön.
■
SYVÄSSÄ
Tyrvääs-
sä, Kataran suoran Stor-
min puoleisessa päässä,
vuonna 1958 syntynyt
Pauli on vankkumaton
kyläkoulujen puolustaja.
Hän kävi aikanaan Stor-
min koulua neljä luokkaa
ja piti kokemastaan.
”Minusta kyläkoulu-
ja olisi edelleen tarvit-
tu syöttämään oppilaita
isompiin kouluihin. Kou-
lun lopettaminen joltakin
kylältä sattuu koko lähi-
ympäristöön. Kylä hilje-
nee ja uusia asukkaita ei
juurikaan muuta. Niin on
käynyt Kallialassakin”, to-
teaa Pauli, joka asuu Poh-
jalantiellä Rautajoen ky-
län puolella.
Pohtiessaan Kallialan
koulun edesmenoa, Pauli
kummastelee silloista ti-
lannetta.
”Kallialan seudun ky-
läyhdistys oli saanut 2003
valmiiksi pitkälle katso-
van kyläsuunnitelman.
Mukana oli myös kaava-
luonnos, joka tähtäsi ky-
län kasvuun. Tuo kaikki
meni sitten lopulta huk-
kaan. Vammalan kaupun-
ki ei edes miettinyt kou-
lun ja sen alueen kunnos-
tamista. Koulu vain pää-
tettiin lopettaa.”
■
SASTAMALAN
kau-
punki näki päivänvalon
vuoden 2009 alussa. Yh-
tenä johtoajatuksena oli
lähipalvelujen säilyttämi-
nen.
”Mutta ei kulunut kuin
muutama kuukausi, kun
aloitettiin puhuminen
kaupungin heikosta talou-
desta. Siihen liittyen nos-
tettiin pöydälle Salokun-
nan koulu Kärppälässä ja
Tervamäen koulu Mouhi-
järvellä. Molemmista ha-
luttiin eroon. Perusteina
olivat raha ja oppilasen-
nusteet. Minusta kuiten-
kin tuntuu siltä, että kou-
luja vain on haluttu sul-
kea. Mitään säästöjuttu-
ja ei ole kukaan pystynyt
esittämään”, toteaa Pauli.
Sastamala on tähän
mennessä sulkenut kuusi
alakoulua. Seitsemäs, Kau-
kolan koulu, on vuorossa
tulevan elokuun alussa.
Pauli on taistellut myös
Kaukolan puolesta teke-
mällä kuntalaisaloitteen
koulun jatkoelämän puo-
lesta.
”Se tyrmättiin kasvatus-
ja opetuslautakunnassa.
Kävin koululla katsomas-
sa ja päädyin siihen, että
koulu olisi voinut jatkaa
varsin pienin remontein.
Kustannukset uudenlai-
sen oppimisympäristön
rakentamisesta eivät olisi
olleet mahdottomia.”
Pauli on sekä rakennus-
että koneinsinööri.
”Mutta nyt taistelut ky-
läkoulujen puolesta on
hävitty. Enää Sastamalas-
sa ei ole kyläkouluja. Nii-
den myötä Sastamala on
syönyt yhdet valttikort-
tinsa. Kun kylillä ei ole
enää kouluja, eikä pal-
jon muitakaan palvelu-
ja, niin sivukylille muut-
tavilta vaaditaan melkoi-
sesti maaseutupioneeri-
henkeä.”
■
LÄPINÄKYVYYS
ja
monipuolinen valmis-
telu sekä päätöksenteko
ovat Paulille tärkeitä asioi-
ta. Niitä hän olisi tuonut
esiin, jos olisi päässyt kau-
punginvaltuuston 2008
tai nyt huhtikuussa pide-
tyissä kuntavaaleissa. En-
simmäisellä kerralla Pauli
oli Sitoutumattomien lis-
talla ja huhtikuussa sitou-
tumattomana perussuo-
maisten matkassa.
”Ei minulla mitään
mahdotonta hinkua ole
päättäjäksi. Ehkä nuo-
rempana olisi ollutkin,
mutta silloin minua tar-
vittiin enemmän kotona,
kuna lapset olivat pieniä.
Mahdollisesti 2004 vaa-
leissa olisin saanut lisä-
potkua valtuustoon Kal-
lialan koulukeskusteluis-
ta. Nyt sain 38 ääntä, oli-
si tarvittu noin sata.”
Taistelut kyläkouluis-
ta ovat takana. Mitä on
edessä?
”Toivottavasti lopulta-
kin saamme sen uimahal-
lin, ja vielä yksimielisil-
lä päätöksillä. Luulisi ui-
mahallinkin olevan mah-
dollista, kun kerran kylä-
koulujenkin sulkeminen
on käynyt niin helposti”,
pähkäilee Pauli Sastama-
lan tulevaisuutta.
Karvaisten
ystäviemme
puolesta
Koirapuistoaloite on jakanut kau-
punkilaisten mielipiteitä jyrkästi.
Toiset tuomitsevat puiston vuoden
turhimpana ideana, kun taas osa ih-
misistä kokee tämän turhakkeen ai-
van loisteideana. No, näinhän aina.
Mikäli jokaisen uuden hankeen tu-
lisi olla mieleinen kaikille kuntalai-
sille ja palvella aivan jokaista kun-
nassa asuvaa ihmistä, emme toden-
näköisesti saisi koskaan mitään uut-
ta aikaan. Lähiseuduillamme jo mo-
ni Sastamalan kokoinen kaupunki
on vastannut koiraharrastajien tar-
peisiin ja puistoja löytyy mm. Lem-
päälästä, Akaasta, Nokialta, Pirk-
kalasta ja Kankaanpäästä. Tilasto-
keskuksen kulutustutkimuksen mu-
kaan yhä useammalla suomalaisel-
la on lemmikkinään koira ja koirien
määrä Suomessa ja myös Sastama-
lassa on noussut viime vuosien ai-
kana. Kaupungissamme asustavien
koirien määrää on mahdotonta tie-
tää tarkasti, sillä koirista ei ole rekis-
teriä. Arvioitu määrä pyörii noin vii-
dessä tuhannessa yksilössä.
Eniten koiria asustaa luonnollises-
ti siellä, missä on myös eniten ihmi-
siä eli keskustan tuntumassa. Kes-
kustan läheisyydessä asuvilla koiril-
la ei nykyisellään ole mahdollisuut-
ta vapaaseen juoksenteluun ja laji-
toveriensa tapaamiseen turvallises-
sa ympäristössä. Koirat on pidettävä
pihoissa kytkettyinä ja lenkkeillessä
hihnan päässä. Koirapuisto rikastut-
taisi niin koirien kuin koiranomista-
jienkin elämää ja samalla toimisi
iloisena kohtaamispaikkana koirien
ja koiraihmisten kesken. Koirapuis-
tossa tulisi olla erikseen alueet pie-
nille ja isoille koirille vakavampien
yhteenottojen välttämiseksi. Puis-
toalue tulisi olla mahdollisimman
luonnonmukainen puineen ja pen-
saineen. Mikäli kaupunki ei halu-
aisi osallistua koirapuiston raken-
tamiseen, olisi hienoa, että se voisi
kuitenkin osoittaa puistolle soveltu-
van tontin ja kustantaa perustami-
seen tarvittavat materiaalit, jotta pe-
rustamistyö olisi mahdollista toteut-
taa koiranomistajien talkoovoimin.
Yhtenä vaihtoehtona voisi olla koi-
rapuiston vuokraaminen yksityisel-
tä omistajalta, mikäli vuokrahinta
olisi kohtuullinen ja puiston sijain-
ti kaupunkilaisia palveleva.
Pientenkin uudistusten avulla saam-
me Sastamalasta vetovoimaisem-
man ja useampia ihmisryhmiä pal-
velevan kaupungin. Näen koirapuis-
ton sopivan myös oivallisesti voimas-
sa olevaan strategiaamme, jossa ko-
rostuu osaava uudistuminen, yh-
teistyön voima ja elinvoimaisuus.
Toivon ja uskon vakaasti, että tule-
vina vuosina karvaiset ystävämme
vielä juoksentelevat Sastamalalaises-
sa koirapuistossa vapaasti.
Kirjoittaja on perussuomalaisten kaupungin-
valtuutettu.
