10
Keskiviikko 2.8.2017
SASTAMALA GREGORIANA
Tanja ja Janne kiertävät
keskiaikaisia tapahtumia
▶
Kymmenes vuosi Sastamalassa. Mestarikurssilaiset ihastuttivat yleisönsä.
Mestarikurssilaiset saivat päätöskonsertin jälkeen käsiinsä kynttilät,
jotka loivat kirkkoon keskiaikaista tunnelmaa.
•
Veli-Matti Saksi
”On tunnustettava, että
olen ehdottomasti keski-
aikafriikki. Katson kaik-
kia ohjelmia ja elokuvia,
jotka kertovat keskiajasta.
Samoin luen paljon kirjo-
ja, jotka sijoittuvat keski-
aikaan”, kertoo
Tanja Le-
pistö
Porista.
Hän odottelee miehen-
sä
Janne Mattilan
kanssa
innolla pääsyä Pyhän Ma-
rian kirkkoon perjantai-il-
tana 28. heinäkuuta. Het-
ken kuluttua alkaa lähes
viikon kestäneen mesta-
rikurssin päätöskonsert-
ti, joka päättää 21. heinä-
kuuta alkaneen Sastamala
Gregorianan.
■
”TÄMÄ
on kymmenes
vuosi, kun olemme kuun-
telemassa jotakin konsert-
tia tässä tapahtumassa.
Vanha musiikki ja etenkin
moniääninen laulu ilman
säestystä ovat ihastuttavia
kokemuksia. Kymmenen
vuotta sitten täällä ei ol-
lut mielestäni näin paljon
yleisöä. Sastamala Grego-
riana on hyvin arvostet-
tu tapahtuma musiikki-
piireissä”, kehaisee Tanja.
Janne kuuntelee mie-
luusti vanhaa musiikkia,
mutta aivan ykkösjuttu
Tanja Lepistö ja Janne Mattila viihtyvät keskiaikaisissa tapahtumissa, joita kesään mahtuu
useita. Yksi on jo kymmenen vuotta ollut Sastamala Gregoriana.
•
Veli-Matti Saksi
Enpä voi sanoa olevani
musiikin erityisasiantun-
tija, etenkään vanhan mu-
siikin. Ellei sellaiseksi las-
keta aikakauteni Beatlese-
ja, Bob Dylania tai vaikka-
pa Hectoria. Enkä heidän-
kään sävelistään tunne ai-
nuttakaan nuottia nimeltä.
Silti heitä kuunnellessa tai
konserteissa käydessä tun-
nelma on mahtava.
Samaa voi sanoa kolmi-
tuntisesta Sastamala Gre-
gorianan mestarikurssin
päätöskonsertista. Vanha
musiikki on juuri paikal-
laan PyhänMarian kirkon
valkeiksi kalkittujen muh-
kuraisten seinien sisällä.
Enpä muuta sano, kun en
taida.
Mutta kansainvälisyyt-
tä Sastamala Gregoriana
-yhdistys on tuonut Sasta-
malaan. Mestarikurssilai-
sista ja opettajista iso osa
on eri puolilta Euroop-
paa. Aivan valtaisa massa-
tapahtuma Wanhan mu-
siikin päivät ole. Siis kä-
vijöitä ei ole kymmeniä-
tuhansia, mutta tuhansia
kuitenkin.
Vanha musiikki vie
mennessään ilman nuo-
tinlukutaitoakin.
Mahtava tunnelma
KOMMENTTI
se ei ole hänelle keskiajan
suhteen.
”Vaimon perässä tieten-
kin kuljen myös konser-
teissa ja pidän musiikista.
Mutta eniten minua kiin-
nostavat vaikka keskiai-
kaiset turnajaiset. Kier-
rämme erilaisia keskiajan
tapahtumia melko paljon
Satakunnassa, Hämees-
sä ja Varsinais-Suomessa.
Sastamala on niistä yksi.
Kun tulemme Sastama-
laan, käymme aina sekä
täällä Pyhällä Marialla et-
tä Pyhällä Olavilla.”
■
MESTARIKURSSILAI-
SET
ovat tiiviisti harjoi-
tellee vanhan musiikin eri
elementtejä sunnuntaista
23. elokuuta lähtien Kar-
kun evankelisella opistol-
la. Laulun mestarikurssin
opettaja
Evelyn Tubb
pi-
tää ennen konserttia lyhy-
en puheen.
”En uskoisi, että olen
ollut täällä jo kymme-
nen vuoden ajan. Tämän
konsertin ohjelmisto on
rakentunut vasta tämän
päivän aikana täällä Py-
hällä Marialla. Konsertis-
sa tapahtuu varmasti lap-
suksia, mutta te ette nii-
tä huomaa, ne ovat niin
ammattimaisia”, naurah-
ti Evelyn.
Sastamala Gregoriana
järjestettiin nyt 22. ker-
ran. Mestarikurssin pää-
töskonsertin teemana oli
Rautavesi. Se sopi loista-
vasti Rautaveden ranta-
milla ylväästi seisovaan
Pyhän Marian kirkkoon.
Gregoriaanisen kirkko-
laulun lisäksi kuultiin
muun muassa
Bachia
,
Händeliä
ja
Bellmannia
.
Kurssilaisia oli kah-
deksantoista ja opetta-
jia yhdeksän. Täydelli-
nen konserttipaketti kes-
ti noin kolme tuntia vä-
liajan kanssa. Kiitokseksi
kurssilaiset saivat valtaisat
aplodit.
•
Kansanedustaja
Martti Mölsä (uv)
Terveisiä
eduskunnasta
Vihreä tulevaisuus
uhattuna vihreillä
arvoilla
Euroopan parlamentin ympäristövaliokun-
ta päätti 11.7.2017 kannastaan komission
esitykseen maankäyttösektorin kasvihuo-
nekaasupäästöjen laskennasta osana EU:n
2030 ilmastotavoitteita. Raportööri Norbert
Linsin (EPP) ehdotus hyväksyttiin valiokun-
nassa. Ehdotus perustuu malliin, jossa met-
sien käyttöä tulevaisuudessa verrataan his-
torialliseen vuosien 2000-2012 tasoon. Noi-
na vuosina metsien käyttö ei ollut Suomes-
sa edes nykytasolla, puhumattakaan mi-
tä eduskunnassa hyväksytty energia- ja il-
mastostrategiamme tuo tullessaan metsien
käytön lisäämiseksi. Laskentamallissa luon-
nontieteellisestä hiilinielusta syntyy Suomel-
le laskennallinen päästö vuosina 2021-2030.
Käytännössä tämä voidaan tulkita niin, et-
tä Suomi joutuu ostamaan päästökiintiöitä,
jos se aikoo käyttää metsiään. Aivan järje-
tön ja epäoikeudenmukainen päätös Suo-
men kannalta.
Parlamentin ympäristövaliokunnassa hy-
väksytty laskentamalli siirtää vastuun EU:n
ilmastotavoitteiden nostamisesta Suomen
kaltaisille metsäisille maille. Metsiä on käy-
tetty historiallisesti eri tavalla jäsenmaissa ja
nyt se lukitaan jonnekin historiaan niin, et-
tei kehittäminen ole mahdollista tai ainakin
siitä tehdään maallemme kallista.
Parlamentin lopullinen kanta ratkaistaan
syyskuussa täysistunnossa. Myös neuvoston
odotetaan muodostavan oman kantansa ko-
mission ehdotukseen syksyn aikana. Vuoden
lopulla edessä ovat vielä komission, parla-
mentin ja neuvoston väliset neuvottelut.
Pystyykö EU-meppimme vaikuttamaan asi-
aan vai ovatko he hyväksymässä tiukat ta-
voitteet suomalaisen metsäteollisuuden alas-
ajossa? Tämän tulemme näkemään myö-
hemmin. Nyt Suomen kanta on tuotava sel-
väksi virkamiesten ja hallituksemme suun-
nasta.
Kysymyksessä on niin suuri asia, josta voi
tulla Suomelle vuosien saatossa miljardien
lasku. Tämä epäoikeudenmukainen lasken-
tamalli on maamme kansantaloudelle koh-
talonkysymys. Suomen on käytettävä neu-
votteluissa rankinta taktiikkaa ja painavinta
valttikorttia, joka tarkoittaisi Suomen kan-
nalta Fixitiä.
Emme voi ottaa EU:sta kontollemme yhtään
enempää lisätaakkaa, kun samaan aikaan
muut jäsenmaat laistavat velvollisuutensa.
Tilastotietoja: Suomen metsät kasvavat vuo-
dessa 105 milj. kiintokuutiometriä runko-
puuta, viime vuosina kasvusta on hyödyn-
netty n. 60 milj. ainespuuna ja vajaa 10 milj.
energiapuuna. Tavoitteena on 80 milj. ta-
so, kun uudet biolaitokset saadaan valmiik-
si. Tuonti on ollut Venäjältä n. 10 milj. k-m3.
Suuri uhka metsäteollisuudellemme ja biota-
loudelle näyttää tulevan myös valtakunnan
rajojen sisältä maamme vihertyessä.
