15
Keskiviikko 16.8.2017
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Valtuustokaudella
voidaan kuulla
kirpeitäkin puheita
Sastamalan uusi kaupunginvaltuusto
aloittaa alkusyksystä todellisen työn-
sä. Äänestäjien ja teknisten vaaliliitto-
jen tahdosta kuntapolitiikkaan halut-
tiin muutosta. Kokoomuksen pitkä val-
lanpito päättyi selkeään oppositioase-
maan kristillisdemokraattien kanssa.
Puolueethan ovat vaaliliitossa ja ovat
yhteisessä ryhmässä.
Kuntapolitiikassa tosin ideologiset nä-
kemykset ovat hieman vähemmäl-
lä kuin valtakunnan päätöksenteossa.
Kuntapolitiikassa katsotaan kuntalais-
ten etuja, joiden kanssa painiminen on
enimmäkseen yhteisten asioiden hoi-
tamista käytettävissä olevilla varoilla.
Tietenkin ideologiat näkyvät, kun pu-
hutaan joidenkin kaupungin tehtävien
ulkoistamisesta, yhtiöittämisestä ja yk-
sityistämisestä. Joskin noita yhtiöitä ol-
laan enemmänkin purkamassa kuin li-
säämässä.
Mielenkiintoista on, kuinka demarive-
toinen kaupunginhallitus pääsee kiin-
ni kaupungin kehittämiseen niin veto-
voimaiseksi, että työpaikat ja asukaslu-
ku kasvavat. Hallituksen puheenjohta-
jalla, Jenni Jokisella (sd), on tässä mer-
kittävä rooli yhdessä johtavien virka-
miesten kanssa. Hallituksen johtajalla
ja kaupunginjohtajalla ei saa olla ko-
vin paljon ristiriitaisia näkemyksiä, jot-
ta työ sujuisi juoheasti.
Entistä hallituksen puheenjohtajaa, ko-
koomuksen Jari Anderssonia, luonneh-
ditaan vahvaksi ja itsetietoiseksi val-
lankäyttäjäksi. Jenni Jokista puolestaan
luonnehditaan kiltiksi, mutta älyk-
kääksi vallanpitäjäksi, joka haluaa ai-
na kuulla kaikkien mielipiteen.
Selvää on, että kokoomusryhmää ras-
saa mandaattineuvottelujen lopputulos.
Se tietänee kirpeitäkin puheenvuoroja
valtuustossa. Ne saattavat hyvällä syyl-
lä myös muotoutua runsaiksi esityksiksi
hallituksen ratkaisuista poiketen. Tämä
tietää tietenkin äänestyksiä, mutta ne-
hän kuuluvat demokratiaan.
Yksi keskeinen kysymys nousee tällä
valtuustokaudella jakkaralle: Sasta-
malan keskustan, Vammalan, kehittä-
minen. Tähän saakka enimmälti pauk-
kuja on sijoitettu muualle, esimerkiksi
vanhan Mouhijärven alueelle. Keskus-
tan kehittämishanke saanee niin puol-
tajia kuin vastustajiakin. Vakaasti ke-
hittämisessä on huomioitu uimahalli.
Se voinee kaatua jälleen, koska pelkki-
en vanhan Vammalan valtuutettujen
äänet eivät riitä.
TANSSI
Kivaa muttei koko elämä
▶
Nita Savela ja Amanda Orpana tietävät mitä tanssi-ilo
parhaimmillaan on. Showtanssi suosittua, 1980-luvulla tanhuttiin.
Nita ja Amanda, tanssin ilo ja riemu.
•
Minna Isotalo
Nita Savela
, 10 vuotta,
hyppelee tanssistudion
salin poikki sulavasti kuin
delfiini aalloilla.
Hänen tanssinopetta-
jansa
Minna Koski-Orpa-
na
valaisee, että kilparyh-
mä Danzaren ohjelmanu-
meroissa on usein vaikut-
teita niin baletista, jazz-
tanssista kuin akrobatia-
tunneiltakin.
Päällimmäisenä katso-
jalle välittyy kuitenkin
liikkeen riemu ja ilmaisun
ilo. Nita tanssii koreografi-
an läpi hymyssä suin.
"Tanssi on vaan niin ki-
vaa", hän huokaa esityk-
sensä jälkeen.
Amanda Orpana
, 14,
puolestaan johdattaa kat-
sojan 1920-luvun Louisia-
naan. Kevyttä, kepeää, vä-
hän ilkikuristakin menoa
ja meininkiä.
Danzaren Amanda ja
Nita kilpailivat sunnun-
taina Ylöjärvellä soolo-
numeroidensa lisäksi vie-
lä yhteisellä koreografial-
la. Kärkisijoja kaksikko ei
vielä tällä kertaa saavut-
tanut, mutta kisakausi on
vasta alussa.
"Se oli ensimmäinen ker-
ta, kun tanssin soolon ki-
soissa. Vatsanpohjassa oli
aamulla perhosia, mutta
jälkeenpäin itsensä haas-
taminen tuntui hyvältä",
Nita miettii.
■
MINNA
Koski-Orpa-
na haluaa opettaa ja ohja-
ta tanssijoitaan kannusta-
vassa ilmapiirissä. Hän ko-
rostaa, ettei tärkeintä ole
voitto vaan osallistumi-
nen ja tanssin ilo.
"Lähiseudulla on paljon
taitavia nuoria tanssijoita.
Huiput saattavat harjoi-
tella kuusi kertaa viikos-
sa. Meidän tanssijoillam-
me ei ole niin monia tree-
nejä. Vaikka tanssiminen
on ihanaa, en haluaisi sen
olevan lapselle koko elä-
mä, aikaa on hyvä jäädä
ystäville ja kaikelle muul-
le tärkeälle", hän miettii.
Nita ja Amanda ehti-
vät tanssin ja koulun li-
säksi puuhata muutakin.
Amanda harrastaa jouk-
kuevoimistelua ja haita-
rinsoittoa. Harrastukset
tukevat toisiaan.
"Soittoharrastus lisää
musiikin ymmärtämistä ja
tanssi kehittää rytmitajua.
Voimistelu kehittää not-
keutta ja venyvyyttä, mi-
kä vaikuttaa myönteises-
ti tanssimiseen", Amanda
selvittää.
■
PIENELLÄ
Sastamalan
kaltaisella paikkakunnal-
la tanssin harrastaminen
on sukupuolittunut. Kos-
ki-Orpanan mukaan par-
haimmillaan 2000-luvul-
la on yhdessä tanssiryh-
mässä ollut viisi poikaa.
Väärät mielikuvat tanssin
harrastamisesta harmitta-
vat häntä toisinaan.
"Tanssi ei ole sitä, että
liihotellaan vaaleanpu-
nainen tyllihame päällä
ympäri salia. Se on raakaa
työtä, jossa tulee kunnolla
hiki. Tanssi kehittää lihas-
kuntoa, kehonhallintaa ja
koordinaatiokykyä koko-
naisvaltaisesti. Eräs isä sa-
noi minulle kerran, että
baletista on ollut hirmui-
sesti hyötyä hänen tyttä-
rensä lentopalloharrastuk-
selle, ja hän oli varmasti
oikeassa."
Minna Koski-Orpana
on opettanut tanssia koh-
ta kolme vuosikymmentä.
Kaikki alkoi Punkalaitu-
mella ja Huittisissa pide-
tyistä tanssitunneista. Sa-
tubaletti saapui Tyrvään-
kylän koulun saliin, kun
Koski-Orpanan vanhin
tytär Matilda halusi kol-
mevuotiaana ballerinak-
si. Omat tilat tanssistudio
sai Hyrkiltä vuonna 2010.
Tanssityylit muuttuvat
vuosien saatossa. Jos street
dance ja showtanssi ovat-
kin tämän päivän juttuja,
1970 - 80 -luvuilla Vam-
malassa elettiin kansan-
tanssibuumia.
"Täällä tanhuttiin suo-
menmestaruuksien arvoi-
sesti, tanhuryhmämme
Hipulit oli kovassa huu-
dossa. Ja poikia oli minun
tanssiporukassani mel-
kein puolet", Koski-Orpa-
na nauraa.
Suosi mainostajiamme
He tarjoavat sinulle
tämänkin Alueviestin
