15
Keskiviikko 6.9.2017
•
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Vähän kaipaa niitä
rauhallisen väkeviä
puheita valtuustoon
S
astamalan kaupunginvaltuusto on
arvokas, mutta silti maanläheinen
päätöspaikka. Kaikki ratkaisut pi-
tää tehdä kuntalaisten hyväksi. Osa pää-
töksistä miellyttää kaikkia, osa ei. Vähän
kaipaa niitä rauhallisen väkeviä valtuus-
tossa esitettyjä puheita, joita loihe lausu-
maan esimerkiksi pitkän linjan kuntapo-
liitikko Olavi Vinha (kesk). Hän teki har-
tiavoimin töitä Vammalan ja sittemmin
Sastamalan eteen kaupunginvaltuustos-
sa yhtäjaksoisesti vuodesta 1977 saakka.
Viime kunnallisvaaleissa hän ei enää ol-
lut ehdokkaana, joten Vinhaa ei enää näy
eikä kuulu Sylvään auditoriossa.
Hänen mieliaiheitaan olivat paikkakun-
nan menetetyt valtionhallinnon palvelut,
joiden säilyttämisen eteen kaupunginhal-
litus ei hänen mielestään tehnyt riittäväs-
ti töitä. Tämä nousi esiin ainakin kerran
vuodessa, isällisesti, mutta jämäkästi.
Vuosittain Vinha sivalsi kaupungin vir-
kamiehistöä ja luottamushenkilöitä met-
säomaisuuden aliarvioimisesta. Hän ei
myöskään pitänyt siitä, että lypsävää
metsäomaisuutta myydään pois kaupun-
kilaisilta. Kiitoksen hän lopulta antoi, kun
metsät inventoitiin ja tehtiin tarkka suun-
nitelma metsien hoidosta.
Eikä puheitta jäänyt kaupungin vesihuol-
tokaan. Vinha muistutti vuosittain siitä,
että puhdas vesi ei välttämättä ole maa-
ilmassa selvyys. Hän esitti usein ajatuk-
sen kaksivesijärjestelmästä. Eli pohjave-
siä ei pitäisi käyttää vaikka vessanpyt-
tyihin, autojen pesuihin tai nurmikkojen
kasteluun.
Ja vielä. Vinha ei milloinkaan hyväksy-
nyt uutta uimahallia. Hän muistutti, että
rahat eivät riitä ja kaupunkilaiset tuskin
ovat valmiita verojen korotuksiin moisen
paikan takia.
Olavi Vinha kiinnitti huomiota tärkeisiin
asioihin. Niitä puheita kaipaa. Tai ei eh-
kä niitä uimahallipuheita.
25 vuotta
”Jokaisen ihmisen elämä on
arvokas ja ainutlaatuinen”
▶
▶
Tupahoiva on muistisairaan ihmisen koti, jossa arki rytmittyy
toiveiden ja tarpeiden mukaan.
•
•
Minna Isotalo
Keltaisten huopa-aurin-
kojen alla nostellaan
maljoja. Tilavan huo-
neen seiniä koristavat
maalaukset kirvoittavat
juhlijoiden mieliin muis-
toja. Tyrvään Pyhän Ola-
vin kirkkoa ympäröiväl-
lä laitumella on tavattu
äkäinen pukki, Kaalisaa-
ren kioskipaviljongista
ostettu kahveet.
”Tämä on yhtä juhlaa,
kun ympärillä on niin iloi-
sia plikkoja”, tuumaa
Paa-
vo Harmaala
.
Kuohuvaa nautitaan
25-vuotiaan Tupahoivan
kunniaksi. Mitä mieltä
asukkaat ovat hoivako-
dista?
”Täällä Tupahoivassa ei
ole pakollisia töitä. Koto-
na oli aina hommia. Olen
Tyrväällä syntynyt, mut-
ta karjalaisittain kasva-
tettu. Tiesitkös, että olen
suomenmestari karjalan-
piirakoiden leipomisessa?
Olen niitä täälläkin leipo-
nut”, juttelee
Liisa Paka-
rinen
.
Kello näyttää neljää-
toista, on perjantai-ilta-
päivä. Mitä tähän aikaan
Tupahoivassa yleensä ta-
pahtuu?
”Otetaan viimeinen
huikka”, nauraa
Onerva
Sotka
.
”Tiedä vaikka joku ottai-
sikin, mutta jotkut ottavat
varmuudella nokoset, nyt-
kin neljä ihmistä nuokkuu
tuoleissaan”, hän jatkaa ja
osoittaa uneliaita kasvoja
ympärillämme.
Tupahoivan johtaja
Au-
li Härkälä
soittaa lahjoi-
tuksena saadulla flyygelil-
lä muutaman sävelen.
”Voisin lähteä ulos. Päivä-
unia varten pitäisi nyt ol-
la korvatulpat”, virnistää
Paavo.
■
■
Auli
Härkälä toteaa,
että Tupahoivassa jokai-
nen elää omannäköis-
tään arkea. Tupahoiva ei
ole kodinomainen hoi-
vapaikka, vaan muisti-
sairaiden ihmisten koti.
”Päivärytmimme on
joustava ja mukailee asuk-
kaiden rytmiä. Talon omia
rutiineita on mahdolli-
simman vähän. Jokaisen
ihmisen elämä on ainut-
laatuinen, ja meillä se saa
jatkua sellaisena.”
Miten Tupahoivassa
pystytäään huomioimaan
kaikkien 16 asukkaan per-
soonat? Eikö jokaisen asi-
akkaan yksilöllinen huo-
mioiminen vie aikaa ja re-
sursseja?
”Täysin asennekysymys.
Toki ihmisiin tutustuminen
vaatii paneutumista, mutta
se on myös työn suola. Ky-
se on pienistä asioista, joil-
la on kuitenkin suuri merki-
tys arjen sujuvuuden ja ih-
misten hyvinvoinnin kan-
nalta.”
■
■
Paavo
Harmaalan va-
navedessä moni muukin
suuntaa kulkunsa ulos
puutarhaan. Härkälä esit-
telee Tupahoivan henkilö-
kunnan ja asukkaiden yh-
dessä kasvattamia krasseja
ja tomaatteja. Onerva Sot-
ka ripustaa lähihoitaja
Tii-
na Tarkon
kanssa pyykke-
jä kuivumaan.
Eeva Eerolaksi
esittäy-
tyvä rouva kehuu puutar-
han satoa. Erityisen mais-
tuvia ovat vadelmat. Lä-
hihoitaja
Hannele Salmi
kertoo, että Paavo ja mo-
net muut ovat urakoineet
herukkapensaiden parissa.
Marjoja saatiin pakkaseen
monta litraa.
Onerva Sotka (vasemmalla) ihaili kehäkukkia. Eeva Eerola ja Paavo Harmaala nauttivat Han-
nele Salmen tarjoamista vadelmista.
”Hienoa, jos pääsisi
metsään”, miettii Paavo
ja haaveilee puolukkaret-
kestä.
Härkälä lupaa, että met-
säretki varmasti järjes-
tyy. Hän kertoo, että idea
pienen kasvihuoneen ra-
kentamiseen ja kasvi-
en kasvattamiseen alus-
ta asti itse on tullut työn-
tekijöiden keskuudesta.
Omaisilta saatu lahjoitus
vauhditti kasvihuoneen
hankintaa. Lähihoitaja
Silja Hakasen
aktiivisuus
asiassa on tarjonnut Tupa-
hoivan väelle jo monia sy-
kähdyttäviä hetkiä.
”Ehkä tämä käy malli-
esimerkiksi työntekijöi-
den omien vahvuuksien
hyödyntämisestä”, Här-
kälä naurahtaa.
■
■
Yksityisten
hoiva-
paikkojen määrä on Sasta-
malassa kasvamaan päin.
Toimintaansa paikkakun-
nalla laajentavat alan jä-
tit Attendo ja Mehiläinen.
25 vuotta sitten yrittäjäk-
si ryhtynyt Härkälä ei ole
kiristyvästä kilpailutilan-
teesta huolissaan.
”Pienellä paikkakun-
nalla tunnettuus mer-
kitsee. Täällä suuruuden
ekonomia ei toimi. Asi-
akkaat ja osaava hoiva-
henkilökunta todennä-
köisesti äänestävät ja-
loillaan, jos asiat eivät
toimi.”
Hoivapaikkaa omaisel-
leen etsivälle Härkälällä
on muutama neuvo:
”Älkää tyytykö vähään.
Ottakaa selvää asioista,
käykää paikanpäällä ja tu-
tustukaa hoivapaikkojen
toimintakulttuureihin se-
kä kuunnelkaa muiden-
kin kokemuksia.”
Auli Härkälä kaatoi kuohuvaa Liisa Lemolan
lasiin Tupahoivan 25-vuotispäivän kunniaksi.
”Muistisairaiden elämässä pienet arkiset ilot
ovat merkityksellisiä”, Härkälä sanoo.
Väkikapulaa vetävät demareitten Pent-
ti Lahtinen (vas.) ja Olavi Vinha. Oliko-
han aiheena uimahalli?
