3
Keskiviikko 25.10.2017
töntä. Piri oli taikasana,
sillä sitä vetämällä ei tun-
tenut nälkää eikä väsy-
mystä.”
Edes ensimmäisten ys-
tävien kuoleminen ei saa-
nut Forssellia havahtu-
maan ongelmaansa.
”Huumeet veivät kaikki
rahani. Asuin kadulla vail-
la yöpaikkaa, en käynyt
suihkussa ja ruokaa sain
vain Pelastusarmeijan sop-
patykillä. Minulla ei ollut
ystäviä, vain velkaa.”
Koska huumeet oli ra-
hoitettava jotenkin, va-
rastamisesta tuli Forssel-
lin ammatti.
”Huumeita myymäl-
lä pystyy rahoittamaan
oman käytön, mutta siitä
tulee kova merkintä viran-
omaisten kirjoihin. Sellai-
sen leiman jälkeen ei enää
tulla rekkakuskiksi tai sai-
raanhoitajaksi.”
■
FORSSELLIN
vaivih-
kaa alkanut päihdeon-
gelma sai rajun päätök-
sen elokuussa 1976, kun
miehen henkiin jäämi-
nen oli hiuskarvan va-
rassa.
”Sisäelimeni antoivat
periksi ja minut tuotiin
Hampurista Suomeen en-
siapukoneella. Olin mel-
kein kuukauden koomas-
sa ja 29-vuotiaana opette-
lin uudelleen kaikki elä-
misen taidot kävelemises-
tä lähtien.
Kaveriporukkaansa ver-
rattuna Forssellilla on käy-
nyt tuuri, huumehuurui-
sen elämän maailmalla
aloitti 14 nuorta, vain kol-
Suhtautuminen huumaus-
aineisiin huolestuttaa
Lounais-Suomen polii-
silaitoksen Kokemäen
kenttäryhmän ylikons-
taapeli
Matti Peltonen
ja Huittisten kaupungin
nuoriso-ohjaaja
Kari
Rissanen
tietävät, että
huumeita liikkuu myös
Huittisissa.
”Poliisilla ei ole tie-
dossa, että huumausai-
neiden käyttö olisi li-
sääntynyt Huittisissa
viime aikoina. Kanna-
bis on yleisin huumaus-
aine, mutta myös mui-
ta huumeita on”, Pelto-
nen kommentoi.
Hänen mukaansa
vanhempien ja koulun
sekä nuorten näkemys
huumeiden yleisyydes-
tä poikkeaa toisistaan
radikaalisti.
”Nuorten suunnalta
tulee viestiä, ettei huu-
meita Huittisissa juuri-
kaan liikkuisi, vanhem-
pien keskuudessa huoli
on suurempi. Näkemy-
sero johtuu varmaankin
sitä, että nuorten paris-
sa kannabista pidetään
hirveän normaalina, ei-
kä sillä ole enää tiukkaa
huumeleimaa.”
Nuor i so - ohj aa j an
mukaan on hyvä, että
nuorilla on yhä enem-
män tietoa huumeista,
mutta kannabiksen ym-
pärillä olevaa positiivis-
ta henkeä hän pitää to-
della huolestuttavana.
”Sitä vaikeampaa tais-
telu huumausaineita
vastaan on, mitä myö-
tämielisemmäksi asen-
neilmapiiri maailmalla
muuttuu. Yhä harvempi
muistaa sitä, että kanna-
bis on laiton aine. Siitä
olen kiitollinen, että klu-
billa huumeita ei näy.”
Ensisijaisesti Huittis-
ten, Kokemäen, Harja-
vallan ja Säkylän alueella
valvontaa suorittava Pel-
tonen kertoo, ettei huit-
tislaisen nuorison käyt-
täytyminen eroa polii-
sin näkökulmasta aina-
kaan negatiivisella ta-
valla muihin lähialueen
kuntiin verrattuna.
”Häiriökäyttäytymis-
tä on ollut jonkin ver-
ran niillä paikoilla, joi-
hin nuorilla on tapana
kokoontua. Poliisin tie-
toon tuleva häiriö pai-
nottuu lähinnä ilta-ai-
kaan. Häiriöön saattaa
liittyä roskaamista, me-
telöintiä ja ilkivaltaa.
Mitään poikkeavaa eroa
edellisin vuosiin näh-
den häiriöissä ei ole.”
.LYLN\O¥VW¥ YDLQ MD DLQRDVWDDQ VXRPDODLVWD OLKDD
me heistä on tänä päivä-
nä hengissä.
”Lopulta ei ole ystäviä,
vain velkaa. Eikä päihde-
maailmassa lähetellä pe-
rintäkirjeitä, vaan pesäpal-
lomaila on miedoin velko-
mismenetelmä.”
■
ERITYISEN
huolissaan
Forssell on kuumana käy-
västä kannabis-keskus-
telusta. Huumausaineen
puolestapuhujat todiste-
levat suureen ääneen, et-
tei kannabiksen käytöstä
ole haittaa.
Kokemusasiantunti-
ja huomauttaa, etteivät
huumeet ole turhaan lail-
la kiellettyjä. Vaaratonta
huumetta ei ole.
”Olen nähnyt parikym-
mentä vuotta pilveä polt-
taneita, jotka eivät muista
sosiaaliturvatunnuksensa
loppuosaa tai löydä ves-
saa omasta kodistaan. Ei
se minusta ihan vaaratto-
malta kuulosta.”
Vaikka päihteiden vaa-
rat ovat Forssellille tuttu-
ja, ei hän ole huolissaan
jokaisesta siiderit repussa
kulkevasta nuoresta. 90
prosenttia näistä oppii bi-
lettämään ja nauttimaan
saunakaljasta. Itse Forssell
kuuluu siihen 10 prosent-
tiin, jolle raittius on ainut
vaihtoehto, sillä yksi olut
olisi liikaa ja 100 000 lii-
an vähän.
”Jos huomaat, että ystä-
vällä alkaa mennä liian lu-
jaa, niin puutu ajoissa. Se
on paras palvelus, jonka
toiselle voi tehdä. Häly-
tyskellojen pitää soida, jos
kaveri alkaa myydä tava-
roitaan, tarvitsee jatkuvas-
ti rahaa, on aina huonol-
la tuulella ja vaihtaa koko
ajan kaveripiiriä”, Forssell
neuvoo.
Marraskuu tuo Yllätysten yön
Yllätysten yössä kierretään
jälleen marraskuussa. Elä-
vät tulet syttyvät tapahtu-
mien merkiksi Sastamalas-
sa Keikyän ja Kiikan suun-
nalla isänpäivän alla
perjantaina 10. marras-
kuuta.
Tuttuun tapaan yhdis-
tykset, käsityöläiset, kou-
luluokat, yritykset ja muut
toimijat järjestävät Yllä-
tysten Yössä monenlais-
ta nähtävää ja koettavaa.
Tapahtumia on luvassa
eri kylillä myöhäiseen il-
taan saakka. Ideana on,
että elävän tulen kohdal-
la kannattaa poiketa.
Oman tapahtuman voi
ilmoittaa mukaan osoit-
teessa
com viimeistään sunnun-
taina 29. lokakuuta.
