14
Keskiviikko 18.4.2018
Sinun sivusi
▶
▶
YLEISÖLTÄ
▶
▶
KUTSUT
Toivon TE-toimistoille sen
verran riihikuivaa, että
pystyisivät pitämään am-
mattitaitoista henkilökun-
taa siellä ja auki pitäisi ol-
la joka arkipäivä. Ei se ne-
tissä asiointi ole aina mi-
kään ratkaisu, koska asiat
eivät kaikilla ole aina niin
yksioikoisia. Jos on yksi-
kin kohta, mihin et pys-
ty vastaamaan, koska so-
pivaa vaihtoehtoa ei vali-
kossa ole, niin etpä sitten
pystykään lähettämään il-
moitustasi eteenpäin.
Valtakunnalliseen pu-
helinneuvontaan soittaes-
saan saa varautua viiden-
kin päivän vastauspuhe-
lun odotukseen ja silti ei
asia valkene eikä etene. Ne
ovat kalliita päiviä työttö-
mälle. Ihmiselle, joka jo
on valmiiksi masentunut,
saattaa tällainen kikkailu
aiheuttaa sen, että väsyy
ja uupuu kertakaikkiaan.
Nyt kun tällainen tilan-
ne on osunut omalle koh-
dalle, niin en kyllä yhtään
ihmettele syrjäytyneiden
määrää. Tekisi itsekin mieli
heittää kintaat hevon kuu-
seen ja panna loput killin-
kinsä vaikka lottoon.
TE-toimistoon pitäisi
voida talsia sisään ilman
ajanvarausta ja odottaa
vaikka puoli päivää, kun-
han kohtaisi kasvokkain
ihmisen, joka ehtisi pa-
neutua asiaan. Varsinkin
masentuneelle olisi tärke-
ää päästä hoitamaan asioi-
taan silloin, kun on se pa-
rempi päivä. Mutta jos toi-
misto on auki vain parillis-
ten viikkojen maanantaina
kolme tuntia, niin mietti-
kääpä sitä. Joo, maksaahan
se, jos palvelua olisi tarjol-
la, mutta kun toisessa vaa-
kakupissa olisi se asioinnin
helppous ja sitäkautta työt-
tömän asioiden eteenpäin
meneminen, niin eiköhän
se olisi tärkeintä.
Pelkästään yhteystie-
tojen hakeminen tuottaa
monille vaikeuksia. Mis-
tään ei enää saa ihmisten
nimiä tai suoria puhelin-
numeroita oman alueen
toimistoon. Eikun nettiin
vaan ja kirjaudu sinne ja
kirjaudu tänne. Mutta pal-
jonko on niitä, joilla ei
syystä tai toisesta ole mah-
dollista käyttää nettiä? Kai-
killa ei taloudellisista syistä
ole edes puhelinliittymää.
Mistä he apunsa hakevat?
Työvoimapalvelujen
saatavuuden helpottami-
nen aktivoisi ihmisiä taa-
tusti enemmän, kuin nyt
kaavaillut kepit ja pork-
kanat. Avoimet työpaikat
ja koulutukset keskitettäi-
siin yhteen ja samaan paik-
kaan niinkuin ”ennen van-
haan”, toimiston ovet au-
ki ja henkilökuntaa riit-
tävästi tiskien taakse. Sii-
tä pitäisi tulla matalan
kynnyksen paikka poike-
ta. Nyt kun taistelee ja tai-
vastelee yksin tuon netin
kanssa kotona ja mistään
ei tule mitään ja arvuutte-
lee, että mistä sitä apua sai-
si, niin se vasta kalliiksi tu-
lee. Jotakin asiasta kertoo
sekin, että kukaan tuttavis-
tani ei ole koskaan työllis-
tynyt työvoimatoimiston/
TE-keskuksen avittamana.
Syyllistämisen ja rai-
pan sijaan pitisi miettiä,
että mistä homma kiikas-
taa. Kun jokaista pientäkin
asiaa joutuu netistä hake-
maan tuhannen mutkan
kautta ja silti ei saa apua,
niin pikkasen on pielessä
asiat. Sinne sivuille voisi
ihan yksinkertaisesti pan-
na sellaisen kohdan, että
”Varaa tästä aika oman alu-
eesi työvoimaneuvojalle”.
Se auttaisi jo paljon.
Tarvitsisin nyt kiireellä
apua omaan tilanteeseeni,
mutta minne menen, kos-
ka, keneen otan yhteyttä,
voinko varata aikaa ja mis-
tä? En tiedä.
Päivät kuluvat ja eväs
ohenee
Aktivoikaa nyt herranen aika nuo TE-palvelut
Keskustaan on pitkään ol-
lut vireillä uima-altaan
hankkiminen. Syrjäkylil-
tä sinne on pitkä matka ja
tiet kuvan mukaisessa kun-
nossa. Onneksi täällä Suo-
denniemellä on oma al-
las, aivan koulun portilla.
Eikä, kuten Sastamalaan
kaavaillussa, ole suunnit-
teluun kulunut monia sa-
toja tuhansia euroja ilman
että allasta missään näkyi-
si, tämä kyllä näkyy ja au-
ton kunnossa tuntuu! Vas-
taavia on useita kivenheit-
tämän päässä.
Pohdittaessa uusia kei-
noja sivukylien vireyttä-
miseen ja työllisyyden pa-
rantamiseen, tuossa teko-
altaassa voisi hyvinkin ko-
ettaa lohta kasvattaa, var-
masti nousisi kutemaan.
Voisi myös kehitellä pai-
kallista herkkua esim. sam-
makkosushia.
Alueviestissä 28.3. ker-
rottiin kaupungin hiero-
neen hienon tuloksen, ei
näy hienous täälläpäin.
Kaupungin peräti kol-
men kansanedeustajan-
kaan ei voi väittää aina-
kaan ”omia” etuja ajavan
kun katselee kylänraittia,
heidät on valittu koska..
koska..?
Koetin tieasiassa ottaa
yhteyttä kaupunkiin vir-
ka-aikana puhelimitse, ku-
kaan ei vastannut. Olenkin
vuosien aikana päätynyt
tulokseen; nimet ja nume-
rot on eri virkoihin mutta
siellä ei todellisuudessa lie-
ne ketään. Vahingossakin
joku joskus vastaisi jos pai-
kalla olisi. Myöskään soit-
topyyntöihin ei vastata.
Sitten ihmetellään mik-
si muuttotappiota. Ja mik-
si joku haluaisi ajella näil-
lä teillä?
Naomi Mesin
taiteilija, puutarhuri,
ammatinharjoittaja Suo-
denniemi
Tältä näyttää
Suodenniemen
uimahalli
Suodenniemen uima-allas. Kuva: Naomi Mesin.
▶
▶
YLEISÖLTÄ
Äetsässä lähellä riippu-
siltaa saadaan yökaudet
kuunnella koiran haukku-
mista. Olisiko mahdollista
saada tämä haukkuja sisä-
tiloihin yöksi?
Koiraa käy sääliksi.
Naapuri
Haukkuminen käy
hermoille
Vauvauutisia
Elisa Saarela ja Riku Kranni Vammalasta ovat saaneet
pienen prinsessan (3095g, 49cm) 4.3 Taysissa.
Kotona touhukkaana apulaisena Väinö 2v.
Voit lähettää uutiset myös sähköpostilla
Sy l v i Soini synty i
13.3.1920 Tyrvään Hou-
hajärven Soinin viisilapsi-
sen perheen nuorimmai-
seksi. Soinin talossa elet-
tiin elämää, joka sen aikai-
sessa maatalossa oli hyvin
työn täyteistä. Siellä oppi
myöskin luonnon kierto-
kulun ja olemaan itse osa
luontoa. Kotona uskottiin
vahvasti korkeimman joh-
datukseen ja luotettiin, et-
tä hänen turvassaan selvi-
tään kaikissa elämän tilan-
teissa. Ehkä tämä luottava
mieli on kantanut Sylviä
läpi elämän vaikeittenkin
aikojen.
Ylioppilaaksi Sylvi val-
mistui Tyrvään yhteis-
koulusta 1938. Sen päälle
emäntäkoulu Karkussa.
”Voisi olla minulle sopi-
va asevelvollisuus”, sanoo
Sylvi muistelmissaan.
Sitten tuli talvisota, ja
Sylvi lähti lotaksi Niinisa-
lon varuskuntaan ja tietys-
ti emäntäkoulun käynee-
nä keittiöhommiin. Täällä
syttyi rakkaus, joka ei sam-
munut koko Sylvin elämän
aikana. Sulhasen menetys
sodassa oli koko tulevaan
elämään vaikuttava tekijä.
Hänen rakkaansa kaatui
reilu viikkoa ennen sovit-
tua kihlajaispäivää. Sylvi
päätti jäädä elämään yksin.
Sodan jälkeen alkoivat
opinnot Helsingin Yliopis-
ton Maa- ja metsätaloustie-
teellisessä, josta reippaan
Sylvi Esteri Soini 1920 - 2018
▶
▶
MUISTOKIRJOITUS
nuoren naisen tie johti
maaperätutkimuksiin La-
pin soille ja Suomen korpi-
pelloille moniksi vuosiksi.
Soilla rämpiminen oli Syl-
vin mukaan hänen sielun-
maisemaansa sopivaa puu-
haa. Tuona aikana Sylville
tulivat Lapin ja Kuusamon
korpimaisemat sekä ihmi-
set hyvin tutuiksi.
Tutustuminen Suomen
lähetysseuran toimintaan
johti sitten Namibiaan (sil-
loinen Ambomaa) maata-
louden tutkimus- ja neu-
vontatöihin useiksi vuo-
siksi. Meille lähisukulaisil-
le Sylvi oli aina hyvin ter-
vetullut vieras jännittävine
matkajuttuineen. Hartaas-
ti katseltiin hienoja diaku-
vaesityksiä mm. Afrikas-
ta. Usein oli mukana jo-
ku mielenkiintoinen tuli-
ainenkin.
Maaperän kasvu-, vita-
miini- ja hivenainetutki-
mus olivat Sylvin työelä-
män olennainen asia. Kas-
vituotannon tutkimuskes-
kus Jokioisissa oli hänen
työpaikkansa eläkeikään
saakka ja jonkin verran yli-
kin. Tästä aiheesta hän teki
myös julkaisuja, joista tär-
kein yhdessä Helvi Marja-
sen kanssa tehty kirja ”Vi-
tamiinien ja hivenainei-
den merkityksestä”.
Eläkevuosina Sylvi aloit-
ti myös öljyvärimaalaus-
harrastuksen, jossa kehittyi
nopeasti taitavaksi luon-
nonkuvaajaksi. 95-vuotiaa-
na hän julkaisi myös oma-
elämäkertansa ”Sota-ajan
ylijäämä”.
Sylvi Soini lähti 98-vuo-
tiaana 18.3.2018 Sastama-
lassa Taivaan Isän täyshoi-
toon. Sitä hän tapaamis-
ten päättyessä usein lähti-
essään toivotti.
Mikko Ranki
Kirjoittaja on Sylvi Soi-
nin sisaren poika
Tervetulo vieraaksemm
Vahalahde Päivölää
(Sarkolanti 450)
Helatorstain 10.5.2018 kl 13.
Vp. 30.4. mennessä sähköpostilla:
tai
tekstiviestillä p. 0400 522 025
Mahdolliset muistamiset:
FI97 1158 5000 2459 33
Tuula ja Matti Jokinen
Ilmoitathan mahdollisista allergioista.
70 v
70 v
