15
Keskiviikko 16.5.2018
•
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Sastamalan keskustaa, Vammalaa, yri-
tetään kehittää kaikin keinoin viihtyi-
säksi ja vetovoimaiseksi. Sellaiseksi, jos-
sa asukkaat ja vieraat viihtyvät kau-
poilla ja muuten. Reilut kaksi vuotta
on framille nostettu toria ja painotettu
sitä kaupunkilaisten ja muualta tulevi-
en ihmisten olohuoneena. Nyt on otet-
tu aikalisä ja keskustan kehittämisestä
järjestetään arkkitehtikilpailu. Tulokset
nähdään aikanaan.
Onko kehittäminen sitten vain torin
varassa? Ei ole. Se uimahalli ja muut
palvelut varmasti avittavat keskus-
tan vireyttä. Halli vaatii rutkasti euro-
ja niin rakennusvaiheessa kuin myö-
hemminkin. Mutta onhan niitä pie-
nempienkin kulujen tekoja, joilla viih-
tyisyyttä voi parantaa. Pidetään kadut
hyvässä kunnossa niin kesällä kuin tal-
vellakin. Kyllähän talvella tuo auraus-
juttu Puistokadun ja Marttilankadun
ulkopuolella on melkoisen harkittua,
siis rauhallista. Lisäksi kesäisin voisi
katujen varsille laittaa nykyistä enem-
män kukkaistutuksia, jotka tuovat kai-
vattua väriä kaupunkiin.
Ja sitten ovat vielä nuo viisi kiertoliit-
tymämme. Niiden keskiosat kaipaa-
vat yhä ehostusta. Roismalan kiertoliit-
tymän keskelle voisi istuttaa vaikkapa
veistoksen Paulun lähteestä. Seuraava
liittymä, joka rakennettiin jo Superin
aikana voisi olla autoille pyhitetty, kos-
ka kupeella on yksi maan suurimmista
autokeskuksista.
Tuomiston kiertoliittymään voisi tieten-
kin rakentaa sen harhakuvan Kilpino-
kan sillasta. Onhan liittymästä jo läh-
tö sillalle ja kaavoissa tuolle Rautave-
den ylittäjälle on edelleen varaus. Erot-
tajan kiertoliittymä voitaisiin pyhittää
kirjoille, Hakkaraiselle ja Tatulle ja Pa-
tulle. Näin nekin tulisivat vielä parem-
min esille. Ja sitten vielä Jaatsin kierto-
tai mikä liittymä se onkaan. Sitä voisi
kuvitella maalaustaiteen kehdoksi Ak-
selista nykypäivään. Ja kaikkien liit-
tymien keskelle kaunis valaistus, jotta
myös pimeydessä silmät erottavat ko-
mistukset.
Kaikkea ei tule kerralla. Sitä vain ih-
mettelen, että torille ei mitenkään saa-
da sitä kaunista kelloa, joka kuntalais-
aloitteenakin vuosia sitten palkittiin.
Eipä tuo ajannäyttäjä suurta tilaa siinä
puisto-osassa veisi.
Onko keskustan
kehittäminen vain
torin varassa?
•
•
Hannu Moilanen
Miltä tuntuisi tehdä lupa-
us, jopa elämän mullista-
va, ainakin vuoden kestä-
vä? Uskaltaisitko tuoda sen
julki television välityksellä
lopputulosta alussa tietä-
mättä?
Kokemäkeläinen
Jari
Paavola
päätti tarttua tv-
yhtiön tarjoamaan tilai-
suuteen reilu vuosi sitten
ja on nyt totuuden edes-
sä. Huomenna torstaina
17.5. kello 21 Jari on Nelo-
sen uuden tosi tv-formaa-
tin,
Tähän aikaan ensi vuon-
na
, osallistuja.
Torstaina studion valoi-
sasta ovesta astuu ensin si-
sään mies muutosajatuksi-
neen. Hetken päästä sisään
toisesta ovesta tulee sama
mies vuotta myöhemmin
ja monia kokemuksia rik-
kaampana. Vastaanotta-
massa häntä on ohjelman
juontaja
Ellen Jokikun-
nas
runsaan studioyleisön
kera.
Tähän mennessä näh-
dyistä ohjelman monista
selviytymistarinoista val-
taosa on päättynyt onnis-
tumisiin, itsensä voittami-
seen ja iloon. Jokunen ei
niin täysin onnistunut ta-
rinakin on nähty, kaikille
ohjelmaan osallistuneille
kulunut vuosi on ollut kui-
tenkin merkittävä ja mul-
listava. Joku on vuodes-
sa päässyt eroon huumeis-
ta, toinen on saanut kaiva-
tun lapsen tai on pudotta-
nut painoaan kymmeniä
Jari tekee mullistavan lupauksen
▶
▶
Kokemäkeläinen Jari Paavola osallistui Nelosen uuteen tosi tv-
formaattiin Tähän aikaan ensi vuonna. Jakso ulos huomenna.
ÄNKYTYS
Jari Paavola on taitava ja tunteikas 2- ja 5- rivisten hanurien soittaja. Tässä hän tunnelmoi duo-
na Kiikoisten Purpureilla kesällä 2017 kiikoislaisen Kirsi Viitalan kanssa. Kuva: Hannu Moilanen.
kiloja.
Tarinoita kymmenosai-
sessa sarjassa on lähemmäs
viisikymmentä.
n
PALATAAN
Jariin. Kuka
hän on ja mistä halu elä-
mänmuutokseen?
Säkylässä syntyneen
miehen tuntevat taitavana
pelimannina monet soitta-
jakollegat ja kansanmusii-
kin ystävät etenkin Sata-
kunnassa ja Pirkanmaalla.
Mies soittaa 2- ja 5 -rivis-
tä haitaria. Pitkä, hymyi-
levä ja ulospäinsuuntau-
tunut mies onkin monil-
le tuttu muun muassa Kii-
koisten Purpureilta. Kaus-
tinen Folk Music Festival
on myös Jarille tärkeä jo-
kavuotinen kansanmusiik-
kitapahtuma ja tuttujen ta-
paamispaikka.
Jari soittaa myös kah-
dessa duossa, toisessa kii-
koislaisen
Kirsi Viitalan
ja toisessa harjavaltalai-
sen
Pentti Mattssonin
kanssa. Jari soittaa lisäksi
Harjavallan pelimanneis-
sa. Jotkut muistavat Jarin
myös Arvopelimannit-yh-
tyeestä.
Jari on kärsinyt änkytyk-
sestä lapsesta asti ja käynyt
lapsena Suomen änkytys-
yhdistyksen järjestämillä
puheterapiakursseilla. Ai-
kuistuttuaan ja itsenäistyt-
tyään Jari ei tuntenut tar-
vitsevansa apua puhevai-
keuteensa, elämä kansan-
musiikin parissa tuntui hy-
vältä ja riittävältä. Työelä-
mä paperitehtaalla Euran
Kauttualla toi ja tuo edel-
leen leivän miehen pöy-
tään. Uusi itse rakennettu
koti sijaitsee nyt Kokemä-
ellä, se on ollut Jarin tuki-
kohta vuodesta 2016.
Allekirjoittanut tapasi
Jarin ensimmäisen kerran
vuonna 1993 Tampereel-
la. Nuori Jari oli silloinkin
reippaana haitarin takana,
kuinkas muuten. Lähem-
min Jariin tutustuin 2005,
kun matkasimme yhdessä
Suomen änkytysyhdistyk-
sen tapaamiseen Vihtiin.
Matka oli melkoista pu-
heen ilotulitusta. Kuulum-
me Jarin kanssa kenties sii-
hen änkyttäjien ryhmään,
joka ei niinkään pelkää pu-
hua, tai olemme puheliai-
ta ja sosiaalisia ainakin tur-
vallisen tilaisuuden tullen.
Eikä puheenaiheemme ta-
vatessa ole koskaan tyh-
jänpäiväistä, yleensä me
puhumme paljon änky-
tyksestä, sen vaikutukses-
ta elämäämme, ammatin-
valintaan ja uusien ystä-
vyyksien solmimiseen.
Ja puhetta aiheesta ja
aiheen vierestä meillä
on riittänyt jo 13 vuotta.
Olemme tehneet yhdessä
muun muassa kuusi änky-
tysaiheista laulua omin sa-
noituksin ja sävelin, joista
ystävät ja sukulaiset ovat
saaneet nauttia.
n
SUOMEN
änkytys-
yhdistyksen järjestämil-
lä kursseilla Jari huomasi,
millaisia rajoitteita änkytys
ja sen myötä tuleva häpeä
voivat kenties olla. Kurssi-
en myötä vahvistunut itse-
tunto sai patoutuneet tun-
teet liikkeelle. Jari huoma-
si, että vaikka elämän asi-
at olivatkin mallillaan, jot-
kin asiat eivät oikein toimi-
neet. Piiloudunko kenties
haitarin taakse? Vaikenen-
ko tärkeillä hetkillä puhe-
vikani vuoksi, menevätkö
tärkeät tilaisuudet ohi?
Kursseista ja änkytyk-
sen uudenlaisesta hyväk-
symisestä asti Jarin elämä
on ollut nousukiitoa. Jari
on perustanut muun mu-
assa noin kerran kuussa
kokoontuvan Satakunnan
puhekerhon, jota hän ve-
tää. Hän toimii myös Suo-
men änkytysyhdistyksen
puheenjohtaja. Tärkeänä
Jari pitää nuorten änkyt-
täjien asemaa, vian kanssa
kun on helppo hautautua
ja pahimmillaan syrjäytyä-
kin elämästä.
n
MITÄ
kaikkea Jarille ta-
pahtui tv-ohjelman myötä
kevään 2017 ja 2018 välise-
nä aikana? Se lienee selvää,
näin Jarin ystävänä ja tuki-
janakin, että tunteet nou-
sevat varmasti ohjelmassa
pintaan.
Saiko juontaja Ellen Jo-
kikunnas puheenvuo-
ron puheliaan ja sosiaali-
sen änkyttäjän seurassa?
Tai saiko Jari puheeseensa
haitarin soitossa tarvitta-
van rentouden, jolloin pu-
hekin sujuisi kenties solju-
vasti, kuin sormet haitarin
näppäimistöllä?
Totuus selviää huomen-
na alkavassa
Tähän aikaan
ensi vuonna
-ohjelmassa.
