15
Keskiviikko 11.7.2018
•
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Televisiosarja Metsolat oli 1990-luvun
alussa kaiken kansan silmissä. Hoikan
kunta Kainuussa eli kehityksen ja myös
taantuman aikoja. Erkki Metsola ja Ka-
ri Kaukovaara kamppailivat herruudes-
ta, kun Erkki alkoi rakentaa laskettelu-
keskus Urjanvaaraa linnoineen päivi-
neen. Kari ei niin halunnut, vaan pis-
ti alati valtuuston puheenjohtajana
kapuloita rattaisiin. Kovien päätösten
paikkana oli Hoikan kunnantalo, jo-
ka oikeasti olikin Suodenniemen kun-
nantalo. Lopulta Kari hävisi taistelun
ja Urjanvaarasta tuli Hoikan pelastaja.
Ja ne kirkkokohtaukset olivat tietenkin
Suodenniemen kirkosta.
Kovia ja raskaita ratkaisuja tehtiin Suo-
denniemen kunnantalon yläkerran val-
tuustosalissa myöhemminkin. Luotto-
henkilöt rustasivat naimakaupan sil-
loisen Vammalan kaupungin kans-
sa. Päätös nuijittiin vuonna 2006 ja
seuraavan vuoden alussa Suodennie-
mi oli osa Vammalaa. Asiat menivät
aluksi hyvin. Kun Sastamala nostet-
tiin ylös vuonna 2009, niin Suodennie-
mi jäi mirrin osille. Vanha kunnanta-
lo oli valjastettu oikeaksi monipalvelu-
pisteeksi, josta sai palvelua viikottain.
Sittemmin palveluja keskitettiin Sasta-
malan Vammalaan ja kunnantalosta
muokattiin jokseenkin kokonaan kir-
jasto. Hyvä, että edes sellainen.
Niin. Eikä niitä Metsoloita kuvattu vain
Suodenniemellä. Huonommaksi ei jää-
nyt silloinen Mouhijärvikään, sillä Uot
sola markkeerasi Hoikan keskustaa.
Onpa Leppävaaran, eli Metsoloitten ta-
loa istutettu myös Mouhijärvelle. Kau-
kovaaran tilasta puhumattakaan.
Kumpaisellekin kunnalle televisio-
sarja toi tietenkin mainetta ja kunni-
aa. Ne eivät kuitenkaan riittäneet, sil-
lä molemmat ovat nyt osa Sastamalaa.
Hyvää on tietenkin se, että Mouhijär-
vi Häijään liikekeskuksineen on koke-
nut uuden tulemisen ja kasvun hienou-
den. Suodenniemikin on pysynyt pin-
nalla, mutta harmina on hieman kau-
kainen sijainti. Mutta kotiseuturakkaus
kytee ja on pitänyt asukasluvun siinä 1
200 kieppeillä.
Raskaiden päätösten
kunnantalosta
muokattiin
Suodenniemen kirjasto
1. Kuka olet?
”Olen Katariina Pylsy,
syntynyt 64 vuotta sitten
Hämeenkyrön Kierikkalan
Pylsyn ikivanhalla suku-
tilalla Nobel-kirjailija F.E.
Sillanpään syntymäkyläs-
sä.
Aviosiippani Eero Pylsy
on agrologi, projektipääl-
likkö, maanviljelijä. Meil-
lä on neljä aikuista lasta ja
kolme lastenlasta.”
Toimin Sastamalan kau-
pungin maaseutujohtaja-
na.
Koulutus: maatalous- ja
metsätieteiden maisteri,
agronomi. Muu koulutus:
Emäntäkoulu, maanvilje-
lyskoneteknikko, koneen-
piirtäjä, agrologi, ylioppi-
laspohjainen tietoteknii-
kan mekaanikko, opetta-
jan pedagoginen pätevyys,
erityiskasvatuksen erikois-
tumisopinnot, agrologi
AMK, kulttuurin markki-
nointikoulutus, maaseu-
dun kehittäjän erikoisam-
mattitutkinta.
Harrastukset: kuntolii-
kunta, luonnossa liikku-
minen, matkaopastukset,
runonlausunta, näyttele-
minen ja lukeminen.”
2. Asut Hämeenkyrössä,
mutta työskentelet Sas-
tamalan maaseutujohta-
jana. Mitä ammennetta-
vaa Sastamalalla voisi ol-
la Hämeenkyröltä? Entä
toisin päin?
”Molemmat ovat iki-
vanhoja emäpitäjiä. Kult-
tuuri ja perinteet ovat sy-
vällä molempien kuntien
talonpoikaisessa mullassa.
Esi-isäni Niclis Pylsy mai-
nittiin vakiintuneen talon-
”Työnteko on kivaa!”
▶
▶
Elinvoimainen maaseutu on kuntien voimavara ja mahdollisuus, sanoo
Katariina Pylsy. Maaseutujohtajan kesätyö on Maisemakahvilassa.
KÄSI SYDÄMELLÄ
”Ilahduin viimeksi, kun sain avata 12.6.2018 komean Hummarkosken sillan Kiikoisissa ja nime-
tä sen Hyvänmielen- ja toivonsillaksi”, sanoo Katariina Pylsy. Kuva: Eero Pylsy.
poikaissuvun edustajana,
Daavidin kapinan takuu-
miehenä vuonna 1439. Äi-
tini on syntynyt Tyrväällä
ja juureni ovat myös syväl-
lä Sastamalan maaperässä.
Minulle molemmat pitäjät
ovat tärkeitä ja muistorik-
kaita.
Molempien kuntien pi-
täisi puhaltaa yhteen hii-
leen ja puolustaa maaseu-
tua, maataloutta ja yrit-
täjyyttä. Elinvoimainen
maaseutu on kuntien voi-
mavara ja mahdollisuus.
Maaseudulla asuminen on
luksusta.”
3. Sinut tunnetaan Rita-
järven ”äitinä” ja Sasta-
malan Wanhat Talot -ta-
pahtuman luojana. Hä-
meenkyrössä pyörität
kesälomallasi Maisema-
kahvilaa. Mistä ammen-
nat kaiken energiasi?
”Olen saanut sukuperin-
tönä ahkeruuden ja innos-
tuksen työntekoon. Vaih-
televat työtehtävät lisää-
vät motivaatiota. Saan tie-
tysti myös voimaa onnis-
tumisesta ja kannustukses-
ta. Mottoni on: Työnteko
on kivaa.”
4. Iltapäivälehti nosti hil-
jattain esiin kehittelemä-
si Maisemakahvilan ra-
parperipiirakan. Oletko
kova leipomaan ja laitta-
maan ruokaa? Entä mikä
on bravuurisi?
”Suoritin nuorena Kar-
kun emäntäkoulun ja sain
sieltä parhaat kotitalous-
opit. Tykkään ruoanlaitos-
ta ja leipomisesta. Kokeilen
ja muuntelen erilaisia ka-
na-, sieni- ja kalareseptejä.
Tarjoilen omia bravuurei-
tani, kuten mustikka,- puo-
lukka- ja raparperipiirakoi-
ta, Maisemakahvilassa.”
5. Mistä ilahduit viimek-
si?
”Saade s sani ava t a
12.6.2018 komean Hum-
markosken sillan Kiikoi-
sissa ja nimetä sen Hyvän-
mielen- ja toivonsillaksi.”
6. Jos saisit muuttaa yh-
den asian maailmassa,
mikä se olisi?
”Haluaisin, että kaikilla
maailman lapsilla olisi hy-
vä, turvallinen lapsuus ja
elämä.”
7. Mikä lukemasi kirja on
tehnyt sinuun suurim-
man vaikutuksen? Miksi?
”Ennen murrosikää luin
Nobel-kirjailija F.E. Sillan-
pään tuotantoa ja olen taas
palannut syntymäkyläni
suurmiehen kirjoittamien
kirjojen äärelle. Aistin kir-
joista tuttuja maisemia ja
syntymäalueeni talonpoi-
kaisia taloja ja sukuja. Eri-
tyisesti Hurskas kurjuus on
tehnyt vaikutuksen. Se liit-
tyy vuoden 1918 tapahtu-
miin. Kirjan keskeisenä
näyttämönä toimii omis-
tamme upea Sikomäki. Sil-
lanpään tuotannosta noin
70 prosenttia liittyy Mai-
semakahvilan parvekkeel-
ta ja Sikomäen laelta avau-
tuviin maisema-alueisiin.”
8. Ketä henkilöä arvos-
tat? Miksi?
”Arvostan esivanhem-
piani ja vanhempiani, kos-
ka he ovat antaneet mi-
nulle elämän ja pitkän ta-
lonpoikaiskulttuuriperin-
neketjun. Arvostan myös
aviosiippaani ja perhettä-
ni, koska he ovat parhai-
ta tukijoitani ja kannusta-
jiani.”
9. Mikä on parasta Sasta-
malassa?
”Upea kulttuurihisto-
ria, maaseudun pitkät pe-
rinteet, kauniit maisemat,
luonto ja elinvoimainen
yrittäjyys, upea maaseutu
ja maatalous.”
10. Terveisesi kuntapäät-
täjille:
”Olen itsekin Hämeen-
kyrön valtuuston pitkäai-
kainen jäsen ja nyt myös
kunnanhallituksen edusta-
ja, joten olen jäävi vastaa-
maan tähän kysymykseen.
Talonpoikaisella rehelli-
sellä maalaisjärjellä selvi-
ää pitkälle. Tietenkin ko-
rostan myös luottamus-
henkilöiden ja viranhalti-
joiden saumatonta yhteis-
työtä alueen hyväksi.”
””
Olen saanut sukuperintönä
ahkeruuden ja innostuksen
työntekoon.
