Sastamala • Huittinen • Punkalaidun • Lavia • Kokemäki • Säkylä
alueviesti.fi • Sanomalehtien Liitto ry:n jäsen • Painos 32 000 kpl • 36. vuosikerta
• Varaosat • Voiteluaineet
• Tarvikkeet • Huolto
Pehtoorinkuja 1, Loimaa
P. 010 504 5122
Av. ma-pe 8.30-16.30
Pidetään koneet
kunnossa!
Pehtoorinkuja 1, LOIMAA
Seppo Lindstén 0400 863 359
Uutta
taksilaissa
■
■
- Hinnoittelu on va-
paata ja taksien mää-
rää ei rajoiteta.
■
■
- Taksia voi ajaa
vaikkapa kuorma-au-
tolla.
■
■
- Taksin katolla ei
tarvitse olla taksi-
kylttiä.
■
■
-Taksamittari ei ole
pakollinen, jos hinta
ei perustu matkaan
tai aikaan.
■
■
- Päivystysvelvolli-
suutta ei ole. Se vai-
kuttaa etenkin pie-
nemmillä paikka-
kunnilla taksin saa-
tavuuteen yöllä.
■
■
- Kuljettajalla pitää
edelleen olla taksin
ajolupa.
ei tullut läpi. Uusi tieto tu-
li sitten 6.47 ja ajoaika oli
heti”, sanoo Kukkuva.
Jostakin syystä esimer-
kiksi sote-kyytien tilauk-
sia tulee eri puolilta Pir-
kanmaata. Sjösten sai jut-
tutuokion aikana kyytitila-
uksen Nokian keskustasta.
”En ottanut. Riski on ai-
ka iso, kun ensin ajaa No-
kialle maksutta ja sitten
siellä keskustasta henki-
lö haluaa mennä vaikkapa
Lidliin. Siitä ei montaa eu-
roa tule.”
Kukkuvalla on saman-
kaltaisia kokemuksia vii-
me viikonlopulta.
”Tuli tavallisia kyytitila-
uksia muun muassa Akaan
Kylmäkoskelta. Ei Sastama-
lasta sinne mennä.”
n
PALJON
puhetta aiheut-
taneet Kelakyydit tuottavat
asiakkaille jonkin verran
harmaita hiuksia.
”Aiemmin, kun Sastama-
lasta vei henkilön esimer-
kiksi sädehoitoon Tampe-
reelle, niin taksi sai odot-
taa asiakasta ja tuoda hä-
net takaisin kotiin. Nyt ei
saa enää odottaa ja asiak-
kaan pitää tilata paluukyy-
ti erikseen. Odotus voi kes-
tää parikin tuntia”, harmit-
telee Anssi Sjösten.
n
TAKSILIIKENTEEN
va-
pauttaminen tiukasta sään-
telystä ei sinällään ole on-
gelma Sjöstenille. Hän kai-
paa kuitenkin selkeitä pe-
lisääntöjä.
”Kuljettajalupa tarvi-
taan yhä, jonka saa kokei-
den perusteella. Sen sijaan
autoilla ei ole mitään rajoi-
tuksia. Voi ajaa taksia vaik-
kapa kuorma-autolla. Ka-
tolla ei myöskään ole pak-
ko olla taksin kylttiä ei-
kä taksamittaria, jos hinta
ei perustu matkaan tai ai-
kaan. Kyllä takseilta pitäi-
si edellyttää hyviä autoja ja
tarpeellisia laitteita.”
Kukkuvan mukaan Sas-
tamalan kaikki taksit ovat
selkeästi tunnistettavia.
”Olemme sopineet, et-
tä kaikilla on kyltti katol-
la. Lisäksi kaikilla on tak-
samittari. En oikein tiedä,
miten hinta voi muodos-
tua, jos se ei perustu mat-
kaan tai aikaan.”
Sastamalassa ei ainakaan
vielä ole virallisia takseja il-
man kylttiä tai taksamitta-
ria.
”Enkä tiedä, kuinka asi-
akas voi tunnistaa taksin
ilman kylttiä. Ajolupa pi-
tää kuitenkin kaikilla ol-
la, mutta aika harva asia-
kas sellaista varmaan ky-
syy. Hieman on sekavaa
näiltä osin”, huomauttaa
Sjösten.
Sastamalan kaikissa takseissa on taksamittari, jonne myös tulevat kyy-
titilaukset.
Laura Haavisto
Suomalainen mansikan-
viljely on muuttunut vii-
me vuosina huomattavas-
ti nykyaikaisemmaksi, kun
satokautta on onnistuttu
pidentämään erilaisilla toi-
menpiteillä.
Huittislainen Matti-
lan Marjatila on aina ha-
lunnut kuulua kehityksen
edelläkävijöihin ja tila on-
kin alkanut siirtyä marjan-
viljelyssä kohti tunnelikas-
vatusta.
”Marjan satokautta on
aina ollut tarve pidentää.
Kun katsotaan ajassa pa-
rikymmentä vuotta taak-
sepäin, niin silloin tuli-
vat harsot, joiden ansiosta
mansikoita saatiin kuukau-
den sijaan kesäkuun puoli-
välistä elokuun alkupuolel-
le. Nyt satokausi pystytään
tunnelikasvatuksen ansios-
ta venyttämään jopa tou-
kokuusta lokakuuhun”,
Tarja Matomäki kertoo.
Pitkä satokausi ei ole ai-
nut tunnelikasvatuksen
hyvistä puolista. Kun mar-
jat eivät kasva säiden ar-
moilla, sade ei pääse hak-
kaamaan mansikoita ja
harmaahometta esiintyy
huomattavasti vähem-
män, minkä ansiosta tor-
juntaruiskutuksia voidaan
vähentää.
”Tunnelissa kasvavi-
en marjojen laatu on avo-
maalla kasvaneisiin verrat-
tuna paljon parempi. Osa
mansikoista kasvatetaan
pöytäviljelyllä, joka on tut-
kitusti ekologisempaa kuin
perinteinen peltoviljely”,
Matomäki sanoo.
n
TARJA
on yhdessä mie-
hensä Seppo Matomäen
kanssa pystyttänyt tunne-
likasvatukseen tarkoitet-
tuja kausihuoneita pelloil-
leen Huittisten Karhinie-
melle.
Viime vuodesta asti ra-
kentaminen on ollut jäis-
sä, sillä kaikkia Matomäki-
en hanke ei miellytä.
Osa marjatilan naapu-
reista otti yhteyttä Huittis-
ten rakennusvalvontaan
hämmästellen, miten ra-
kentaminen on voitu aloit-
taa ilman rakennuslupaa.
Valituksen tehneet naa-
purit ovat sitä mieltä, et-
tä noin neljä metriä kor-
keat kausihuoneet ja vielä
korkeampi tuulensuoja-ai-
ta pilaavat satakuntalaisen
kulttuurimaiseman.
Tarja Matomäki kertoo,
että kausihuoneiden ra-
kennusluvissa eletään Suo-
messa kirjavan käytännön
mukaan. Laki ei selvästi sa-
no, ovatko kevytrakentei-
set ja tarvittaessa siirrettä-
vissä olevat tunnelit raken-
nusluvallisia.
”Ei ole olemassa yhte-
näistä käytäntöä siihen,
pitääkö rakennuslupa ha-
kea. Jotkut viljelijät ovat
sen tehneet, mutta suu-
rimmaksi osaksi näitä on
rakennettu ilmoitusme-
nettelyllä.”
Matomäetkin olivat asi-
asta yhteydessä Huittis-
ten kaupunkiin jo vuonna
2015, ennen rakentamisen
aloittamista.
”Silloin kaupungilla ol-
tiin sillä kannalla, ettei lu-
paa tarvita.”
n
NAAPURIEN
valitus
käänsi kuitenkin kaupun-
gin kelkan ja Matomäet
joutuivat hakemaan lupaa
40 kasvutunnelin rakenta-
miseen.
Entisestään laajentunei-
den suunnitelmien vuoksi
rakennustarkastaja kääntyi
sille kannalle, että suunni-
telmat vaativat kuitenkin
suunnittelutarveratkaisun
ja poikkeusluvan. Lauta-
kunta myönsi ne tietyin
ehdoin tammikuussa.
Koska naapurit valitti-
vat asiasta hallinto-oikeu-
teen, rakentaminen voi jat-
kua vasta, kun päätös saa
Kausitunnelit aiheuttavat närää sidosryhmissä
▶
▶
Huittislainen Mattilan Marjatila haluaa panostaa mansikan laatuun uusien kasvatusmenetelmien avulla.
RIITA
Tarja Matomäki on teettänyt yhdessä miehensä kanssa asiantuntijalla ti-
laa koskevan maisemaselvityksen, jonka mukaan tunneleista aiheutuvat
maisemavaikutukset ovat vähäisiä tai kohtalaisia. Satakunnan museon
tekemä lausunto sen sijaan toteaa, että pystytettyen kasvatustunnelei-
den ryhmä muodostaa vaurion Kokemäenjokilaakson viljelymaisemaan.
lainvoiman ja Matomäil-
le myönnetään rakennus-
lupa.
Valitus tehtiin maalis-
kuussa ja hallinto-oikeu-
den käsittelyaika on noin
seitsemän kuukautta. Ma-
tomäet odottavat pääse-
vänsä jatkamaan rakenta-
mista aikaisintaan syksyllä.
Tarja Matomäki tietää,
että tuleva päätös on rat-
kaiseva koko suomalai-
sen marjanviljelyn kan-
nalta. Tällä hetkellä vain
noin prosentti kotimaisista
mansikoista kasvaa tunne-
lissa, mutta määrä on jat-
kuvassa kasvussa.
”Siksi on tärkeää, et-
tä kausihuoneiden raken-
taminen on jatkossakin
mahdollista.”
Hedelmän- ja Marjanvil-
jelijäin liiton hallitukseen
kuuluva Matomäki koros-
taa, että mikäli Suomes-
sa mielitään marjanvilje-
lyssä samalle tasolle muun
Skandinavian kanssa, tun-
nelikasvatuksen on lisään-
nyttävä.
”Oppia tunnelikasvatuk-
seen on haettu jo vuosien
ajan Keski-Euroopasta, jos-
sa menetelmä on ollut käy-
tössä pitkään. Maatalous-
poliittisesti puhutaan pal-
jon siitä, miten tilakoot
kasvavat ja tuotantoa pi-
tää saada tehostettua. Kau-
sihuoneet ovat vastaus juu-
ri tähän huutoon.”
n
KAUSIHUONEITA
vastustava taho ei halun-
nut osallistua jutun teke-
miseen.
