11
Keskiviikko 18.7.2018
•
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Kansanvalta on suomalaisille pyhä
asia. Erityisen pyhä se on Sastamalas-
sa, joka ainoana paikkakunta juhlii
yhä kansanvaltaa. Tapa alkoi vuonna
1992, ja jatkuu.
Kansanvallan huipentumia ovat tieten-
kin vapaat vaalit, etunenässä eduskun-
tavaalit. Kuntavaalit ovat olleet tosi
tärkeitä, koska valtuustojen päätökset
koskevat suoraan kuntalaisia. Jatkossa-
kin kuntavaalit ovat tärkeät, mutta hy-
vin merkittäviksi nousevat maakunta-
vaalit, jos niitä nyt lopultakaan tulee.
EU-vaaleista ei ole niin väliä, sillä Sak-
sa, Ranska, Italia ja muut suuret teke-
vät kuitenkin mitä tahtovat.
Sastamalassa on kansanvaltaa ruokit-
tu monin tavoin. Kun Sastamala syn-
tyi, syntyi myös kansalaisvaikuttami-
sen työryhmä. Se järjesti eri kylillä kes-
kustelutilaisuuksia ja viritti kuntalai-
sia osallistumaan päätöksentekoon ja
sitä kautta elinympäristönsä kohenta-
miseen.
Vuonna 2014 kuntalaisia patistettiin
tekemään kuntalaisaloitteita. Luvassa
oli jopa pientä palkitsemista parhail-
le aloitteille. Ja kaksi palkittiin. Toises-
sa esitettiin roskakoreihin Herra Hak-
karaisen kuvia elävöittämään kaupun-
kikuvaa. Toisessa esitettiin oikein kuvi-
en kanssa torille kaunista kelloa ajan-
näyttäjäksi ja silmien iloksi. Molemmat
aloitteet saivat palkinnon, kunniaa ja
mainetta.
Mitä sitten tapahtui? Ei mitään. Kum-
paakaan ei tiettävästi ole pantu täy-
täntöön, vaikka kyse ei ole rahasta.
Tuo kello maksaisi jalustoineen ehken
muutamia tuhansia euroja, Hakkarai-
sen kuvat paljon vähemmän, jos tekijä
antaa luvan käyttöön. Torin kellon ja-
lustaksi sopisi mukava kivipaasi, jollai-
nen löytyisi varmasti omasta kaupun-
gista. Neljään ilmansuuntaan antava
kello olisi hieno vaikkapa siinä suihku-
lähteen kulmilla.
Vaikka Sastamalan keskustan, Vamma-
lan, kehittämiseksi on menossa arkki-
tehtikilpailu, niin se ei estä kellon asen-
tamista. Kello voidaan aikanaan siir-
tää. Pelkona nimittäin on, että keskus-
tassa ja torin kulmilla kansanvalta on
edelleen pitkässä varressa.
Kansanvalta muhii
joskus yllättävän
pitkässä varressa
•
•
Pauliina Vilenius
Musiikkia, joka sopii tans-
sijalan alle.
Näin voisi kuvailla sas-
tamalalaisen Mennenin
ohjelmistoa. Neljän koke-
neen muusikon muodosta-
ma tanssiyhtye taitaa niin
perinteiset tangot ja vals-
sit kuin tanssipaikat val-
lanneet jivet, buggit ja lat-
taritkin.
”Bilebändi emme ole,
mutta saattaa keikoilla jos-
kus kuulla
Tuure Kilpeläis-
tä
tai Kuningasideaa”, lau-
laja
Juha Nygård
toteaa.
Kappalevalinnat teh-
dään kuitenkin harkiten,
eikä keikoilla anneta sijaa
’puhkikuluneille iskelmil-
le’. Uusia kappaleita löytyy
tämän tästä, niinpä ohjel-
misto elää jatkuvasti.
”Juha bongaa hyvän
kappaleen ja sanoo, että
haes tuohon soinnut. Mel-
kein joka harjoituksiin tu-
lee uusi biisi, mitä sitten
lähdetään tapailemaan.
Kukaan ei pääse kyllästy-
mään, vaan mielenkiinto
pysyy yllä kun on paljon
kappaleita, mitä soittaa”,
kertoo
Mika Riihioja
.
Bändin kaksi muuta jä-
sentä ovat
Arto Koivu-
la
ja
Hannu Lähteenmä-
ki
. Kaikki neljä ovat soit-
taneet useissa kokoonpa-
noissa jo 70-80 -luvuilta
lähtien. Mennen on ollut
Musiikkia tanssijalan alle
▶
▶
Tanssiyhtyeen jäsenillä on keikkakokemusta toista sataa vuotta.
MENNEN
Tanssiyhtye J. Nygård
& Mennen
■
■
Juha Nygård – laulu, akustinen kitara
■
■
Mika Riihioja – hanuri, midi-hanuri sekä basso,
taustalaulu
■
■
Arto Koivula – kitarat
■
■
Hannu Lähteenmäki – rummut
Tanssiorkesteri Mennen on yhtä kuin Arto Koivula (vas.), Hannu Lähteenmäki, Juha Nygård ja
Mika Riihioja.
koossa nelisen vuotta.
”Yhteenlaskettuja keik-
kavuosia on hyvän matkaa
toista sataa. Myös orkeste-
rin nimi viittaa siihen, et-
tä tässä ollaan jo aikamie-
hiä”, nelikko nauraa.
n
PAITSI
muiden tunne-
tuksi tekemiä kappaleita
Tanssiyhtye Mennen esit-
tää myös omia kipalei-
taan. Sanoituksia ovat teh-
neet muun muassa sasta-
malalaiset
Marjo Pajuran-
ta
ja
Jouko Lehtimäki
. Rii-
hioja vastaa sävellystyöstä.
Tuorein oma kappale nä-
ki päivänvalon juhannuk-
sena Myllytuvan lavalla
Keikyässä. Ravintolan ni-
meä kantavan valssin on
kirjoittanut Lehtimäki.
”Mies on kirjoittanut
meille jo aiemmin Kesäi-
nen kaipaus -nimisen tan-
gon. Kun juhannuskeikka
varmistui, Lehtimäki ot-
ti yhteyttä ja kertoi, että
jonkinlainen Myllytupa-
kappale oli alkanut soida
hänen päässään. Sanoituk-
sia alkoi tippua pian teks-
tiviesteinä ja totesin, että
tämähän voisi olla valssi”,
Riihioja muistelee.
Mennen ehti harjoitel-
la kappaletta vain muuta-
man kerran ennen keik-
kaa, mutta valssi upposi
yleisöön kuin kuuma veit-
si voihin.
Nimikkokappale oli yllä-
tys myös ravintolan omis-
taja
Taina Vesamäelle
.
n
PAITSI
tanssipaikoilla
Mennen tekee mielellään
keikkaa myös häissä, syn-
tymäpäivillä ja muissa ti-
laisuuksissa. Lavaesiinty-
misiä saisi olla enemmän-
kin, mutta pienen orkes-
terin on vaikea lyödä itse-
ään läpi.
”Valitettavan moni tans-
sijärjestäjä buukkaa esiin-
tyjiä ainoastaan ohjelma-
toimistojen kautta. Nyt
joitain keskusteluja on
käyty ja Mennenkin saa-
nut vähän jalkaa oven vä-
liin järjestäjien ja toimisto-
jen suuntaan”, miehet pal-
jastavat.
Tanssivan väen tietoi-
suuteen yhtye on kerto-
mansa mukaan jo murtau-
tunut.
”Heiltä saatu palaute on
ollut oikeansuuntaista ja
kannustaa jatkamaan.”
Yhtye on jakanut kappa-
leitaan YouTubessa, missä
suosituimpien biisien kun-
telukerrat huitelevat yli tu-
hannessa. Myös Järviradio
on soittanut Mennenin
tuotantoa.
n
SOITTAMINEN
on kai-
kille miehistä enemmän
kuin harrastus, se on elä-
mäntapa. Vaikka jokaisella
on takanaan pitkä historia
musiikin parissa, on Men-
nen miesten ensimmäinen
niin sanottu oma bändi.
Vuodet ovat tuoneet te-
kemiseen rentoutta, eikä
pätemisen tarvetta ole.
”Emme halua tyrkyt-
tää itseämme. Silloin kun
tehdään, tehdään kunnol-
la ja uskotaan, että se riit-
tää. Puskaradio toimii; pal-
jon keikkaa on tullut sitä
kautta, että joku on kuul-
lut meitä jossain. Emme ta-
voittele isojen tanssilavo-
jen ykkösbändin paikkaa,
mutta niiden pienempien,
joita Pirkanmaallakin riit-
tää, tahdittajaksi olisi hie-
no päästä.”
Tanssiyhtye J. Nygård &
Mennen esiintyy Laiturikah-
vilan lavalla Sastamalan
Vammalassa pe 20.7.
▶
▶
LUKIJAN KUVA
”Rautavedenkadun varrella olevalla kevyenliikenteen väylällä pidetään edelleen peräkärryjä.
Niiden paikka ei ole siinä. Ne tukkivat tien mm. pyöräilijöiltä”, lukijamme kirjoittaa.
