14
Keskiviikko 25.7.2018
•
•
Senni Valiola
”Tarkoituksena on laittaa
pesiin lisää tilaa hunajalle,
tarkistaa mehiläisten hy-
vinvointi ja tarvittaessa ra-
kentaa uusi pesä eli jaoke”,
hunajatuotantovalmen-
nuksen kouluttaja Huna-
jaluotsin
Lauri Ruottinen
alusti tarhapäivänä Huitti-
sissa.
Hän kertoi, että keskei-
nen työtekniikka on uu-
sien pesien tuottaminen
olemassa olevista mehiläi-
sistä.
Savulla mehiläiset rau-
hoitetaan, kun pesät ava-
taan. Nyt pääsatokautena
Huittisten keskustassa si-
jaitsevissa opetuspeissä on
kussakin noin 40 000 me-
hiläistä ja ylimmät laatikot
painavat noin 20 kiloa, jos-
ta satoa on noin 15 kiloa.
”Hienoa, että pesät ovat
saaneet olla rauhassa kes-
kustassa, eikä meidän tie-
toon ainakaan ole tullut,
että ketään olisi pistetty. Il-
mat ovat olleet hienoja ja
mehiläiset ovat lennelleet
työntouhussa, joten häiri-
ötä niistä ei ole ollut”, Hu-
najaluotsin hanketyönte-
kijä
Jenni Tanski
kertoi.
n
SATAFOOD
Kehittämis-
yhdistyksen ja Hunajaluot-
sin Mehiläisiä maatiloille
-hankkeen vuoden kestä-
vään valmennukseen kuu-
luu teoriapäiviä, käytän-
Mehiläiset työn touhussa
▶
▶
Huittisten opetuspesillä kävi tarhapäivänä surina ja vilske.
KOTIELÄINTUOTANTO
Hunajantuotantovalmennuksen kouluttaja Hunajaluotsin Lauri Ruottinen (vas.) rauhoitteli mehiläisiä savun avulla Huit-
tisten S-marketin takana sijaitsevilla harjoituspesillä, kun pesät avattiin ja tarkistettiin.
Lietolainen Netta Kari kokosi uutta pesää eli jaoketta muiden ryhmä-
läisten seuratessa tarkkana vierestä.
nönharjoittelua ja opinto-
matkat.
Mukaan ilmoittautui
runsaat 30 henkilöä Sata-
kunnasta, Pirkanmaalta ja
Varsinais-Suomesta. Aiem-
paa kokemusta mehiläisis-
tä tai hunajatuotannosta
ei vaadittu, mutta kurssin
loppuvaiheessa useimmilla
alkaa olla mehiläisiä.
Valmennuksen lopulla
on ajatuksena järjestää hu-
najanmaistelupäivä Huitti-
sissa, jossa paikalliset pää-
sevät maistelemaan opetu-
spesien hunajaa.
n
LIETOLAINEN
Netta
Kari
on mukana hunaja-
tuotantovalmennuksessa.
Hänen miehellään on vil-
jelytila, jonka yhteyteen
he lähtivät kokeilemaan
hunajatuotantoa.
”Meillä on nyt viisi pe-
sää. Pienestä on lähdet-
tävä liikkeelle, koska hir-
veästi ei pysty tekemään
investointeja. Toivottavas-
ti kaikki menee hyvin. Vie-
lä mehiläiset ovat ainakin
hengissä, eivätkä ole läh-
teneet karkuun”, hän nau-
rahti toiveikkaana.
Ruoan tuotanto on tär-
keää Netta Karille ja hä-
nen miehelleen. Karilla on
eläintenhoitajantutkinto,
eikä heillä ole tarkoitukse-
na hankkia muita tuotan-
toeläimiä, joten mehiläi-
set tuntuivat paljon huna-
jaa kuluttavasta parista so-
piville.
”Ruokaa tuottaviksi eli-
öiksi mehiläiset ovat suh-
teellisen helppohoitoisia,
eivätkä sido ihan niin pal-
jon, kun vertaa esimerkik-
si sikoihin. Kiireajat ovat
tuottaneet haastetta, kos-
ka ne ovat viljelyiden kans-
sa samaan aikaan, mut-
ta olemme tehneet työn-
jaon ja minä olen yleensä
hoitanut mehiläiset”, Kari
kertoi.
n
NUORI
mehiläiskasvat-
taja on ollut todella tyyty-
väinen Satafoodin ja Hu-
najaluotsin koulutukseen
ja kertoi oppineensa siellä
paljon uutta. Muun muas-
sa sen mitä mehiläiset vaa-
tivat voidakseen hyvin.
”Niitä ei voi jättää heit-
teille, vaan ne vaativat pal-
jon huolenpitoa. Ennen
ajattelin niitä vain hyön-
teisinä, jotka tuottavat hu-
najaa. Harva ajattelee nii-
tä tuotantoeläiminä. Olen
positiivisesti yllättynyt,
kuinka mielenkiintoisia
ne ovat ja mitä kaikkea ne
touhuavat ja vaativat.”
”Hunajantuotanto on
kotieläintuotantoa, joka
vaatii sitoutumista ja kiin-
nostusta. Hoitotoimenpi-
teet on tehtävä ajallaan,
ei voi vain syksyllä mennä
hakemaan hunajaa pois.
Jokaisella on omat hoito-
käytäntönsä, mutta pe-
ruslainalaisuudet koske-
vat kaikkia”, Jenni Tanski
kertoi.
Mehiläisistä torjutaan
punkkia ja on tärkeää huo-
lehtia, että pesässä on ti-
laa. Jos siellä tulee ahdas-
ta, mehiläiset muuttavat
pois. Mehiläisille anne-
taan pohjukkeita rakennet-
tavaksi, sekä talvisin niitä
ruokitaan veteen liotetulla
sokerilla, jonka ne proses-
soivat samalla tavalla kuin
meden hunajaksi. Ne tar-
vitsevat myös vettä pesän
jäähdytykseen ja puuron
valmistamiseen toukille.
Pesät on tarkistettava
vähintään yhdeksän päi-
vän välein. Jos yhteiskun-
ta alkaa kasvattaa uutta ku-
ningatarta, niin sinä aika-
na parvi ei ole vielä ehtinyt
lähteä ja asiaan voidaan
puuttua. Yksi mehiläispar-
vi on parinsadan euron ar-
voinen ja jos parvi pää-
see asuttamaan esimerkik-
si naapurin savupiippuun,
niin pesän siivous sieltä on
isompi juttu.
n
HUNAJASADON
mää-
rä vaihtelee vuosittain ja
alueittain, tarhan paikasta
riippuen. Pitkän ajan kes-
kisato yhdestä pesästä on
35–40 kiloa hunajaa.
”Tämän kesän sadosta
on vaikeaa vielä sanoa mi-
tään. Näyttäisi, että mo-
net kasvit ovat kukkineet
tavallista aikaisemmin ja
mehiläisten suosimat vil-
jelykasvit kuten rypsi, on
kärsinyt kuivuudesta. Ryp-
si on maaseudulla perintei-
sesti tärkein mesikasvi. Hu-
najasadon turvaamiseksi
kukkajatkumoa yritetään
monilla tiloilla varmistaa
kylvämällä mesikasvustot,
mutta nekin kaipaavat sa-
detta.”
Mehiläisten hoito so-
pii myös kaupunkeihin.
Kaupunkipesien hunajan-
maussa on erilainen vivah-
de, koska kaupunkiolosuh-
teissa kasvusto on erilaista.
