16
Keskiviikko 1.8.2018
Terveisiä
eduskunnasta
Kansanedustaja
Martti Mölsä
Ihmisen ”Minä itse” ja vallan tavoitte-
lu ovat elämämme perusrakenteita, jotka
ovat olleet edellytyksiä elämälle sekä kehi-
tykselle ja ohjaavat meitä nytkin kaukaa
menneisyydestä DNA -molekyylin myö-
tä ja siirtyvät edelleen perimänä sukupol-
velta toiselle. Nyt kun nyt olemme saavut-
taneet nykyisen elintason useassa maassa,
niin samalla elämme kiihtyvällä vauhdilla
yli maapallon kestävyysrajojen.
Seuraukset ovat nähtävissä jo nyt ja ne
tiedostetaan nykyään mm. ilmastonmuu-
toksena ja erilaisten raaka-aineiden loppu-
misena, joista tärkeimpänä voidaan pitää
makean veden riittävyyttä. Maapallon si-
ninen aine, vesi on elämänehto planeetal-
lamme ja sitä on kaikissa elävissä soluissa.
Siksi maailman vesipula tuntuukin käsittä-
mättömältä väitteeltä, kun meret peittävät
yli 70 prosenttia pallomme pinta-alasta
ja merien keskisyvyys on yli 3,5 km. Mut-
ta tarkasteltaessa asiaa tarkemmin niin,
vain 3 prosenttia maapallon vesivaroista
on suolatonta eli makeaa vettä, ja siitäkin
kolme neljäsosaa on sitoutunut jäätiköihin
ja lumeen. Kaikesta vedestä vain 0,01 pro-
senttia on ihmiskunnan saatavissa olevaa
makeaa vettä.
Vesitalouteen vaikuttaa voimakkaasti
myös mm. ilmastonmuutos, jonka vaiku-
tuksia on lähes mahdoton ennustaa. Mo-
nen mielestä koko ilmastonmuutos tai kas-
vihuoneilmiön voimistuminen, josta seu-
raa ilmakehän lämpeneminen, ei pidä
paikkaansa. Mitä ko. ilmiö sitten teorias-
sa tarkoittaa, kun puhutaan energiatasa-
painosta?
Auringonsäteily on keskimäärin jokaista
maapallon neliötä kohti 342 wattia. Las-
kelmien mukaan 107 wattia heijastuu pil-
vistä takaisin, joten 235 wattia täytyy pois-
tua lämpösäteilynä avaruuteen. Kun il-
masto muuttuu, tasapainosta poiketaan
väliaikaisesti. Väitetään, että kasvihuone-
kaasujen lisääntyminen ilmakehässä vä-
hentää lämpösäteilyn poistumista avaruu-
teen ja lämpötila nousee, kunnes tasapai-
no uudelleen saavutetaan. Toisin sanoen
maapallon keskilämpötila nousee. Kun
oletetaan, että lämpenemisen perussyy on
kasvihuonekaasut, jotka pidättävät läm-
pöä, niin tämän vuosisadan loppuun men-
nessä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on
todennäköisesti kaksinkertaistunut. Silloin
lämmön heijastuminen takaisin avaruu-
teen on vähentynyt keskimäärin 3,7 wattia
neliömetriä kohti.
Edellä olevilla argumenteilla haluan
nostaa esiin sitä tärkeää työtä, jota teh-
dään yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja
käsitellään monesti myös eduskunnan va-
liokunnissa, mutta joka ei suurta mielen-
kiintoa saa mediassa politiikan rinnalla.
Elämme kahdenlaisessa maailmassa? Kor-
kea elintaso vastaan kehitysmaat, eli maat
joiden rikkaudet ryöstetään tai on jo ryös-
tetty, ja jotka yrittävät selvitä ongelmis-
taan, mutta toisaalla itä ja länsi yrittävät
ratkoa heidän ongelmansa aseilla. Kaiken
takana on politikka, jonka voimalla myös
media saa öljyä rattaisiinsa ja ennen kaik-
kea pyrkii ohjaamaan opposition voittoa
mitätöimällä hallituksen saavutukset. Ensi
keväänä tämä nähdään taas Suomessa.
Muuttuuko
ihminen ja mihin
suuntaan?
•
•
Laura Haavisto
Ilmassa on lähes käsinkos-
keteltavaa odotusta, kun
Sastamala Gregorianan kä-
vijäraadin jäsenet kokoon-
tuvat Pyhän Marian kir-
kon eteen ennen Barocco
Borealen sekä Lauluyhtye
Version Meren häät -kon-
serttiin alkua.
Sastamala Gregoriana
ry:n puheenjohtaja Johan-
nes Rantanen kertoo festi-
vaalin ensimmäisten päi-
vien sujuneen odotusten
mukaisesti ja konserttien
houkutelleen paljon kävi-
jöitä. Aivan tarkkaan Ran-
tanen ei osaa vastata kysy-
mykseen, mistä asti kau-
kaisimmat festivaalikävi-
jät ovat paikalle saapuneet.
”Mutta ainakin Oulusta
asti kävijöitä on riittänyt”,
hän tietää.
n
SASTAMALA
Gregoria-
nan ensikertalainen, tam-
perelainen Antti Partiai-
nen on omien sanojensa
mukaan fiiliksissä ennen
konsertin alkua.
”Odotuksia nostatti enti-
sestään se, kun kuulin, että
konsertissa esitettävä mu-
siikki on hengellistä. Olen
Herran mies henkeen ja ve-
reen, joten uskon tämän
kokemuksen olevan juuri
sellainen, mitä kaipaan.”
Kaupungin sykkeessä
asuva Partiainen toivoo
löytävänsä Sastamala Gre-
gorianasta rauhaa ja hiljen-
tymistä.
”Olen todella innoissani
tästä Pyhän Marian kirkon
sähköttömästä meiningis-
tä. Siinä on jotain todella
aitoa ja alkuperäistä.”
n
SASTAMALA
Gregori-
ana on hakenut raatilai-
sia saadakseen uusia ide-
oita tapahtuman järjeste-
lyihin. Jo ennen konser-
tin alkua raatilaisten kes-
kuudessa käy kova kuhina
ja Sastamala Gregorianaa
verrataan useaan otteeseen
Pori Jazziin.
”Tästä pitäisi jotenkin
saada luotua samalla ta-
valla koko kaupungin jut-
tu, mitä Jazzeista on muo-
dostunut. Tuskin suurin
osa porilaisistakaan käy
Jazzien maksullisissa kon-
serteissa, mutta siitä huo-
limatta tapahtuma näkyy
ja kuuluu koko kaupungis-
sa ja jokaisen arjessa”, po-
rilainen Kirsti Alén tietää.
Partiainen nyökyttelee
ajatukselle.
”Enemmän tätä pitäisi
saada myös nuorempien
tietoisuuteen, sillä ainakin
omassa kaveriporukassa
on paljon sellaisia ihmisiä,
joita tapahtuma varmasti
kiinnostaisi”, hän uskoo.
n
”OI,
maalattia, tämä
on hyvä juttu”, Partiainen
huokaisee astuessaan sisäl-
le kirkkoon.
”Muistan lukeneeni, et-
tä juuri lattia on yksi tär-
keä osa paikan akustiik-
kaa”, Alén kertoo.
Mouhijärveläinen Raili
Äijälä tuntee kuuluvansa
suureen, entisaikojen kirk-
kokansaan, kun hän kul-
kee kirkon käytävää yhdes-
sä muun joukon kanssa.
”Olen käynyt tapahtu-
massa kerran aiemmin,
mutta siitä on jo kymme-
nisen vuotta. Edellinen
kerta jäi sieluun, joten
odotan paljon myös tältä
illalta”, hän kertoo.
Äijälä kuuntelee vanhan
musiikin ohella bluesia.
Hänen mukaansa musiik-
kityyleissä on jotain, mikä
menee syvälle sisälle.
”Vanha musiikki tuo sel-
laisen rauhan, mitä on vai-
kea muualta saada”, Äijälä
sanoo.
n
RAATILAISET
pääsevät
seuraamaan konserttia kir-
kon etupenkistä. Päät pyö-
rivät, kun 15 raatilaista
ihastelee kilpaa ympärillä
olevaa miljöötä.
”Puitteilla on valtavamer-
kitys tällaisessa elämyksessä.
Konsertissa ei olisi ollenkaan
oikeanlaista henkeä, jos se
järjestettäisiin jossain salis-
sa”, Äijälä uskoo.
Musiikin alkaessa raati-
laiset hiljentyvät ja keskit-
tyvät nauttimaan. Partiai-
nen sulkee silmänsä keskit-
tyäkseen paremmin.
n
KUN
musiikki konsertin
päättyessä vaimenee, Par-
tiainen ja Äijälä ovat va-
kuuttuneita.
”Tiesin, että musiikki
kulkisi sisälläni värinänä.
Tätä konsertin jälkeistä ke-
vyttä olotilaa on vaikea sa-
noin kuvailla”, Äijälä hy-
myilee raukeana.
Partiainen kertoo, että
hän pääsi kiinni tunnel-
maan heti ensimmäisistä
sävelistä lähtien.
”Intro oli todella mau-
kas. Koen, että konsertin
aikana sielussani hypähti.
Teemojen vaihdokset tun-
si hengessään ja ne hetket,
kun laulettiin ylistystä, oli-
vat hienoimpia.”
Äijälän mukaan oman
osansa kokemukseen toi
eturivin paikka, josta to-
della näki ja kuuli koko ko-
konaisuuden.
”Mykistyneenä jään
miettimään, miten moni-
puolinen soitin ihmisen
ääni onkaan.”
Väristyksiä läpi koko kehon
▶
▶
Pyhän Marian kirkon akustiikka ja tapahtuman tunnelma vakuuttivat
Sastamala Gregorianan raatilaiset.
KOKEMUS
Sastamala Gregorianan kävijäraati pääsi nauttimaan konsertista etupenkistä.
•
•
Alueviesti
Vanhan musiikin festivaali
Sastamala Gregoriana pais-
tatteli Venetsian loisteessa.
Seitsemässä tapahtumassa
oli yhteensä noin 2 900
kuulijaa.
Sastamala Gregoria-
na päättyi kansainvälisen
mestarikurssin konsert-
tiin. Lavalla vieraili yksin,
kaksin ja välillä isommalla-
kin kokoonpanolla toinen
toistaan lahjakkaampia
nuoria taiteilijoita. Tun-
teikas konsertti huipentui
perinteiseen oppilaiden ja
opettajien tuohuskulkuee-
seen.
”Festivaali kiittää läm-
pimästi upeita taiteilijoita,
mahtavaa yleisöä, tärkeitä
yhteistyökumppaneita se-
kä kultaakin arvokkaam-
paa, tapahtumassa pyy-
teettömästi toimivaa tal-
kootiimiä!” toteaa toimin-
nanjohtaja
Tiina Kuusis-
to
.
Kaupungit vetten pääl-
lä -teemasarja jatkuu Sas-
tamala Gregorianassa ensi
vuonna. Tuolloin teemana
on Rakkauden Pariisi.
Sastamala Gregorianassa melkein 3 000 kuulijaa
