18
Keskiviikko 22.8.2018
•
•
Laura Haavisto
Huittisten Kukonharjassa
sijaitsevan sirkkalan muo-
visista laatikoista kuuluu
vaimeaa siritystä. Sirkka-
tuottaja
Anne Koivunie-
melle
se on merkki siitä,
että sirkat ovat täysikas-
vuisia.
Koivuniemen varastoon
rakennetun sirkkalan hyl-
lyillä on tällä hetkellä 55
muovilaatikkoa, joista jo-
kaisessa noin 2000 sirkkaa.
Enimmillään sirkkoja kas-
vaa 127 laatikossa, mutta
kuuman kesän vuoksi Koi-
vuniemi on laskenut tuo-
tantomäärää maltillisem-
maksi.
”Varsinaisia säädöksiä
siihen ei ole, mitä sirkko-
jen kasvatukseen käytettä-
viltä tiloilta vaaditaan. Ai-
nakin toistaiseksi sirkko-
jen tarvitsemat kasvuolo-
suhteet sanelevat säännöt,
eli tilassa on oltava 28-30
astetta lämmintä ja ilman-
kosteuden tulisi olla yli 50
prosenttia. Lisäksi tilassa
pitää olla hyvä ilmanvaih-
to”, Koivuniemi kertoo.
Sirkkojen pääasiallinen
elintila on läpinäkyviin,
muovisiin laatikoihin si-
joitetuissa kananmuna-
kennoissa, eivätkä ne osaa
suuremmin arvostaa mui-
ta ympäröiviä olosuhteita.
”Sirkat elävät luonnos-
taan tiiviisti ja kennot li-
säävät niiden elintilaa se-
kä tarjoavat mahdollisuu-
den piiloutumiselle. Sir-
koilla on siis oikein luon-
nonmukaiset olosuhteet
elää ja olla”, Koivuniemi
sanoo.
n
AJATUS
sirkkojen kas-
vattamisesta alkoi muhia
Koivuniemen päässä jo
kauan sitten.
”Kaikki lähti kiinnos-
tuksesta raaka-ainetta
Sirittävät valmiita syötäviksi
▶
▶
Sirkkatuottaja: ”Sirkat ovat erinomainen proteiinin, vitamiinin ja hyvien rasvahappojen lähde. Ne
rikastuttavat ruokavaliota ja ovat ekologinen vaihtoehto.”
HYÖNTEISRUOKA
Yhdessä muovilaatikossa elää noin 2000 sirk-
kaa, munakennot lisäävät elintilaa ja tarjoavat
sirkoille mahdollisuuden piiloutua.
Anne Koivuniemi ja Tarja Ijas iloitsevat siitä, että sirkkakasvattajien keskuudessa vallitsee hyvä
henki ja pidempään kasvattaneet jakavat mielellään neuvoja tuoreemmille toimijoille.
kohtaan. Olen jo pidem-
pään nähnyt merkkejä, et-
tä hyönteistrendi on voi-
makkaasti tulossa ja sik-
si lähdin selvittämään sen
mahdollisuuksia”, Koivun-
iemi kertaa.
Varsin nopeasti Koivun-
iemi huomasi, että hän so-
pisi sirkkatuottajaksi myös
luonteensa puolesta.
”Tämä on sellaista pien-
tä piiperrystä. Isoilla liik-
keillä ei pärjää, vaan vaa-
ditaan tarkkuutta ja mie-
lenkiintoa.”
500 sirkan aloituspak-
kaus saapui Koivuniemel-
le viime lokakuussa. Siitä
lähtien sirkkapopulaatio
on kasvanut ja kutistunut
Kukonharjassa Koivunie-
men päätösten mukaisesti.
”Se on yksi sirkkakasva-
tuksen hyvistä puolista, et-
tä määrää on helppo nos-
taa ja laskea lyhyellä aika-
välillä. Välillä lisään popu-
laatioon uutta verta, jot-
ta sirkat pysyvät terveinä
ja muninta hyvänä, mut-
ta käytännössä populaatio
kasvaa itsestään.”
n
SIRKAN
matka munas-
ta ruokapöytään on lyhim-
millään vain vajaan parin
kuukauden mittainen.
Koivuniemellä on kuusi
munituksessa olevaa popu-
laatiota, joiden munat hän
kerää talteen sirkkojen al-
kaessa sirittäessä sukukyp-
syyden merkiksi. Munia
kerätään kuukauden ajan
multaan, jonka Koivunie-
mi vaihtaa kolmen päivän
välein.
Kotisirkka kehittyy mu-
nasta hyönteiseksi 8-14
vuorokaudessa.
”Pinheadit eli pikkusir-
kat siirretään kuoriutumi-
sen jälkeen kasvatusalus-
talle, missä niille tarjotaan
rehua ja nestettä vesipape-
reista. Lisäksi sirkoille syö-
tetään kurkkua, mikä rai-
kastaa niiden maun”, Koi-
vuniemi kertoo.
Täysikasvuiseksi sirkka
kasvaa noin kuudessa vii-
kossa.
”Täysikasvuiset sirkat
pakastetaan ja se jälkeen
ne jatkavat matkaansa tääl-
tä Finsectin pakkasvarasto-
jen kautta leipomoihin ja
ravintoloihin”, Koivunie-
mi sanoo.
n
HYÖNTEISRUOKA-
MARKKINOILLA
tehdään
tällä hetkellä paljon töi-
tä sirkkoja ja toukkia koh-
taan olevien ennakkoluu-
lojen purkamiseksi.
Hyönteisten kasvattami-
nen ja myyminen elintar-
vikkeena on ollut Suomes-
sa sallittua vasta vuoden-
vaihteesta lähtien.
Koivuniemen mukaan
lakimuutoksen jälkeen sir-
koista kohkattiin kaikkial-
la, mutta sittemmin kes-
kustelu on hieman laan-
tunut.
”Toiminta on hyväksyt-
ty ja se on arkipäiväisty-
nyt. Vaikka kaikki eivät ole
vielä valmiita maistamaan
sirkkoja, trendi menee hil-
jalleen eteenpäin ja uusia
tuotteita kehitetään.”
n
KULUTTAJAN
näkö-
kulmasta hyönteisruokat-
rendi on saattanut nostaa
päätään nopeasti. Koivu-
ranta kuitenkin korostaa,
että taustalla töitä on teh-
ty jo pitkään.
”Ei tällaista toimintaa
olisi muuten mahdollis-
ta nostaa tähän mittakaa-
vaan puolessa vuodessa.”
Suomessa on tällä het-
kellä muutamia kymme-
niä sirkkatiloja. Koivunie-
men mukaan suurin osa
niistä on vastaavan kokoi-
sia kuin hänellä.
”Itse näen, että sirkat tu-
levat yleistymään lähivuo-
sina todella paljon. Nau-
danlihatuottajia poistuu
jatkuvasti kannattamatto-
muuden takia ja jotain tar-
vitaan tilalle. Sirkat eivät
missään tapauksessa pois-
sulje muuta lihaa, mutta
nousevat varmasti hyväksi
vaihtoehdoksi naudan rin-
nalle”, Koivuniemi uskoo.
Miksi sirkkatuottaja suo-
sittelee kokeilemaan sirk-
koja?
”Sirkat ovat erinomai-
nen proteiinin, vitamii-
nin ja hyvien rasvahappo-
jen lähde. Ne rikastuttavat
ruokavaliota ja ovat ekolo-
ginen vaihtoehto. Vaikka
niillä ei vielä ole virallista
superfoodin leimaa, ne tu-
levat sen varmasti jossain
vaiheessa saamaan.”
•
•
Laura Haavisto
Sirkkojen kasvatuksesta
ovat kiinnostuneet erityi-
sesti naiset.
Anne Koivu-
niemen
esimerkki inspiroi
myös Sastamalan Sammal-
joella asuvan
Tarja Ijaksen
perustamaan oman sirkka-
lan.
”Olen työskennellyt ko-
ko ikäni ruoka-alalla, mut-
ta aloin kaivata jotain
vaihtelua. Keväällä kävin
ensimmäisen kerran katso-
massa Annen tilaa ja ajat-
telin, että sirkkojen kas-
vattaminen varmasti sopi-
si minulle, sillä olen tällai-
nen pikkutarkka huolehti-
jaluonne. Mieskin innos-
tui ajatuksesta ja rakensi
kesäloman aikana minul-
le sirkkalan. Tämän viikon
jälkeen minulla on uusi
työ sirkkatuottajana”, Ijas
iloitsee.
Koivuniemi tietää, et-
tä moni sirkkatuottajak-
si siirtynyt on Ijaksen ta-
paan työskennellyt aiem-
min ruoan tai eläinten pa-
rissa.
”Tämä ei vaadi samal-
la tavalla voimaa kuin iso-
jen tuotantoeläinten kans-
sa työskentely. Toiminta
on myös paljon siistim-
pää, kun pölyn tai ulos-
teen kanssa ei tarvitse juu-
rikaan olla tekemisissä”,
hän kertoo.
Ijas on maatilan tyttö,
minkä hän uskoo olevan
hyödyksi myös sirkkojen
kasvatuksessa.
”Sirkka on eläin siinä
missä mikä tahansa muu-
kin. Sitä on hoidettava seit-
semänä päivänä viikossa.”
Kokemuksensa perus-
teella Koivuniemi allekir-
joittaa Ijaksen ajatuksen.
”Äkkiseltään voi tuntua
kevyeltä, että käy ruokki-
massa sirkat kerran päi-
vässä. Näissä on kuitenkin
ihan samalla tavalla kiin-
ni kuin missä tahansa eläi-
missä.”
Huittislainen Koivuniemi
ja sastamalalainen Ijas ei-
vät koe toisiaan kilpaili-
joiksi, vaikka ovatkin sa-
malla alalla. Koivuniemi
toimii mielellään uusien
tuottajien tutorina.
”On hienoa, että olem-
me saaneet hyönteismaa-
taloutta Suomessa edistä-
vän Finsect Oy:n kautta tu-
kiverkoston, jossa voimme
kysyä neuvoa ja pääsemme
tutustumaan olemassa ole-
viin tiloihin”, Ijas kiittelee.
”Koko sirkkabisnes on
vielä niin alussa, että sa-
massa tiimissä tässä ollaan
kaikki”, Koivuniemi poh-
tii.
Tällä hetkellä naisilla
onkin yhteinen tavoite:
tuottaa mahdollisimman
hyviä ja hyvälaatuisia sirk-
koja.
”Sirkan makuun vaikut-
taa se, mitä sille syötetään.
Itse olen kokeillut esimer-
kiksi yhden erän valkosi-
pulisirkkoja. Valkosipu-
li on sen verran voimakas
maku, että se erottui sir-
koista selvästi. Seuraavaan
erään taidan kuitenkin li-
sätä määrää vielä vähän,
jotta valkosipuli tulee en-
tistä paremmin esiin”, Koi-
vuniemi suunnittelee.
”Maistuisivatkohan sir-
kat suklaalta, jos niille
syöttäisi kaakaota? Vaik-
ka aloituspaketti saapuu
vasta tällä viikolla, olen jo
nyt innoissani miettimäs-
sä, mitä kaikkea sirkkojen
kanssa voisi kokeilla”, Ijas
pohtii.
Huittislainen ja sastamalalainen
sirkkatuottaja toimivat samassa tiimissä
