10
Keskiviikko 3.10.2018
Terveisiä
eduskunnasta
Kansanedustaja
Ilmari Nurminen
Kirjoitan tätä kolumnia tasa-arvon puolus-
taja Miina Sillanpään päivänä. Pöydällä
vilkkuvassa STT:n tekstiviestissä kerrotaan,
että hallitus kertoo huomenna uusista ai-
keistaan irtisanomissuojan heikentämises-
tä. Toisessa viestissä kerrotaan, että ay-lii-
ke aloittaa työtaistelut asian tiimoilta kes-
kiviikkona. Sopimisen kulttuuri työmarkki-
noille pitäisi palauttaa, mutta se näyttää
onnistuvan vain vaalien kautta.
Sipilän hallituksen politiikka on ollut ko-
vin saneluhakuista kuluneen vaalikauden.
On leikattu aika yksipuolisesti lomarahoja,
koeaikaa on pidennetty puoleen vuoteen ja
on otettu käyttöön aktiivimalli. Hallitus esit-
ti myös, että alle 30-vuotiaiden määräaikai-
sille työsuhteille ei tarvitsisi perusteita. Tä-
mä oli uskomaton esitys, koska nuoret halu-
avat turvaa ja vakautta työmarkkinoilla, ei-
vätkä nollasoppareiden rinnalle vain lisää
epävarmuutta. Onneksi hallitus perääntyi
tässä.
Nyt hallitus ajaa voimalla irtisanomisen
helpottamista alle 20 henkeä työllistävien
yritysten osalta. Hallitus perustelee esitystä
työllisyystilanteen parantamisella. Esityksen
perusteluteksteissä kuitenkin todetaan, että
esityksen vaikutukset työllisyyteen on epä-
selvä. Siis heidän omassa esityksessään ja it-
se tilaamassaan tutkimuksessa.
Ymmärrän pienimpien yritysten huolen
pieleen menneistä rekrytoinneista. Tähän
vastaus on koeaika, joka on nykyisellään jo
puoli vuotta. Melko pitkä aika testata työn-
tekijän soveltuvuutta. Olen myös esittänyt
tukea ensimmäisen työntekijän palkkaami-
seksi, mutta näin laaja irtisanomisen hel-
pottaminen ja mekaaninen 20:n taso ei ole
hyväksyttävissä.
Jos ongelmia ilmenee irtisanomisen jäl-
keen voi työsuhteen purkaa tai irtisanoa.
Perusteluja on muun muassa työvelvoitteen
laiminlyönti, annettujen määräysten nou-
dattamatta jättäminen, epärehellisyys ja sii-
tä aiheutuva luottamuspula sekä epäasian-
mukainen käyttäytyminen. Samoin irtisa-
nomisen perusteena voidaan pitää työnteon
olennaista muuttumista, jonka vuoksi työn-
tekijä ei enää sovellu tehtävistään. Nyt kui-
tenkin hallitus esittää, että vähäisemmätkin
perustelut riittäisivät irtisanomiselle. Siksi
reiluja työelämän pelisääntöjä on nyt puo-
lustettava.
OECD:n uusimmassa tutkimusessa tode-
taan, että kollektiivinen irtisanomisen suoja
on Suomessa Euroopan alhaisimpia. Henki-
löperusteinen irtisanominen suurin piirtein
keskitasoa. Tutkimustulokset osoittavat, et-
tä irtisanomiskynnyksen erilaisuus vaikut-
taa yritysten kasvuhalukkuteen. Esimerkiksi
Saksassa työllisyyden kasvu pysähtyi niissä
yrityksessä kun irtisanomissuoja kiristyi.
Esityksellä on vaikutusta myös pienten
yritysten työvoimapulaan, koska työnteki-
jät voivat hakeutua isompiin yrityksiin, jois-
sa työsuhteet ovat turvatumpia. Jos pienissä
yrityksissä työsuhteet ovat epävakaita, sillä
voi olla vaikutuksia yritysten halukkuuteen
kouluttaa työntekijöitä. Koulutus on taas
kilpailukyvyssä yksi avaintekijä.
Hallituksen ajamilla työsuhdeturvan hei-
kennyksillä ei paranneta työllisyyttä. Päin-
vastoin meidän on puututtava työelämän
epäkohtiin ja palautettava sopimisen kult-
tuuri työmarkkinoille. Miina Sillanpään sa-
noin: ”Jokaisella ihmisellä on oikeus inhi-
millisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioit-
tamiseen”.
Irtisanomissuojan
heikentämisestä
on luovuttava!
•
•
Minna Isotalo
Ansa Puntalon
galleriassa
on viimeisen kahdeksan-
toista vuoden aikana nähty
jo yli kaksisataa näyttelyä.
Lahjatavarakauppaa pitävä
galleristi Ansa ei lähde ar-
vuuttelemaan taidenäytte-
lyissä kävijöiden määrää.
Vieraskirjoista asiaan saisi
toki osviittaa. Mutta spe-
kuloida voi. Jos jokaises-
sa näyttelyssä olisi käy-
nyt keskimäärin kolmesa-
taa kävijää, nousisi luku 60
000:een.
Se on suuri joukko tai-
teesta iloa ammentanei-
ta ihmisiä. Pysähtymista
ja vaikuttumista arjen kii-
reiden keskellä - niin Ansa
galleriansa näkee. Näytte-
lytilalla on tietysti merki-
tystä myös paikallisille tai-
teilijoille.
”Monille taiteentekijöil-
le näyttely täällä on voinut
olla uran ensimmäinen.
Nuorten taiteilijoiden tu-
keminen on minulle sydä-
men asia. Yksin on vaikea
ponnistaa eteenpäin. Yrit-
täjänä minulla on aina ol-
lut hyvät tukiverkot ja kan-
nustajia, olen halunnut
laittaa hyvän kiertämään.”
Gallerian virstaanpyl-
vään merkeissä on loka-
kuun 13. päivään saakka
esillä Ansan oman taide-
kokoelman helmiä. Niistä
jokainen on syystä tai toi-
sesta tärkeä omistajalleen.
”Kuvataiteesta saan
voimaa. Tämä
Raimo
Mattsonin
Pakon edessä
on sellainen taulu, jota
katselen vaikeina aikoi-
na”, Ansa kertoo ja esit-
telee suurikokoista öljy-
värimaalausta, jossa on
mustalla rajattu naishah-
mo räiskyvän punaisen ja
keltaisen väreissä.
”Taide puhuttelee ja kos-
kettaa, täällä galleriassa on
koettu vuosien varrella kai-
kenlaisia tunteita.”
n
ANSA
on halunnut gal-
leriastaan paikan, jossa
kynnys taiteen kohtaami-
selle on mahdollisimman
matala. Kuin hänen sano-
jensa vakuudeksi poikkeaa
lenkkivaatteisiin pukeutu-
nut nainen paikalle.
”Lähdin kävelylle ja sa-
malla kulttuurikuntoa ko-
hottamaan”, huikkaa
Mir-
ja Ryyppä
.
Ryyppä on gallerian va-
kikävijöitä.
”On mukavaa, kun
näyttelyt vaihtuvat usein,
täällä saa laajan läpileik-
kauksen eri taidetyylei-
hin ja tekniikoihin. Sain
galleriasta kipinän lähteä
opiston kursseille, mui-
den työt innostavat luo-
maan itsekin.”
Suurimman vaikutuk-
sen Ryyppään on tehnyt
Pirkko Bircher-Mikkolan
tekstiilitaide.
”Pirkolla on uskomat-
toman upeita maisemia
ja henkilökuvia, hän voi
käyttää useita kangasma-
teriaaleja yhdessä teokses-
sa ja saa aikaan elävän lop-
putuloksen.”
n
ANSA
Puntalolla on
monta suosikkitaiteilijaa.
Sanna Ristolaise
n työt
vetoavat moniin katsojiin,
hänen töitään toivotaan
usein näytille. Ansa kuvai-
lee Ristolaista monipuoli-
seksi taiteilijaksi, jonka töi-
den tunnelma voi vaihdel-
la sadunomaisista kepeis-
tä hahmoista ja luontoai-
heista ahdistaviinkin tee-
moihin.
Ansa muistelee, miten
kävi Mäntässä valokuva-
näyttelyssä. Samaan ai-
kaan Galleriassa oli
Mik-
ko Joonan
kuvia, ja hän
ajatteli, ettei Mikon näyt-
tely ollut ainakaan vähä-
pätöisempi uuden hienon
Taidemuseon näyttelyyn
verrattuna.
Yksi gallerian seinällä
olevista töistä on Joonan
panoramavalokuva. Kau-
empaa katsottuna on vai-
kea sanoa, onko kuvassa
ranta vai peltoaukean reu-
na.
”Siinä on sellaista outoa
taikaa, ja meillä oli koto-
na samanlainen pumppu-
kaivo kuin kuvassa, siksi-
kin se on minulle tärkeä”,
Ansa miettii.
Pysähtymistä arjen kiireiden keskellä
▶
▶
Ansa Puntalolle paikallisten taiteilijoiden tukeminen on sydämen asia.
GALLERIA
Galleristi Ansa Puntalo ja galleriankävijä Mirja Ryyppä nauttivat kuvataiteen katsomisesta. An-
salla hyppysissään Henri Ijäksen taideteos, Mirjalla Pirkko Bircher-Mikkolan tekstiilitaidetta.
•
•
Minna Isotalo
Ansa Puntalo on yrittä-
jä kolmannessa sukupol-
vessa, hänen vaarinsa oli
maanviljelijä ja isänsä
kuorma-autoilija. Käsi- ja
taideteollisuusoppilaitok-
sessa opiskelleesta käden-
taitajasta tuli yrittäjä, kun
hän osti lahjatavaraliik-
keen
Ulla
ja
Yrjö Pihlaja-
mäeltä
ollessaan 24-vuoti-
as vuonna 1985.
”Olin heillä ensin töis-
sä, ne olivat tärkeitä oppi-
vuosia. Tiesitkös, että Pih-
lajamäet tekivät alihankin-
tatöitä puusepänverstaal-
laan Roismalassa muun
muassa Aarikalle? He ha-
lusivat myös omia tuottei-
taan myyntiin, ja he avasi-
vat myymälän 1979”, An-
sa muistelee.
80-90 -luku on jäänyt
Ansan mieleen erilaisena
aikana yritystoiminnan
kannalta. Oli paljon pie-
niä tukkureita, jotka toi-
vat maahan tavaraa ja tai-
de-esineitä. Messuilla käy-
tiin pari kertaa vuodes-
sa valitsemassa tuotteita
myymälään. 90-luvun lo-
pulla kaikki muuttui, kun
Kiinasta alkoi virrata hallit-
semattomasti kaikkea.
”Lahjatavarakaupan tä-
män päivän haasteena
ovat konmarituksen kal-
taiset trendit. Ihmiset ke-
räävät yhä vähemmän ta-
varoita.”
Ansan yrittäjän taipa-
leella on pituutta jo yli kol-
me vuosikymmentä. Lah-
jatavaraliikkeen tulevai-
suus mietityttää, sillä yri-
tykselle ei todennäköisesti
löydy lähipiiristä jatkajaa.
Ansalla ja hänen miehel-
lään on kaksi poikaa, jois-
ta toinen työskentelee lai-
valla konepäällikkönä, toi-
nen opiskelee yliopistossa
geotiedettä.
”Yritys on minulle kuin
kolmas lapsi. Olen alkanut
toivoa, että sekin jonain
päivänä itsenäistyisi.”
Mitä Ansa tekee, kun
raaskii jonain päivänä
päästää irti liikkeestään?
”Keskityn mummu-
uraan, puutarhaan, taitee-
seen ja liikuntaharrastuk-
siin.”
”Kunpa kolmas lapsenikin itsenäistyisi”
