22
Keskiviikko 9.1.2019
•
•
Maija Latva
Lauantaiaamu Punkalai-
tumella, metsästysseurue
Kotkan kodalla. Ulkona on
vielä hämärää, kun miehet
pakkautuvat sisälle kotaan
käskynjakoon. Tiedossa on
ajojahtia peuralle.
Jahtipäällikkö
Vili Huk-
kanen
kertoo jahtipäivän
suunnitelman tällä kerral-
la myös englanniksi, sillä
jahdissa on mukana kuu-
den miehen seurue Islan-
nista.
Hukkanen ja joukko hä-
nen vanhoja metsästys-
tovereitaan oli viime syk-
synä hanhijahdissa Islan-
nissa, ja nyt he halusivat
tarjota jahti-isännilleen
vastavierailun Suomeen ja
peurajahtiin, joka järjestet-
tiin Kotkan avustuksella.
Islantilaisseurueesta viisi
on vieraillut Suomessa ai-
emminkin, mutta vain yk-
si heistä on ollut mukana
peurajahdissa. Tiedossa on
siis uusia, jännittäviä jahti-
kokemuksia.
Hukkanen käy läpi tur-
vallisuusasiat tavallista tar-
kemmin, jotta ulkomaalai-
sille vieraillekaan mikään
kohta ei jää epäselväksi.
”No niin, malttakaapas
nyt kaikki kuunnella lop-
puun saakka”, hän joutuu
välillä ohjeistamaan maan-
miehiään. Osalla on jo ko-
va kiire passipaikoille.
n
KOTKA
on yksi Pun-
kalaitumen viidestä met-
sästysseurasta. Pienehkös-
sä seurassa on parikym-
Islantilaiset tutustuivat peurajahdin
saloihin Punkalaitumella
▶
▶
Kunnassa riittää kaadettavaa, vaikka luvat ovat lisääntyneet vuosi vuodelta.
Vierasjahdit tuovat kaivattua apuvoimaa pienelle seuralle.
HARRASTUS
””
Osalla on jo kova kiire
passipaikoille.
Suomalais-islantilainen jahtiporukka lähdössä Punkalaitumen metsiin aamuisen käskynjaon jälkeen.
mentä jäsentä, 2400 heh-
taarin metsästysmaat ja 75
peuralupaa Punkalaitumen
kaikkiaan 1200:sta luvasta.
”Peuroja täällä tosiaan
riittää, voidaan perustel-
lusti puhua Punkalaitu-
men peuraparatiisista - tai
-helvetistä”, Hukkanen to-
teaa.
Vaikka Kotkankin saa-
mat peuraluvat ovat vuo-
sittain lisääntyneet, ei kan-
ta ole harventunut riittä-
västi.
”Siksi tänäänkin ohjeis-
tuksena on ampua lähinnä
naaraita ja vasoja. Lisäksi
keskitämme jahtia alueille,
joissa tapahtuu eniten peu-
rakolareita.”
n
PEURAJAHTI
on pait-
si kurinalaista, myös työ-
lästä hommaa. Siksi Kot-
kakin ottaa mielellään
seuran ulkopuolisia hen-
kilöitä vierasjahteihin.
Kiintiöpeurat pitäisi saa-
da kaadettua määräai-
kaan mennessä.
Yksi punkalaitumelaisiin
jahtialueisiin viime vuosien
aikana hyvin tutustunut on
kuopiolainen
Pauli Dahl-
qvist
. Hänen kotikonnuil-
laan ei peuroja ole, hirviä
kylläkin. Dahlqvistin mu-
kaan metsästysseurue Kot-
ka vie hyvin eteenpäin sa-
nomaa metsästyksen ja riis-
tanhoidon merkityksestä,
nuoria unohtamatta.
Vili Hukkanen kertoo,
että viimeksi joulukuun
lopussa he olivat mukana
nuorten Metso-leirin jär-
jestelyissä.
”Lisäksi kaikki punkalai-
tumelaiset nuoret pääsevät
halutessaan tutustumaan
metsästykseen harrastuk-
sena”, Hukkanen vinkkaa.
Liiketoimintaa vieras-
jahdit eivät seuralle ole,
sillä päivämaksu on pari-
kymmentä euroa per met-
sästäjä.
”Eihän sillä kateta edes
jahdin vaatimia järjes-
telykuluja. Lähinnä ky-
se on metsästyskulttuuri-
en vaihdosta varsinkin ul-
komaalaisten metsästäji-
en kohdalla”, Hukkanen
miettii.
”Maanomistajille pi-
tää antaa kiitosta siitä, et-
tä heidän ansiostaan täl-
lainenkin toiminta on
mahdollista”, mies lisää.
•
•
Maija Latva
Islantilaiset
Steinar Sveins-
son
,
Björgvin Kristjáns-
son
,
Karl Jónsson
,
Ár-
ni Valdimarsson
,
Ragnar
Arnarson
ja
Guðmundur
Gunnarsson
viettivät Suo-
messa pitkän viikonlopun
peuran metsästykseen tu-
tustuen. Ohjelmassa oli se-
kä kyttäys- että ajojahtia.
Miehistä ainoastaan
Steinar Sveinssonilla oli
kokemusta peurajahdista,
muille kyseessä oli uusi ja
eksoottinen kokemus.
Kotimaassaan kuusikko
on innokasta eränkävijä-
sakkia: he kalastavat, lin-
nustavat sekä metsästävät
villiporoja.
”Villiporoja metsäste-
tään hiipimällä, joten se
eroaa täysin suomalaisesta
peuran metsästyksestä, jos-
sa koirilla on tärkeä rooli”,
miehet kertovat.
”Oli hieno nähdä, mi-
ten tehokkaasti
Jussi Rou-
kan
mäyräkoirat toimivat
metsällä”, Steinar Sveins-
son ihastelee.
Islantilaiset vieraat oli-
vat tietoisia myös siitä, että
Suomessa jotkut tahot kri-
tisoivat metsästystä puut-
teellistenkin faktojen va-
lossa. Islannissa metsästys-
tä sen sijaan kuulee mies-
ten mielestä harvoin ylei-
sesti arvosteltavan.
Islantilaiset majoittuivat
retkensä ajan Huittisissa si-
jaitsevassa hyvinvointi- ja
elämyskeskus Huiliksessa,
jossa he nauttivat niin aa-
miaiset kuin illallisetkin.
Erityislaatuinen paikka oli
miesten mieleen. ”Tämä-
hän on kuin Lapissa”, he
juttelivat.
Huilista vuodesta 2013
isännöineet
Kati
ja
Marko
Vaahtera
ovat tottuneet
kuulemaan Lappi-vertauk-
sia ennenkin.
”Ei Etelä-Suomesta tai-
da ihan tällaista vastaavaa
paikkaa löytyäkään”, Mar-
ko Vaahtera toteaa ja lisää,
että heiltä ei puutu kuin ne
tunturit.
Islantilaiset eivät suin-
kaan olleet ensimmäisiä
ulkomaalaisia metsästys-
vieraita Huiliksessa. Hei-
tä on ollut muun muassa
Belgiasta, Saksasta ja Japa-
nista asti.
”Teemme monipuolis-
ta yhteistyötä metsästys-
seura Paukun kanssa. Sen
lisäksi järjestämme erilai-
sia tapahtumia tilauksesta,
esimerkiksi tyky-päiviä ja
perhejuhlia ”, Kati Vaahte-
ra kertoo.
Majapaikkana huikea Huilis
Islantilaiset Björgvin Kristjánsson (vas.), Ragnar Arnarson, Steinar Sveins-
son, Karl Jónsson, Guðmundur Gunnarsson ja Árni Valdimarsson vietti-
vät pitkän viikonlopun Suomessa peuranmetsästykseen tutustuen.
