Alueviesti 02 2019 - page 6

6
Keskiviikko 9.1.2019
Laura Haavisto
Jos sängystä ei tarvitse
nousta, ei sieltä hetken
päästä pääse enää ollen-
kaan ylös. Tämä on huo-
mattu Huittisten kotihoi-
dossa, jossa hoitotyötä on
jo vuosia pyritty tietoises-
ti muuttamaan aina vain
kuntouttavampaan suun-
taan.
”Kuntoutus on aina asia-
kaslähtöistä ja sen tavoit-
teena on ylläpitää ja ko-
hentaa toimintakykyä se-
kä tukea asiakkaan omatoi-
misuutta ja kotona selviy-
tymistä”, kotihoidon esi-
mies
Monika Kari
kertoo.
Stoppi passaamiselle Huittisissa
Kotihoitoa tehdään kuntouttavalla otteella. Arki on mielekkäämpää, kun asiat pystyy hoitamaan itse.
MALLI
””
Jollekin voi olla suuri merkitys
sillä, että saa itse kahvin
keitettyä.
Laura Haavisto
Fysioterapeutit
Anu Lind-
roos
ja
Ella Kivipelto
pai-
nottavat, ettei ikäihmisen
liikkumista kannata rajoit-
taa esimerkiksi kaatumisen
pelossa.
”Ulkoilu on yksi tär-
keimmistä asioista ja siksi
sitä olisi hyvä tehdä myös
yhdessä omaisten kanssa.
Tutkimusten mukaan
ulkoilun loppumisesta
ei mene kuin pari vuot-
ta, niin asiakas on jo ison
avun tarpeessa. Siksi sen
vaikutusta ei pidä mis-
sään tapauksessa vähek-
Ulkoilu ja ruokavalio pitävät
ikäihmisen virkeänä
Asiakkaalle mieluisia asioita voidaan käydä läpi esimerkiksi elämän-
puun avulla. Anu Lindroos tietää, että asioihin on helpompi motivoitua,
kun ne ovat itselle mielekkäitä.
””
Ikääntyessä proteiinin
tarve kasvaa.
syä”, Lindroos sanoo.
Ikäihmisistä peräti 86
prosenttia kärsii vajaaravit-
semuksesta tai on vajaara-
vitsemuksen riskissä.
”Monelle ruoka lakkaa
maistumasta ikääntyessä.
Siksi suosittelemmekin,
että omaiset olisivat en-
nemmin ruoka- kuin kah-
viseurana. Huomiota kan-
nattaa kiinnittää myös sii-
hen, millaista ruokaa pöy-
tään katetaan. Ikääntyes-
sä proteiinin tarve kasvaa
ja ikäihmisen pitäisi suo-
situksen mukaan saada si-
tä vähintään 80 grammaa
päivässä”, Kivipelto neu-
voo.
Monika Kari, Anu Lindroos, Ella Kivipelto ja Leena Mattila uskovat, että
kuntouttava työote johtaa kotihoidossa hyviin tuloksiin.
Käytännössä tämä tar-
koittaa sitä, että asiakkaan
pylly halutaan saada ylös
penkistä mahdollisimman
monta kertaa päivässä.
”Kuntouttavan työotteen
avulla olemme saaneet ai-
kaan hyviä tuloksia toimin-
takyvyn ylläpitämisessä,
mutta myös sairastuneen
arjen mielekkyyden paran-
tamisessa”, Kari tietää.
n
KARIN
mukaan kun-
touttava ote on otettu asi-
akkaiden keskuudessa hy-
vin vastaan. Hän uskoo asi-
aa edistävän sen, että asia-
kas määrittelee kuntoutuk-
sen tavoitteet aina itse.
”Asiakkaat ovat omaksu-
neet, että töitä tehdään yh-
dessä. Tarkoitus ei ole, et-
tä asiakas tekisi kaiken it-
se, mutta ei myöskään se,
että passataan asioissa, joi-
hin pystyy itsekin.”
Kari muistuttaa, että lii-
allinen passaaminen saat-
taa olla jopa karhunpalve-
lus.
”Pitkällä aikavälillä pas-
saaminen saattaa heiken-
tää itsenäistä arjessa sel-
viämistä. Vaikka sairauden
tai ikääntymisen myötä
toimintakyky heikkenee,
pitäisi nähdä ne voimava-
rat, jotka ovat edelleen ole-
massa.”
Huittisissa painotetaan,
että normaali arki kun-
touttaa, jos sen antaa teh-
dä niin.
”Edelleen autamme asia-
kasta siinä, mihin hän tar-
vitsee apua. Varsinkin al-
kuun asiat tehdään yh-
dessä ja monien toisto-
jen kautta haetaan jokai-
selle asiakkaalle sopiva ta-
pa toimia”, fysioterapeutti
Ella Kivipelto
kertoo.
Asiakkaan omat voima-
varat etsitään useamman
asiantuntijan voimin ja
kuntoa arvioidaan muuta-
man kuukauden välein.
”Ensimmäinen arvioin-
tikerta on tärkein, sillä sil-
loin paikalla on koko työ-
ryhmä, johon kuuluvat fy-
sioterapeutti ja kuntohoi-
taja. Myöhemmässä vai-
heessa arvioidaan, miten
hoito on vaikuttanut ja
varmistetaan, että tilanne
on mennyt oikeaan suun-
taan”, Kari kertoo.
n
ASIAKKAAT
ovat kun-
touttavasta työotteesta
pääsääntöisesti mielissään
ja ymmärtävät sen tärkey-
den, joillekin omaisille se
saattaa tuntua vieraalta ja
ongelmalliselta.
”Taustalla on varmasti
epätietoisuus ja väärä käsi-
tys siitä, mitä ollaan teke-
mässä. Haluammekin tuo-
da esiin, ettei tämä mis-
sään tapauksessa tarkoita
sitä, etteikö asiakkaita au-
tettaisi, jos he sitä tarvitse-
vat”, Kari korostaa.
Kotihoidossa toivotaan-
kin, että omaiset olisivat
mukana, kun kuntoutus-
ta aletaan suunnitella. Ta-
voitteet olisi hyvä käydä
yhdessä läpi.
”Samassa yhteydessä
voisi miettiä, miten omais-
ten olisi parasta olla muka-
na asiakkaan arjessa. Mo-
nelle asiakkaalle olisi pal-
jon mieluisampaa, että
ruoka haettaisiin kaupas-
ta yhdessä ja valmistettai-
siin omassa keittiössä, kuin
että se kannetaan valmiina
eteen”, fysioterapeutti
Anu
Lindroos
tietää.
n
KOTIKUNTOUTUK-
SESSA
lähdetään liik-
keelle pohtimalla asioita,
jotka ovat asiakkaalle tär-
keitä ja joihin hän toivoo
jatkossakin pystyvänsä it-
senäisesti.
”Jollekin voi olla suuri
merkitys sillä, että saa it-
se kahvin keitettyä. Toi-
nen taas voi kokea olon-
sa hyväksi ja mielekkääk-
si, kun pystyy esimerkiksi
tekemään käsitöitä itse. Jo-
kainen on oman elämänsä
asiantuntija ja tietää, mil-
lainen arki on itselle mie-
lekästä”, Kari sanoo.
Tavoitteita määriteltä-
essä voidaan käyttää apu-
na esimerkiksi elämänpuu-
ta, johon asiakas merkitsee
asioita, joista pitää.
”Lähdemme aamusta
liikkeelle ja käymme läpi
koko päivän kulun. Mie-
timme mitä pystyy teke-
mään itse ja missä tar-
vitsee apua. Lähes kaik-
ki asiakkaat pystyvät esi-
merkiksi tekemään oman
aamupalansa itse”, Lind-
roos sanoo.
n
KARIN
mukaan kotihoi-
to on mukana asiakkaan
arjessa yhä pidempään.
Selkeä suuntaus on siinä,
että kotona halutaan asua
elämän loppuun asti.
”Tästäkin syystä on yhä
tärkeämpää etsiä yhdes-
sä ne mallit, joiden avul-
la kotona todella pärjä-
tään.”
Kuntouttavan työotteen
tarkoitus on mahdollistaa
asiakkaiden pärjääminen
mahdollisimman pitkään
itsenäisesti ja omatoimi-
sesti.
Huittisten kotihoidolla
on noin 280 säännöllistä
asiakasta, joista noin puo-
lella käydään vähintään
kerran viikossa.
Vaikka ikääntyneiden
määrä on kasvussa, koti-
hoidon asiakasmäärä kään-
tyi Huittisissa viime vuon-
na 8,4 prosentin laskuun.
”Uskon, että tämä selit-
tyy meidän toimintataval-
lamme. Kotihoidossa pelk-
kä hoitotyö ei enää riitä,
vaan rinnalla on oltava
myös kuntouttavaa puol-
ta”, Kari painottaa.
1,2,3,4,5 7,8,9,10,11,12,13,14,15,16,...32
Powered by FlippingBook