11
Keskiviikko 16.1.2019
LAAJARUNKOISTEN
HALLIEN TURVALLISUUS
Muistutamme kiinteistön omistajia uudelleen siitä, että suur-
ten rakennusten omistajat velvoitettiin
Lailla laajarunkois-
ten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista
(300 / 2015)
teettämään keskeisten kantavien rakenteiden
turvallisuusarvio tapauksesta riippuen joko 1.4.2017 tai
1.4.2019 mennessä. Selvitys on pyydettäessä esitettävä
viranomaisille eikä sitä toimiteta rakennusvalvontaan. Lakia
sovelletaan rakennuksiin, joiden rakennuslupa on myönnetty
ennen 1.4.2015 ja joiden pääkäyttötarkoitus liittyy urheilu-,
virkistys-, vapaa-ajantoimintaan, kaupan palveluihin tai
muuhun vastaavaan kokoontumiseen. Myös eläinsuojat
kuuluvat lain piiriin. Lisätietoa aiheesta löytyy esimerkiksi
sivuilta
Myös rakennusvalvonnan kotisivuilta löytyy linkki
kyseiseen lakiin.
8.1.2019
Rakennusvalvonta
Sastamalan kaupunki järjestää sastamalalaisille järjestöille
JÄRJESTÖILLAN
YLEINEN JÄRJESTÖILTA kaikille kaupungin toiminta-avustus-
ta hakeville tai asiasta kiinnostuneille järjestöille torstaina
24.1.2019 klo 18.00 (kahvi klo 17.30) Kauppalantalon juhlasali,
Puistokatu 10, 2. krs.
Aiheena vuosi- ja kohdeavustukset. Tilaisuudessa saat tärkeää
tietoa uudesta sähköisestä avustusten hakumenettelystä, johon
siirrytään kevään 2019 haussa.
Lisätiedot: Katariina Pylsy 0500-727741
LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN SEURAFOORUMI tiistaina 19.2.2019
kello 17.30 Pukstaavissa, Marttilankatu 12. Lisätiedot Jari Aho
050-5971464.
NUORISOPARLAMENTIN KOKOUS keskiviikkona 6.3.2019 klo
17.30 Sivistyspalvelukeskuksessa, Asemakatu 9, 2. krs. Lisätie-
dot Kirsti Köykkä 050-5204218
Tervetuloa!
Sastamalan kaupunki
Teknisessä toimessa haettavana
KAUPUNGINPUUTARHURIN
määräaikainen virka,
yhdyskuntatekniikassa
KIRVESMIEHEN
toimi,
tilakeskuksessa.
Tarkemmat tiedot:
tai
punki.fi
Hakemuksen jättäminen sähköisesti kuntarekry -järjestelmän
kautta 12.2.2019 klo 15.00 mennessä.
Sastamalassa 14.1.2019
Tekninen toimi
•
•
Laura Haavisto
Ei osannut huittislainen
Airi Viitanen
aavistaa,
millaisen työmäärän eteen
joutuisi, kun hän kolme
vuotta sitten päätti aloit-
taa kirjan tekemisen opet-
taja ja kulttuurivaikutta-
ja
Aino ”Titi” Nurmesta
(1902-1992).
”Nyt kun Titin elämä on
saatu kansien väliin, olen
todella helpottunut. Tämä
oli niin valtava projekti, et-
tä se meinasi viedä minulta
hengen”, Viitanen huokaa.
Viitanen kokosi muis-
telutekstejä Lauttakylän
Yhteiskoulun opettaja-
na vuodesta 1926 toimi-
neesta Nurmesta yhdessä
Irja-Liisa Markun
,
Kau-
ko Markun
,
Anneli Nur-
melan
ja
Kalevi Mäkelän
kanssa.
”Lauttakylän Yhteis-
koulun seniorit julkaisivat
vuonna 2009 kirjan
Sattu-
mia
, jossa muisteltiin kou-
lun opettajia. Se oli yk-
si lähtölaukaus sille, että
syntyi ajatus kirjan teke-
misestä koko koulun his-
torian värikkäimmästä ja
mielipiteitä jakaneimmas-
ta opettajasta”, Viitanen
taustoittaa.
Lisäpotkua projekti sai
muutama vuosi myöhem-
min, kun Viitanen sai hal-
tuunsa
Seppo Ojalan
12
valokuvan kokoelman
vuoden 1962 penkkareista.
”Sain kuvat yhteiskou-
lun vahtimestarina toimi-
neen
Urho Pöyrin
pojal-
ta
Jukalta
ja aloin miettiä,
mitä ihmettä tekisin niille.
Kyseiset penkinpainajaiset,
kuten monet muutkin, oli-
vat näytelmineen ja pukui-
neen Titin käsialaa ja siksi
tuntui luontevalta nostaa
kuvat osaksi kirjaa.”
Viimeinen sykäys kir-
jalle oli Nurmen henkilö-
kohtaisen valokuva-albu-
min löytyminen täysin sat-
tumalta eräästä huutokau-
pasta Yläneeltä.
”Järjestimme valokuvien
tunnistuksen ja saimme si-
tä kautta tietoa sekä Titis-
tä että Huittisten tapahtu-
mista 1930-luvulla”, Viita-
nen kertoo.
n
VIITASEN
toivee-
na oli, että Nurmes-
ta kertovan
Piirilauluista
lampaanpolskaan
...-kirjan
olisi koonnut ammattikir-
jailija, mutta varsin nope-
asti kävi ilmi, että hän jou-
tuisi itse toimimaan vah-
vimpana taustavoimana.
Erilaisia Nurmea muiste-
levia tekstejä on saatu kir-
jaan liki 30 kirjoittajalta.
”Teksteissä puhutaan
paljon samoista teemois-
ta, mutta jokainen kertoo
asiat omalla tavallaan. Sen
takia muisteluita ei halut-
tu muuttaa millään tavalla.
Täytyy myöntää, että koin
jopa pientä katetutta teks-
tejä lukiessani, niin taita-
vasti monet ovat osanneet
kirjoittaa”, Viitanen nau-
rahtaa.
Kirjoituksissa nousee
esiin erityisesti Nurmen
korostama tapakasvatus.
”Olen miettinyt pal-
jon sitä, miksi se oli niin
merkittävä osa Titin työtä.
Luulen, että asiaan vaikut-
ti hänen oma historiansa.
Pienen maalaistalon tyt-
tö joutui suuressa Helsin-
gissä oppimaan käytösta-
vat kantapään kautta. Var-
maankin juuri siitä syystä
hän piti tapakasvatuksen
merkitystä lauttakyläläisil-
le niin tärkeänä”; Viitanen
arvelee.
Kirjaan kootut muiste-
lut eivät rajoitu pelkästään
opetukseen ja pieniin yksi-
tyiskohtiin, vaan teksteissä
pohditaan myös legendaa-
risen opettajan ominaispii-
reitä.
”Itse pidin tärkeänä, et-
tä Titi saa kirjassa oikean-
laiset raamit ja halusin ku-
vailla, millainen Lauttaky-
lä oli hänen tullessaan tän-
ne 1920-luvun puolivälin
jälkeen. Toivon, että teks-
tin myötä lukija pystyy sa-
maistumaan siihen, mil-
laiselta 24-vuotiaasta, vilk-
kaasta ja vierasta murretta
puhuvasta opettajasta on
tuntunut uuden koulun
ahtaudessa.”
n
MERKITTÄVISTÄ
huit-
tislaisista on tehty kirjoja,
näytelmiä ja lauluja. Pää-
osassa ovat kuitenkin ai-
na olleet miehet. Viitasen
mukaan nyt on korkea ai-
ka nostaa esiin huittislai-
sia naisia.
”Titi on loistava pääna-
vaaja, sillä hän oli todelli-
nen poikkeus huittislaises-
sa opettajakunnassa. Ulos-
päinsuuntautunut ja lah-
jakas, kulttuurielämään
aktiivisesti osallistuva nai-
nen on todellinen merkki-
henkilö Huittisten histori-
assa”, hän perustelee.
Yksi syy kirjan tekemi-
seen oli myös se, että Vii-
tanen halusi poistaa vää-
rän käsityksen siitä, ettei-
kö Nurmi olisi ollut päte-
vä työhönsä.
Viitasen henkilökohtai-
nen suhde Nurmeen oli
kuin suurimmalla osalla
oppilaista. Airi kieltää, et-
tä olisi kuulunut Nurmen
suosikkeihin ja halunnut
siitä syystä koota kirjan en-
tisestä opettajastaan.
”Tutustuin Titiin vasta
paljon kouluaikojeni jäl-
keen, kun menin töihin
Kouvolaan ja Titi muutti
eläkevuosina Iittiin. Kun
olimme 30 kilometrin
päässä toisistamme päätin,
että voisin käydä häntä ter-
vehtimässä.”
Nurmen eläväinen luon-
ne ja ilmiömäinen muisti
avautuivat Viitaselle vasta
tuolloin.
Piirilauluista
lampaanpolskaan...-kirjan
julkistamistilaisuus Lautta-
kylän lukion vanhan puolen
juhlasalissa 29.1. klo 17.
Ohjelma sisältää kerrontaa
kirjaprojektista sekä musiik-
kia ja tarjoilua. Tilasuuteen
on vapaapääsy. Tilaisuuden
järjestään Lauttakylän Yh-
teiskoulun ja lukion seniorit
ry:n hallitus.
”Nyt on aika nostaa
esiin huittislaisia naisia”
▶
▶
43 vuotta Lauttakylän yhteiskoulun opettajana toiminut Aino ”Titi”
Nurmi herättää edelleen valtavasti muistoja entisissä oppilaissaan.
KIRJA
””
Titi oli todellinen
poikkeus huittislaisessa
opettajakunnassa.
Airi Viitanen on vaikuttunut Aino ”Titi” Nurmen pitkästä opettajahistoriasta Huittisissa. Tämä
on yksi syistä, joiden vuoksi Viitanen on tyytyväinen, että Titi on ensimmäinen huittislainen nai-
nen, jonka elämä on koottu kansien väliin.
•
•
Alueviesti
Pirkanmaalla on tullut
odotetusti esiin aiempaa
enemmän huumausaine-
rikollisuutta. Taustalla on
poliisin tehostettu kenttä-
valvonta.
Rikosilmoitusten määrät
nousivat huomattavasti.
Samassa suhteessa lisään-
tyivät myös niiden tutki-
miseen liittyvät muut toi-
menpiteet.
Esimerkiksi rikosilmoi-
tuksia kirjattiin viime
vuonna 446 (toissa vuon-
na 265). Sakkojen määrä
oli 194 (83).
Huomautuksia käyttöri-
koksista annettiin 50 (41).
Etsintäkuulutettuja tavat-
tiin 157 (72). Ajokieltoja
määrättiin 17 (7).
Törkeitä huumausaine-
rikoksia tuli ilmi 23 (25),
huumausainerikoksia 194
(126) ja käyttörikoksia 332
(202).
Näiden lisäksi valvon-
nassa paljastui kymmeniä
muita rikoksia, joista va-
kavimpia olivat törkeä pa-
hoinpitely ja eritasoiset
ampuma-aserikokset.
Amfetamiinin takavari-
koitu määrä laski hieman,
mutta sitä päätyi polii-
sin haltuun huomattavas-
ti useammin kuin edellise-
nä vuonna. Kokaiinia taka-
varikoitiin huimasti enem-
män.
Huumerikollisuutta
enemmän esiin
Pirkanmaalla
Lähellä lukijaa
