14
Keskiviikko 30.1.2019
Sinun sivusi
▶
▶
YLEISÖLTÄ
Nyt surtiin hiljenevää
Huittisten keskustaa ja tyh-
jillään olevia liikehuoneis-
toja (AV 23.1.). Syyllisek-
si nimettiin nettikauppa.
Markkinat muuttuvat. No-
peat syövät hitaat. Samoil-
la markkinoilla ja samoil-
la säännöillä, jotkut pär-
jäävät, jotkut eivät. Kulut-
tajia tai yhteiskuntaa ei voi
syyttää. Markkinat sietävät
vain määränsä kunkin alan
yrittäjiä.
Muiden markkinointi-
keinojen lisäksi yrittäjät
yrittävät myös propagoida
Markkinaleikki
Hallitus antoi eduskunnal-
le esityksen uudesta asia-
kasmaksulaista. Laki on
odotettu, mutta olen to-
della pettynyt sen sisäl-
töön. Esityksessä eniten
sairastavien pienitulois-
ten eläkeläisten vuosit-
tainen asiakasomavastuu
nousee 60 eurosta melkein
700 euroon.
Tällä hetkellä käynti-
maksuista on säädetty niin,
että niitä saa periä terveys-
keskuksessa vain kolmelta
ensimmäiseltä käynniltä,
eli korkeintaan 61,80 eu-
roa vuodessa. Nyt hallituk-
sen esityksessä tämä katto
poistuisi – ja se tarkoittaa,
että omavastuuosuus kym-
menkertaistuisi paljon sai-
rastavilla ihmisillä.
Leikkausten kokonais-
vaikutukset pitkäaikais-
sairaisiin ovat varsin loh-
duttomat: Kela-matkojen
ja lääkkeiden omavastuu-
osuuksia on nostettu, ke-
liakiakorvaus on poistet-
tu kokonaan ja terveyden-
huollon asiakasmaksuja on
nostettu peräti 30 prosent-
tia. Kaikki nämä vaikutta-
vat usein samoihin iäkkäi-
siin ja pitkäaikaissairaisiin
ihmisiin.
Asiakasmaksulaki on
tärkeä lakiuudistus, mut-
ta se on tehtävä uudes-
taan ja täysin eri lähtö-
kohdista tulevalla edus-
kuntakaudella. Meidän
on tärkeää pienentää ih-
misten asiakasmaksuja
ja tehdä selvät pelisään-
nöt esimerkiksi tehoste-
tun palveluasumisen ko-
ko ajan nouseville mak-
suille. Nyt pörriäisten ja
mummoloiksi markkinoi-
tujen vanhusten asumis-
palveluiden maksut saat-
tavat olla jopa 5000 euroa
kuukaudessa.
Laki on ehdottoman tär-
keä pelisääntöjen selkiyttä-
miseksi ja pienen ihmisen
puolustamiseksi. Varsin-
kin kun Suomessa on jo yli
300 000 terveydenhuollon
asiakasmaksua ulosotossa.
Sitä voidaan kutsua hyvin-
vointivaltion irvikuvaksi.
Nyt päättäjien on laa-
jasti kiinnitettävä huomi-
ota paljon sairastavien iäk-
käiden ihmisten tukalaan
ja lohduttomaan tilantee-
seen. Emme voi ulkoistaa
vastuutamme heistä.
Ilmari Nurminen
Kansanedustaja (sd.)
Sastamala
Sairaiden terveyskeskusmaksut
nousevat satoihin euroihin
Uimahallista puhutaan nyt
jatkuvasti täällä päin. Vat-
votaan, pohditaan, pide-
tään kaikenlaisia kokouk-
sia asian suhteen. Mitään
konkreettista asian suh-
teen ei kuitenkaan näytä
tapahtuvan. On ihan sur-
kuhupaisaa seurata tätä
touhua sivusta.
On myöskin aika har-
millista, että rahat valuvat
tällä hetkellä muille paik-
kakunnille. Juuri viikon-
loppuna tuli käytyä reis-
sulla Lopen suunnalla ja
paluumatkalla poikettiin
Forssassa viihdeuimala Ve-
sihelmessä. Aivan mahta-
va paikka, löytyy jokaiselle
mieleistä juttua; terapia-al-
las, lastenallas, 2 kpl pore-
altaita, kylmä-allas, kunto-
uintiallas jonka yhteydessä
ponnahduslauta ja hyppy-
torni, aaltoallas, perheal-
las, liukumäki, jne! Lisäksi
rakennuksesta löytyy kun-
tosali ja kahvio. Kertalippu
maksoi 8e/hlö.
Suosittelen lämpimästi
kaikille kyseistä viihdeui-
malaa. Ja Sastamalan päät-
täjille terveiset: tekoja eikä
puheita. Forssan Vesihel-
men kaltainen viihdeui-
mala olisi markkinointi-
keino ja takuulla maksai-
si itsensä ajan kuluessa ta-
kaisin hyvänä sijoitukse-
na. Vesi on lähes jokaiselle
sopiva elementti vauvasta
vaariin ja äärimmäisen hy-
vä & monipuolinen kun-
toilumuoto.
Kaupunki, jossa on hy-
vinvoivat asukkaat, on
elinvoimainen paikka. Mo-
ni perhe valitsee asuinpai-
kan palvelujen perusteel-
la. Varilaan valmistuu uu-
si hieno koulu, löytyisikö
Varilan lähistöltä kenties
tonttia uimahallille? Hopi
hopi päättäjät, sykettä Sas-
tamalaan!
Uimahallin kannattaja
Vielä joutuu uimaan muualla
Vauva-
uutisia
Tiia Koivisto ja Jani
Virtanen Huittisista ovat
saaneet pienen
tyttövauvan 17.1.2019.
Tytöllä oli painoa 3070g
ja pituutta 47cm.
Voit lähettää uutiset
sähköpostilla
seurakunnat@
alueviesti.fi
asiaansa kokonaan tai osin
mainostuloilla elävien leh-
tien suosiollisella avustuk-
sella. Lehdessä paikallinen
yrittäjä kiittelee huittislais-
ten yrittäjien yhteistyötä,
mutta kaipaa myös asiak-
kaita apuun. Yrittäjiä ystä-
vällisesti tukemalla asiak-
kaat saisivat palkaksi vire-
än keskustan.
Kuluttajien ja kaupan
välillä on jo pitkään harjoi-
tettu yhteistyötä. Sitä kut-
sutaan osuustoiminnak-
si. Mutta yhdenvertaiseen
päätöksentekoon perustu-
va osuuskunta ei liene yrit-
täjien mieleen. Sen avulla
ei luoda omaisuuksia. To-
siasiassa kuitenkin kahdel-
la kolmasosalla yrittäjistä,
pyrkimyksistään huolimat-
ta, tulot jäävät alle keski-
palkan, eli tuemme heidän
harrastustoimintaansa.
Olisi mukava kuulla
markkinatalouden asian-
tuntijoilta, koska pääsem-
me tilanteeseen, jolloin
kaikille yrittäjille riittää
asiakkaita. Jos vaikka pro-
paganda puree, ja tyhjät
liiketilat Huittisissa täyt-
tyvät, niin joku saattaa
päätellä, että kas, tuollapa
kauppa käy, rakennampa
sinne lisää liiketilaa.
Jotta kauppa kävisi, asi-
akkailla pitää olla ostovoi-
maa. Jotta asiakkailla oli-
si ostovoimaa, heillä pi-
tää olla hyvät palkat. Aika
kinkkinen yhtälö yrityk-
sille. Mutta siihenkin on
keksitty ratkaisu: voimme
ottaa velkaa. Yrityksiä pe-
rustetaan ja tuotteita oste-
taan velkarahalla. Samalla
on saatu yksi bisnesmalli
lisää: rahanlainaus.
Olisiko niin, että saavut-
tamamme hyvinvointi ei
johdukaan kapitalistisesta
tuotantotavasta, vaan siitä,
että voimme elää velaksi?
Velkaa ei ole vain yrittäjillä
ja kuluttajilla, vaan myös
kunnilla ja valtiolla. Koska
yrittäminen ei kaikkia elä-
tä, eivätkä yritykset kaikkia
työllistä, huudetaan toises-
ta suupielestä yhteiskuntaa
avuksi ja toisesta suupieles-
tä veroja alemmiksi. Ja sit-
ten leikitään, että markki-
natalous toimii.
Kauvatsastapuhuja
•
•
Alueviesti
Vuosien varrella nykyisen
Sastamalan alueelle on
osunut koko joukko Loton
Isoin potti
2,75 miljoonaa
▶
▶
Sastamalaan on osunut 11 Loton päävoittoa.
Loton päävoitot
Sastamalassa
vuosi / kierros, voitto €
■
■
1977 / 39, voitto 170 396
■
■
1982 / 34, voitto 215 510
■
■
1987 / 15, voitto 201 117
■
■
1989 / 3, voitto 451 356
■
■
1994 / 46, voitto 1 113 024
■
■
1995 / 7, voitto 572 216
■
■
2001 / 40, voitto 1 009 128
■
■
2002 / 8, voitto 500 000
■
■
2005 / 37, voitto 1 553 583
■
■
2005 / 44, voitto 809 624
■
■
2014 / 22, voitto 2 750 000
Lottoa pelataan paljon netissä, mutta sillä on edelleen vahva asema
myös niin sanotussa kivijalkapelaamisessa. Kuva: Veikkaus.
miljoonaluokan jättipotte-
ja. Niitä on tullut kaupun-
kiin kaikkiaan yksitoista.
Suurin Sastamalaan osu-
nut päävoitto on suuruu-
deltaan 2 750 000 euroa.
Se pelattiin vuonna 2014
kierroksella 22. Ensimmäi-
nen jättipotti Sastamalaan
osui vuonna 1977.
Lottoa on pelattu Suo-
messa vuodesta 1970 alka-
en. Ensimmäinen arvonta
kuitenkin oli vuoden 1971
alussa.
Veikkauksen tilastos-
sa ovat mukana miljoona
markkaa eli 165 000 euroa
ylittäneet päävoitot.
”Lottoa pelataan paljon
netissä, mutta yhä edelleen
sillä on todella vahva ase-
ma niin sanotussa kivijal-
kapelaamisessa”, kertoo
tiedottaja
Pipsa Öhman
.
Kuluvalla viikolla Lo-
tossa on 15 miljoonan eu-
ron jättipotti. Se olisi yh-
delle pelaajalle osuessaan
Suomen kaikkien aikojen
suurin.
Ilmaise mielipiteesi Alueviestissä,
lähetä postia
tai
Hopunkatu 1,38200 Sastamala
