14
Keskiviikko 13.2.2019
Sinun sivusi
▶
▶
YLEISÖLTÄ
▶
▶
KUTSUT
Isämme Aaro Tuominen
syntyi 16.5.1921 Tyrvääs-
sä. Jo alle kouluikäisenä
hän sai tuntuman tulevaan
elämäntyöhönsä, kun hän
päivisin taapersi viemään
isälleen Antille eväitä Tyr-
vään Puuseppien vastape-
rustetulle huonekaluteh-
taalle. Polku vei Tyrvään
Raiviosta radan yli Ase-
manmäkeen eli Nälkälän-
mäkeen. Tyrvään Puusepät
aloitti toimintansa 1927.
Vajaa parikymmen-
tä vuotta myöhemmin
(1945) hän sai isältään vas-
tuun tehtaasta ja hänes-
tä tuli itsenäinen huone-
kalutehtaan yrittäjä. Yrit-
täminen ei ollut helppoa
mutta töitä kuitenkin riit-
ti. Tarkkavainuisena hän
osasi muuttaa ajoissa tuo-
tevalikoiman perinteisistä
huonekaluista mittatilaus-
kalusteisiin.
Vaikka yritys vei suu-
rimman osan ajasta ja voi-
mista hän ehti kuiten-
kin olla mukana monissa
muissa asioissa. Sosiaali-
suus ja vastuu toisista oli-
vat hänellä leimaa anta-
via piirteitä kaikissa toi-
missa. Aluksi 40-luvulla
mukana olivat aktiivisesti
Aaro Tuominen 1921 - 2018
muun muassa Tyrvään Ki-
sa sekä Tyrvään VPK. Myö-
hemmin 50-luvulla tulivat
kunnalliset luottamusteh-
tävät: Vammalan kauppa-
lanvaltuustossa yksi kausi
(1957-1960), kauppalan-
ja kaupunginhallituksissa
11 vuotta (1961-1971) se-
kä joitain lautakuntajäse-
nyyksiä. Luottamustehtä-
viä oli myös muun muas-
sa Tyrvään Seudun Osuus-
pankin, Vammalan Seu-
dun Puhelimen, Tyrvään
Kotiteollisuuskoulun sekä
Vammalan ammattikou-
lun tehtävissä.
Kaupunginjohtajan va-
ramiehenä hän toimi
1969-1971. Monenlaisesta
osallistumisesta kertokoon
sekin, että hän oli Vamma-
lan kauppalan varapalo-
päällikkönä 1956-1964.
Yrittäjien asiat olivat
kuitenkin kaikkien muiden
edellä. Vuodesta 1948 hän
oli aluksi viisi vuotta Vam-
malan yrittäjien rahaston-
hoitaja ja sitten seuraavat
17 vuotta puheenjohtaja.
Kunniapuheenjohtajuus
hänelle myönnettiin 1981
luopuessaan varsinaisesta
puheenjohtajuudesta. Hän
oli myös mukana Tampe-
reen Yrittäjien aluejärjes-
tön ja Tyrvään seudun Kä-
si- ja pienteollisuusyhdis-
tyksen hallituksissa sekä
Puusepänliikkeenharjoit-
tajain Liiton valtuuskun-
nassa.
Oma yritystoiminta
päättyi tehtaan tuhoutu-
miseen tulipalossa uuden-
vuodenyönä 1976 – 1977.
Ensimmäisenä arkipäivänä
palon jälkeen hän aloitti
puhelinkierroksen ja hank-
ki suurimmalle osalle nyt
työttömiksi jääneille uu-
den työpaikan.
Vaikka työ ja luottamus-
toimet veivät suuren osan
ajasta ehti hän olemaan
myös meille lapsilleen isä.
Kaikki vapaa-ajat oltiin yh-
dessä. Perheen hyvinvointi
ja lasten pärjääminen oli-
vat hänellä kaikista kiireis-
tä huolimatta hyvin tär-
keitä, vaikka itse emme si-
tä silloin ehkä ymmärtä-
neetkään. Ja se isän rooli
kantoi aina loppumetreil-
le asti. Lapsuuden muis-
toissa elävät ne monet au-
tomatkat yhdessä pitkin ja
poikin Suomea ja kerran ai-
na Hammerfestiin saakka.
Käytiin syksyisin sienessä
ja marjassa ja talvella jo-
pa pilkillä Houhajärvellä.
Juuri tuosta 1960 valmis-
tuneesta Houhajärven mö-
kistä tuli se tärkein vapaa-
ajan henkireikä ja yhdes-
säolon tyyssijamme. Isäl-
le se oli lähes tärkein paik-
ka aina ajokortista luopu-
miseensa saakka.
Isä oli myös sotavete-
raani. Hän osallistui jat-
kosotaan rintamajoukois-
sa panssarivaunun kuljet-
tajana Karjalan kannaksel-
la. Sotilasarvoltaan hän oli
alikersantti. Sodan ajoista
ja kokemuksistaan hän ei
juurikaan halunnut pu-
hua. Tärkeämpää oli kat-
soa eteenpäin.
Monista ansioistaan hä-
net palkittiin useilla huo-
mionosoituksilla. Näitä
olivat muun muassa Suo-
men Leijonan Ritarikun-
nan ansioristi (1966), Pien-
teollisuuden Keskuslii-
ton hopeinen ansiomerk-
ki (1972), Keskuskauppa-
kamarin kultainen ansio-
merkki (1976), Suomen
Kaupunkiliiton kultainen
ansiomerkki (1988), Suo-
men Yrittäjäin Keskuslii-
ton kultainen yrittäjäristi
(1981), Osuuspankkijärjes-
tön kultainen ansiomerkki
(1987) ja Suomen Yrittäjät
ry:n Yrittäjäristin Suurristi
(1996).
Isä nukkui rauhallises-
ti iän uuvuttamana pois
läheisten läsnä ollessa
27.12.2018.
Terttu Lähteenmäki ja
Erkki Tuominen
Kirjoittajat ovat Aaro Tuo-
misen lapset
Vammala on muodoltaan
tiimalasimainen ja keskus-
tan halki Vammaskosken
siltaa ja Puistokatua pitkin
kulkeva läpikulkuliikenne
on ajoittain jo nykyään-
kin tukkoista. Autoistumi-
sen lisääntymisen takia va-
paata parkkipaikkaa ei ai-
na edes löydä ihan keskus-
tasta.
Mikäli uimahallin on
tarkoitus palvella koko Sas-
tamalan aluetta kannattai-
si sijoituspaikaksi harkita
joko 249-tien tuntumassa
(Vammalan länsipuoli) tai
12-tien tuntumassa (Vam-
malan itäpuoli) olevaa so-
pivaa paikkaa.
Jos arvio on, että Rau-
taveden, Liekoveden ja
Kokemäenjoen länsipuo-
lelta on tulijoita halliin
enemmän kuin itäpuolel-
ta, niin silloin sijoituspai-
kaksi 249-tien varsi – jos
tilanne on päinvastainen,
sitten halli 12-tien tuntu-
maan. Tällä ratkaisulla ke-
vennettäisiin edes hiukan
läpikulkuliikennettä.
On sitten ratkaisu kumoi
tahansa, niin kaikkia sasta-
malalaisia ei saada “omaan
halliin”, koska osalle naa-
purikaupungin halli voi
jo olla tuttu ja lähempä-
nä kuin tuleva Sastamalan
halli.
Matti
Uimahalli keskustaan – ei kai?
▶
▶
MUISTOKIRJOITUS
Viime viikon maanantai-
na Vammalan Hopulla au-
raaja aurasi postilaatikko-
ni kumoon. Laatikko oli
hangella pitkin pituuttaan
ja täynnä lunta. Postitkin
kastuivat. Voisitteko jat-
kossa aurata vain lumet,
ei postilaatikoita? Kiitos.
Uuden postilaatikon han-
kinnasta koitui kuluja, ei-
kä sen pystyttäminen ole
ihan helppoa tähän aikaan
vuodesta.
Eläkeläinen
Postilaatikko lähti
aurauksen mukana
Sastamalan seurakunnas-
sa on käynnistynyt kes-
kustelu tulevan kirkkoher-
ranvaalin vaalitavasta. Tä-
män jutun tarkoitus on an-
taa tietoa kirkkoherranvaa-
lin prosessista välittömässä
ja välillisessä vaalissa.
Kirkkoherra valitaan en-
sisijaisesti välittömällä vaa-
lilla, jossa äänioikeus on 18
vuotta täyttäneillä seura-
kunnan jäsenillä. Vuonna
2014 voimaan tulleen Kir-
kon vaalijärjestyksen mu-
kaan kirkkoherra on mah-
dollista valita myös vaalil-
la, jonka toimittaa kirkko-
valtuusto.
Vaalitapaa harkittaessa
on huomioitava mm. seu-
rakunnan jäsenten kiin-
nostus seurakunnan ja
kirkkoherran tehtäviä koh-
taa, seurakuntalaisten ak-
tiivisuus vaikuttaa seura-
kunnan toimintaan sekä
paikallinen äänestysaktii-
visuus edellisissä vaaleissa.
Välitön vaali
Jos kirkkoherra valitaan
Kirkkoherran valinnan vaalitapa
välittömällä vaalilla, tuo-
miokapituli tekee vaalieh-
dotuksen, jossa se aset-
taa kolme kelpoisuusvaa-
timukset täyttävää hakijaa
vaalisijoille siinä järjestyk-
sessä kuin heidät katsotaan
taitaviksi ja kykenevik-
si virkaan. Mahdollisuus
asettaa ylimääräinen vaa-
liehdokas on lainsäädän-
nöstä poistunut.
Ehdokkaiden arvioinnis-
sa tuomiokapituli voi käyt-
tää apuna haastattelua ja
ulkopuolisen tekemää so-
veltuvuustestiä. Tuomio-
kapituli voi myös pyytää
kirkkoneuvostolta lausun-
non virkaan kelpoisista ha-
kijoista.
Vaaliehdokkaiksi asete-
tut toimittavat peräkkäisi-
nä sunnuntaipäivinä vaa-
linäytteenä päiväjumalan-
palveluksen tuomiokapitu-
lin määräämässä kirkossa.
Seurakuntalaisilla tulee
olla riittävästi mahdolli-
suuksia tutustua ehdokkai-
siin esimerkiksi kyselytun-
nin tai vaalikeskustelun
muodossa. Vaalitiedotta-
minen on tärkeää.
Kirkkoherran välittö-
män vaalin toimittaa vaa-
lilautakunta. Vaalien jär-
jestelyt ovat vastaavat
kuin seurakuntavaaleis-
sa. Äänestysprosentti Sas-
tamalan edellisissä kirk-
koherranvaalissa vuonna
2009 oli 10,4.
Välillinen vaali
Jos kirkkovaltuusto ha-
luaa välillisen vaalin, on
pyyntö siitä toimitettava
tuomiokapitulille ennen
kirkkoherran viran haetta-
vaksi julistamista. Tuomio-
kapituli määrää henkilön,
jonka tehtävänä on vaa-
lin valmisteleminen seu-
rakunnassa.
Tuomiokapituli antaa
seurakunnalle hakijoista
lausunnon, jossa todetaan
hakijoiden kelpoisuus ja
arvioidaan heidän taitonsa
ja kykynsä haettavana ole-
vaan virkaan. Lausunto ei
sido seurakuntaa, mutta se
on otettava nimitysharkin-
nassa huomioon.
Seurakunta päättää ha-
kijoiden haastattelusta ja
mahdollisista näytteistä
(esimerkiksi saarna tai ju-
malanpalveluksen toimit-
taminen). Myös psykolo-
gista testiä soveltuvuuden
arviointia voidaan edellyt-
tää. Hakijoiden esittelemis-
tä varten voidaan järjestää
yleisötilaisuuksia samaan
tapaan kuin välittömän
vaalin kyseessä ollessa.
Kirkkoneuvosto tekee
päätösehdotuksen virkaan
valittavasta hakijasta. Kirk-
koherran vaalin toimittaa
kirkkovaltuusto.
Tarja Kopalainen
Kirjoittaja on tiedostus-
pappi Sastamalan seurakun-
nassa.
Lähde: Kirkkoherranvaa-
lin hallintomenettely, Suo-
men ev.lut. kirkon julkaisuja
▶
▶
YLEISÖLTÄ
Paavo 70 v.
Tervetuloa viettämään musiikki-iltapäivää
Risto Ryti -saliin
(os. Risto Rytin katu 70, Huittinen)
sunnuntaina 10.3.2019 klo 14.00.
Esiintyjinä musiikilliset ystäväni Soittokunta, Jukka Keskitalo, Huittisten
Seudun Harmonikat, Petri Kiiski, Virkamiesorkesteri sekä veljestrio Törmälä Bros.
Konsertin jälkeen tarjoilua.
Ei kukkia eikä lahjoja. Mahdolliset muistamiset musiikkitilille FI02 5059 0060 9205 75.
Tervetuloa! Anne-Marie ja Paavo Törmälä
Kutsuvat seuralle maansa
vuokranneet ja seuran jäsenet
puolisoineen hirvipäivälliselle
Toukolan koululle la 9.3.
klo 18.30 alkaen.
Tervetuloa!
Kiikoisten metsästäjät
KIIKOISTEN METSÄSTÄJÄT
