8
Keskiviikko 20.3.2019
•
•
Laura Haavisto
Tahto Areenalla vietettiin
viime lauantaina Huit-
tisten Näkökeskuksen
40-vuotisjuhlia.
Syntymäpäivät saivat
yrittäjä
Pauli Kurunmäen
kiitolliselle mielelle.
”Halusimme juhlia men-
neitä vuosikymmeniä yh-
dessä asiakkaiden kanssa,
sillä he ovat mahdollista-
neet sen, että yritys on toi-
minut näin pitkään”, hän
pohtii.
n
KURUNMÄKI
uskoo op-
tikkoliikkeiden haasteiden
kasvavan tulevaisuudessa.
Suuret kansainväliset yri-
tykset valtaavat alaa ja pie-
net yksityiset pyrkivät pitä-
mään pintansa niiden jou-
kossa.
Pohtimista riittää myös
kivijalkakaupan ja maaseu-
dun väestön vähenemisissä.
”Osaaminen ja palve-
lu ovat optikkoliikkeiden
valtteja, joita nettikaup-
pa ei voi tarjota. Palvelu
on tällä alalla aivan ehdo-
ton. Uskon, että sen ansi-
osta pärjäämme myös tu-
levaisuudessa.”
Ala kehittyy jatkuvasti ja
nykyiset optikot valmistu-
vat optometristeiksi.
”Optikot toimivat edel-
leen näkemisen asiantun-
tijoina, mutta ilmiön tutki-
muspuoli on yhä suurem-
massa roolissa. Meilläkin
on viime vuosina satsattu
todella paljon tekniikkaan,
jolla pystymme paranta-
Näkemiseen liittyvien palveluiden tarve lisääntyy
▶
▶
Huittisten Näkökeskuksen Kurunmäki: ”Osaaminen ja palvelu ovat valtteja, joita nettikauppa ei voi tarjota.”
YRITYKSET
Huittisten Näkökeskuksen yrittäjä Pauli Kurunmäki iloitsi siitä, että Tahto Areenalla järjestetyt
syntymäpäivät keräsivät paikalle satoja juhlijoita.
maan silmän tutkimustyö-
tä”, Kurunmäki kertoo.
Huittisten Näkökeskuk-
sen kaltaisia, perinteisiä
optikkoliikkeitä on enää
harvassa.
”Meillä lasit valmiste-
taan edelleen itse, mikä al-
kaa olla alalla varsin poik-
keuksellista”, Kurunmäki
tietää.
Suuret ketjut eivät ole
vetäneet yrittäjää puoleen-
sa. Kuulumalla Suomen
Näköasiantuntijoihin Ku-
runmäki kokee saavansa
riittävää vertaistukea.
”Optikkoliikkeiden ver-
kostossa pystymme vaih-
tamaan ajatuksia ja tuke-
maan toisiamme. Olen pi-
tänyt sitä loistavana yh-
teistyönä.”
n
YKSI
tulevaisuuden-
merkittävistä muutoksista
on väestön ikääntyminen.
Optikkoliikkeissä tämä nä-
kyy jo nyt.
”Ikääntyessä näkö huo-
nontuu ja kun elämme
yhä vanhemmaksi, näke-
miseen liittyvät tarpeet li-
sääntyvät”, Kurunmäki tie-
tää.
Silmänpohjan rappeuma
on yleisin suomalaisten
sairastama silmäsairaus.
”Kuten muissakin sai-
rauksissa, myös tässä ta-
pauksessa riittävän ajois-
sa aloitettu hoito paran-
taa näön ennustetta. Täs-
tä syystä säännölliset sil-
mälääkärin tarkistukset
ovat ikääntymisen myötä
tarpeellisia”, Kurunmäki
muistuttaa.
Näkemiseen liittyvien
tarpeiden lisääntyessä pal-
velun pitää olla entistäkin
kattavampaa.
”Meidän pitää pystyä
auttamaan kaikenlaisissa
silmän ongelmissa. Uskon,
että kun pystymme tarjo-
amaan laajan palvelun
myös tulevaisuudessa, tu-
lemme pärjäämään myös
seuraavat 40 vuotta. Pidän
tärkeänä, että Huittisissa
on optikkoliike, jossa asi-
oiden hoitaminen onnis-
tuu sillä tavalla, ettei kau-
emmaksi tarvitse lähteä”,
Kurunmäki toteaa.
n
SILMÄLASIT
ovat tätä
nykyä monelle paitsi nä-
kemisen apuväline myös
osa omaa tyyliä. Kehys-
muoti vaihtuu kiivaaseen
tahtiin, mikä luo painet-
ta valikoiman vaihtuvuu-
teen.
”Valikoiman pitää olla
todella kattava, sillä meil-
tä täytyy löytyä kehyksiä
vähän jokaiseen makuun
ja hintaryhmään”, Kurun-
mäki tietää.
Moni yllättyy siitä, että
pienen paikkakunnan op-
tikkoliikkeen kehysvalikoi-
ma pesee monta ison kau-
pungin vastaavaa myymä-
lää.
”Olemme yksityinen toi-
mija, joten meillä on mah-
dollisuus hankkia kehyk-
siä juuri niiltä valmistajil-
ta, joilta haluamme. Seu-
raamme tiiviisti sitä, mi-
hin suuntaan muoti me-
nee ja pyrimme olemaan
jatkuvasti ajan hermolla
myös siksi, ettei varastoon
jää jo muodista menneitä
vaihtoehtoja”, Kurunmä-
ki kertoo.
•
•
Veli-Matti Saksi
Omakotiliiton vuoden
2019 kustannusvertailus-
sa oli mukana sata kuntaa,
joissa asuu hieman yli 80
prosenttia suomalaisista.
Kustannuksiin otettiin mu-
kaan kiinteistövero, käyt-
tösähkö, lämmityssähkö,
vesimaksut ja jätemaksut.
Keskimääräinen omakoti-
asumisen hinta on 4 000
euroa. Kemiönsaarella hin-
ta on 4 700 euroa, Sastama-
lassa 4 300 euroa ja Porissa
3 500 euroa.
Sastamalassa lämmitys-
sähkön osuus on kymme-
nen kalleimman kunnan
keskiarvoa, samoin käyt-
tösähkö. Kiinteistövero ja
jätemaksut ovat maltilli-
sia. Vesimaksut ovat keski-
arvon yläpuolella.
n
SASTAMALAN
Oma-
kotiyhdistyksen puheen-
johtaja
Pentti Haapahuh-
Sastamala viidenneksi kallein kunta
▶
▶
Kemiönsaari kallein, Pori halvin. Omakotiliiton selvityksessä esimerkkinä oli 120 neliön puinen ja 30
vuotta vanha omakotitalo, joka lämpiää sähköllä.
OMAKOTIASUMINEN
Omakotitalon oven takana voidaan tehdä toi-
menpiteitä, jotka vaikuttavat sähkön kulutuk-
seen vähentävästi.
•
•
Veli-Matti Saksi
Kolmekymmentä vuotta
vanha puutalo, joka lämpi-
ää sähköllä kuluttaa ener-
giaa varmasti enemmän
kuin kymmenen vuotta
sitten rakennettu. Selvi-
tyksessä on käytetty keski-
määräisiä kulutuksia, eikä
ole huomioitu mahdollisia
energiaremontteja, tai va-
raavia takkoja.
Tuo sähkön viemä raha-
määrä on sellainen, johon
kuntapäättäjillä ei ole mi-
tään sanottavaa. Muihin
vertailun maksuihin kyl-
lä. Sastamala erottuu vesi-
maksujen osalta epäedul-
lisella tavalla. Siihen on
syynsä, mutta jälkiviisau-
den mukaan hintoja oli-
si voinut vuosien kuluessa
hilata ylöspäin hissuksiin.
Kertarysäys lähivuosien ai-
kana nostaa ihmiset takaja-
loilleen.
On toki huomioitava, et-
tä Sastamalassa on hyvää
vettä. Lisäksi Huittisten
uuden puhdistamon ansi-
osta Kokemäenjoki jatkaa
puhdistumistaan.
Silti kalleimmassa pääs-
sä oleminen ei ole herkkua.
Kommentti: Kattava selvitys?
ta
tietää tilanteen.
”Eihän tuo sijoitus niin
kauhean mukava ole. To-
sin vuosi sitten olimme
kolmanneksi kallein kun-
ta. Silloin vertailtiin suu-
rin piirtein saman kokoi-
sia kuntia. Että sikäli ti-
lanne on hieman paran-
tunut.”
Haapahuhta pitää hyvä-
nä, että Sastamala on pitä-
nyt kiinteistöveron alhaalla.
”Sitä ei ole korotettu,
vaikka monet kunnat ovat
niin tehneet.”
Myös jätemaksut ovat
kohtuulliset. Sähkön osal-
ta kaupungin päättäjillä ei
ole sanomista.
”Niiltä osin kukin voi
vaikuttaa itse. Voi esimer-
kiksi hyödyntää yösähköä
pesukoneissa ja pudottaa
vaikkapa yhden asteen si-
sälämpötilaa. Se vaikuttaa
jo satoja euroja vuodessa.”
Vesimaksuissa Sastama-
la on lähes huippua, aina-
kin toukokuun korotusten
jälkeen.
”Onhan se kallista. Mut-
ta pitää kuitenkin huomi-
oida, että meillä on tehty
isoja investointeja, jotta
saimme pohjaveden käyt-
töön. Lisäksi maksamme
Huittisten uutta veden-
puhdistamoa. Nämä in-
vestoinnit ovat monissa
kunnissa vasta edessä, jo-
ten kyllä vesimaksut vielä
nousevat muuallakin”, to-
teaa Haapahuhta.
