13
Keskiviikko 15.5.2019
•
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Sastamalan sivistystoimen palveluverk-
ko 2030 -selvityksessä pannaan tuule-
maan toden teolla. Kun kasvatusjoh-
taja Pekka Kares ja tekninen johtaja
Kimmo Toukoniemi tutkivat kumpikin
omista lähtökohdistaan asioita, niin
edessä on ajatuksia suurista muutoksis-
ta. Kares tietenkin haluaa, että koulut,
kirjastot ja muut niihin liitettävät pal-
velut ovat paljolti saman katon alla.
Toukoniemi katselee taas kiinteistöjen
kuntoa ja antaa sitä kautta pontta uu-
distusajatuksille.
Jo nyt ennen selvityksen valmistumis-
ta tiedetään, että Äetsän nykyisen kou-
lurakennuksen taru on ohitse. Niin tai-
taa olla myös Muistolan koulun osalta.
Mouhijärven yhteiskoulu on myös lii-
pasimella, samoin Suodenniemen Ur-
heilutalo. Ja mitä vielä löytyykään,
kun tutkinta etenee vanhan Vamma-
lan alueelle.
Tehokaksikon selvitykset etenkin ra-
kennusten osalta ovat melko synk-
kiä katsauksia. Remontit maksavat eh-
kä niin paljon, että uudisrakentami-
nen on edullisempaa. Se taas siivittää
ajatuksia siitä, että mihin rakennetaan
ja minkälaista. Monipalvelukeskukset
ovat Kareksen sydäntä lähellä. Uudet
ajatukset syrjäyttävät vauhdilla vanho-
ja suunnitelmia. Sellaisella vauhdilla,
joka huimaa veteraanipoliitikkoja. Tai-
taa kuitenkin olla niin, että virkamies-
ten hommana on juuri heitellä tuorei-
ta ajatuksia, ja kuntapoliitikot sitten
päättävät mitkä niistä niellään, tai mi-
tä kaupungin talous kestää.
Ehkä hieman kummallista on se, et-
tä eri rakennusten huonokuntoisuus
on noussut esiin vasta nyt. On tehty re-
montteja, isojakin, kuten Muistolaan.
Eikö tosiaan silloin jo havaittu näitä
murheita, jotka nyt ovat nousseet pin-
taan? Oli miten oli, niin tehokaksikon
syvälle luotaavat selvitykset taitavat
tietää koko Sastamalan uudelleen ra-
kentamista. No, ei aivan, mutta monin
suurin osin.
Saattaapi olla vain hyväkin asia.
Tehokaksikko taitaa
rakentaa kaupungin
kokonaan uusiksi
•
•
Minna Isotalo
Tuulen huminaa puissa,
järven lainehtiva pinta, au-
ringon lämpö. Rautaveden
rannan tuntumassa kulke-
van kävelyreitin varrelle,
pääkirjaston taakse syntyy
kesän aikana paikka, jossa
on lupa levähtää ja nauttia
ympäröivästä miljööstä ja
puutarhan antimista. Saat-
taapa puiden väliin ilmes-
tyä riippumattokin.
”Mikäs sen mukavam-
paa kuin köllötellä hetki
puiden katveessa, pysäh-
tyä ja olla vaan”, tuumaa
sastamalalainen taiteilija
Sari Bamberg
.
Bambergin Pyhiinvael-
tajan puutarha sai alkusy-
säyksensä historiasta. Hän
osallistui viime vuonna
Tyrvään Pappilassa järjes-
tettyyn tilaisuuteen, jossa
kerrottiin Sastamalan läpi
kulkevasta Pyhän Olavin
mannerreitistä.
”Tilaisuudessa puhuttiin
innostavasti Pyhän Olavin
pyhiinvaellusreitistä, lin-
jattiin sen kulkua Sasta-
malan seudulla sekä hah-
moteltiin reittiin liitettä-
vissä olevaa palvelu-, näh-
tävyys- ja ohjelmatarjon-
taa”, Bamberg kertaa.
Suurimman vaikutuk-
sen häneen teki itse Pyhän
Olavin elämäntarina.
Ola-
vi Haraldinpoika
oli Nor-
jan kuningas, viikinki, jos-
ta tuli kristinuskon esitais-
telija.
”En ollut perehtynyt hä-
nen vaiheisiinsa aiemmin,
mutta aihe tuli lähelle. Tä-
mä on ensimmäinen ker-
ta, kun teen taideprojektia
historian innoittamana.”
n
ELÄMME
aikaa, jolloin
historia, keskiaika ja itsen-
sä löytäminen kiinnosta-
vat. Sari Bamberg näkee,
että Pyhiinvaeltajan puu-
tarha voi olla osa Sastama-
laa halkovaa elämysmat-
kaa.
Kokonaisuudessaan Py-
hän Olavin kirkkojen reit-
ti alkaa Norjan Trond-
heimista ja päättyy Venä-
jän Novgorodiin. Sastama-
lassa on ollut tarjota tähän
Euroopan kulttuurireitis-
tön osaan melkein valmis,
kirkkovaellukseen pohjaa-
va reitti. Karkun Vanhalta
Harsulta kulkee kirkkova-
ellusreitti Tyrvään kirkol-
le. Matkalla ovat Karkun
kirkko, Pyhän Marian kirk-
ko ja Pyhän Olavin kirkko.
Jatko on jo piirretty Kiikan
kirkon kautta Keikyän kir-
kolle.
”Olisi hienoa, jos puu-
tarhamaisia levähdys-
paikkoja voisi tulla Sasta-
malaan pyhiinvaellusrei-
tin varrelle enemmänkin,
mutta aloitetaan tästä”,
hän tuumaa.
Historia voisi Pyhiinva-
eltajan puutarhassa avau-
tua siitä kiinnostuneel-
le vaikka kännykällä luet-
tavan QR-koodin kautta.
Muitakin ajatuksia Vam-
malan seudun taideyh-
distyksen puheenjohtaja-
na toimivalla Bambergilla
aiheen tiimoilta on. Mik-
sei Siikasuon Taiderannas-
sa voisi olla reitillä vaelta-
ville historiaa elävöittävää
nähtävää.
n
BAMBERG
ei koe, että
Pyhiinvaeltajan puutarha
on vain hänen projektinsa.
”Laitan puutarhan alul-
le, mutta se on kaikille
avoin, elämyksellinen le-
vähdyspaikka. Aluetta saa-
vat hoitaa kaikki, apulaisia
ei ole koskaan liikaa.”
Toukokuun alussa Bam-
berg kirjoitti Facebookin
Sastamalan keskustelu-
seinälle tarvitsevansa tai-
deprojektiinsa mitä tahan-
sa istutettavaa esimerkiksi
yrittejä, pensaita, hedelmä-
puun alkuja, vadelman ja
mansikan pistokkaita.
”Olen saanut paljon yh-
teydenottoja. Ihanaa, että
ihmiset lähtevät mukaan
rakentamaan yhteisöllistä
hyvää”, hän miettii.
Pyhiinvaeltajan puu-
tarhassa on lupa levähtää
▶
▶
Sari Bamberg ideoi Rautaveden rantaan, tulevan Ruokapuiston
naapuriin paikan, jossa historia ja taide kohtaavat.
KULTTUURIREITISTÖ
Pyhiinvaeltajan puutarha tehdään yhdessä, sanoo Sari Bamberg.
Pyhiinvaeltajan puutar-
ha tulee Sastamalan Ruo-
kapuiston viereen. Ruo-
kapuistoa on suunniteltu
tovi, siitä kun Bamberg ja
REKry-yhdistys jättivät ai-
heesta kuntalaisaloitteen
on kulunut jo pari vuotta.
Mutta tänä kesänä kirjas-
ton ja rannan välisellä alu-
eella alkaa tapahtua.
Tavoitteena on yhtei-
söllinen kasvimaa, josta
on iloa kaikille kaupunki-
laisille. Ruokapuistoon is-
tutetaan ainakin erilaisia
hyöty- ja koristekasveja.
Kuntalaiset ovat toivoneet
muun muassa erilaisia yrt-
tejä, ja nuorison toiveissa
on saada mansikoita ja va-
delmia.
Bambergin mukaan
puiston sijainti on hyvä,
melkein keskellä kaupun-
kia. Kasteluvettä on saata-
vissa Rautavedestä ja lähei-
seltä matonpesupaikalta.
Tapahtumien järjestämi-
sessä voidaan hyödyntää
pääkirjaston tiloja. Vilje-
lykset ja istutukset sijoitel-
laan niin, ettei kaupungin
viheralueiden hoito vai-
keudu.
”Nyt on hyvä hetki ot-
taa yhteyttä, jos haluaa
lahjoittaa jotakin Ruoka-
puistoon, ryhtyä sponso-
riksi, osallistua ideointiin
tai ilmoittautua puutarha-
hommiin”, Bamberg vink-
kaa.
Asiat ottavat usein ai-
kansa. Bamberg sanoo, et-
tei ole Ruokapuisto-hank-
keen verkkaiseen etenemi-
seen turhautunut. Ideaa on
kehittänyt työryhmä, jo-
hon kuuluvat Bambergin
lisäksi
Eveliina Asikainen
,
Katja Halinen
,
Heidi Piip-
po
ja
Antti Lepistö
.
”Ja täytyy sanoa, että
kaupunki ja kirjaston vä-
ki ovat olleet hyvin myö-
tämielisiä ruokapuistolle.
Kiitos siitä.”
Kulttuuri ja osallista-
va tekeminen kohtaavat
Ruokapuistossa. Bamber-
gista on ollut luontevaa,
että REKry eli Rakentavan
Esiintymisen Kulttuuri ry
on toiminut hankkeen
vetäjänä. Ovathan hy-
vinvoinnin ja kuntalais-
ten välisen yhteisöllisyy-
den lisääminen kulttuu-
rin keinoin tärkeitä osa-
alueita yhdistyksen toi-
minnassa.
Ruokapuisto on yhteisöllinen kasvimaa
