Page 23 - Alueviesti_38_2005
Basic HTML Version
Torstai syyskuun 22. 2005
23
Suomen mielenterve-
ysseura aloittaa netissä
palvelun, jossa nuoret
voivat keskustella mie-
lenterveydestä ja sen
ongelmista. Seura avaa
suositussa virtuaalises-
sa
Habbo-hotellissa
oman huoneen hyvin
valvottuun chattailuun
marraskuussa.
Hotellihuoneessa Mie-
lenterveysseuran koulute-
tut tukihenkilöt päivystä-
vät pari tuntia viikossa.
- Heidän kanssaan nuo-
ret voivat puhua sellaisis-
ta ongelmista ja asioista,
joista he eivät kykene kes-
kustelemaan vanhempien
tai opettajien kanssa, ker-
too kriisityöntekijä Mari-
ka Ketola Mielenterveys-
seuran SOS-keskuksesta.
Habbo-kokeilu kestää
marraskuusta maaliskuun
loppuun.
- Nuoret voivat chattail-
la anonyymisti joko lä-
himmille hahmoille, kah-
denkeskisesti tai sitten
koko huoneen kanssa,
Ketola lisää.
Tärkeää on hänen mu-
kaansa kuitenkin muistaa,
että Habbo on erityisesti
hyvän mielen pelimaail-
ma. Kaikki ei siis pyöri
kriisien ympärillä.
Seuralla muutakin
nettiauttamista
Mielenterveysseuran
päivystäjät ovat Habbo-
hotellissa siis pari tuntia
viikossa, mutta tarvittaes-
sa he ohjaavat nuoria
myös muille auttamis-
väylille. Yksi tällainen on
seuran jo viisi vuotta yl-
läpitämä verkkokriisikes-
kus Tukinet.
Nettiauttajana työsken-
televä Marika Ketola tie-
tää paljon tämän päivän
nuorten vaikeuksista.
- Nuoret keskustelevat
rankoistakin asioista, joi-
den oireita ovat muun
muassa itseinho ja yksi-
näisyys. Esille nousee esi-
merkiksi viiltelyä ja itse-
murha-ajatuksia. Erityi-
sesti tytöillä ja nuorilla
naisilla esiintyy julman-
tuntuista riittämättömyy-
den ja huonouden tunnet-
ta.
Habbo-hotellissa
nuorille tietoa
mielenterveydestä
Monet Tukinetiin yh-
teyttä ottavista nuorista
eivät asu kotona, vaan
ovat sijoitettuina jonnekin
muualle. Useilla on myös
takanaan osastohoitoja tai
he ovat avohoidossa.
Mielenterveys
riisutaan
arkipäiväiseksi
asiaksi
Suomen mielenterveys-
seura panostaa muutenkin
tällä haavaa lapsiin ja
nuoriin. Ulkopuolisen
lahjoitusten ansiosta se
pystyi tänä syksynä lähet-
tämään Suomen perus-
kouluihin mielenterveyt-
tä käsittelevän opetuskan-
sion. Materiaalin tarkoi-
tuksena on saada yläaste-
ikäiset oppilaat sinuiksi
mielenterveyden kanssa.
- Elämäni eväät kansi-
on tarkoituksena on tar-
jota aineksia oppilaiden
hyvän itsetunnon ja mie-
lenterveyden rakentami-
seksi. Tärkeää olisi myös,
että mielenterveys tulisi
oppilaille tutuksi sekä sa-
nana että asiana, huo-
mauttaa projektisuunnit-
telija Päivi Erkko.
Elämäni eväät on Po-
rin mielenterveysseuran
hanke kahdeksan porilai-
sen koulun kanssa. Vuo-
teen 2007 jatkuvan pro-
jektin rahoittaja on Raha-
automaattiyhdistys.
Hankkeen perusajatuk-
sena on tehdä mielenter-
veydestä arkipäivän asia
ja tärkeä voimavara. Po-
rissa materiaalia ovat
käyttäneet muun muassa
opettajat, terveydenhoita-
jat ja koulukuraattorit.
Kansion käyttöä ei ole si-
dottu vain terveystiedon
tunnille, vaan sen materi-
aalia voidaan soveltaa
myös vaikkapa kuvaama-
taidon ja uskonnon tun-
neilla.
Tarkoituksena on myös
auttaa aikuisia huomaa-
maan nuorten mielenter-
veyden ongelmat mahdol-
lisimman varhain, siis en-
nen kuin ne ehtivät kas-
vaa valtaviksi.
Suomen Lääkäriliiton kysely lääkäreille:
Hoitotakuu alkanut hyvin,
huolena ei-leikkauspotilaiden hoito
losta noin 80 prosenttia ky-
selyyn vastanneista lääkä-
reistä näki vielä ongelmia
hoitotakuun toteutumisessa.
Ongelmia kokivat erityises-
ti anestesiologian ja tehohoi-
don, lastenpsykiatrian, nuo-
risopsykiatrian, psykiatrian,
ortopedian ja traumatologi-
an erikoislääkärit.
Vaikka terveyskeskusten
ajanvarausjärjestelmät ovat
parantuneet, pääsy lääkärin
vastaanotolle on nopeutunut
vain joka neljännen terveys-
keskuksessa työskentelevän
lääkärin mielestä.
Hoitotakuun toteutumisen
suurimpana esteenä on vaa-
timusten ja resurssien risti-
riita. Lääkäreistä lähes puo-
let onkin sitä mieltä, että työ-
tahti on kiristynyt ja työmää-
rä lisääntynyt.
Käytännössä jonot on pu-
rettu lääkärien työtaakkaa
kasvattamalla. 84 prosenttia
lääkäreistä kertoi, että hoi-
totakuu ei ole vaikuttanut
heidän ansioihinsa.
Potilaat hyvin tietoisia
hoitotakuusta
Potilaat ovat varsin hyvin
tietoisia hoitotakuun olemas-
saolosta, mikä heijastuu li-
sääntyneinä vaatimuksina
lääkäreitä kohtaan. Kyselyyn
vastanneista 47 prosenttia oli
sitä mieltä, että lääkäriin
kohdistuva paine oli kasva-
nut.
Lääkärien vastauksissa ko-
rostui myös huoli siitä, että
hoitotakuun vuoksi huomio
kiinnittyy liikaa leikkaushoi-
toihin.
Näin muut potilasryhmät,
kuten osastohoitoa ja tutki-
musta vaativat sisätautipoti-
laat, jäävät helposti huonom-
paan asemaan.
40 prosenttia vastaajista ei
pitänyt hoitoon pääsyn arvi-
oinnissa käytettävää pistey-
tystä toimivana. Pisteytystä
on Lääkäriliiton mielestä
syytä arvioida uudestaan
saatujen kokemusten pe-
rusteella.
Lääkäriliiton kysely on
tehty elokuun 2005 lopul-
la.
Tavoitteena oli selvit-
tää lääkärien näkemyksiä
hoitotakuun toteutumises-
ta sekä sen vaikutuksista
lääkärin työhön ja työs-
kentelyolosuhteisiin.
Kyselyn tulokset perus-
tuvat noin 850 lääkärin
vastauksiin.
Lääkäriliitto seuraa jat-
kossa hoitotakuun etene-
mistä.
Suomessa asuvista täy-
den kansaneläkkeen saa-
jista kaksi kolmasosaa on
naisia. Tyypillinen täyttä
kansaneläkettä saava nai-
nen on yli 65-vuotias,
naimisissa ja asuu toises-
sa kuntaryhmässä.
Tyypillinen täyttä kan-
saneläkettä saava mies on
puolestaan 35-45-vuotias,
naimaton, mielentervey-
dellisten syiden takia työ-
kyvyttömyyseläkkeellä ja
asuu hänkin toisessa kun-
taryhmässä.
Tyypillinen täyden kansaneläkkeen saaja on:
Iäkäs, naimisissa oleva nainen
tai nuorehko, naimaton mies
Kuvan täyttä kansanelä-
kettä saavista täsmentävät
johtava tutkija Heikki Nie-
melä ja pääsuunnittelija Esko
Ruhanen Kelasta Kelan sa-
nomissa 3/2005. Tutkimus
perustuu vuoden 2004 tilas-
toihin. Vuoden 2004 lopus-
sa täyttä kansaneläkettä saa-
via oli 99 780. Se on kah-
deksan prosenttia kaikista
työkyvyttömyys-, työttö-
myys- ja vanhuseläkkeen
saajista sekä maatalouden
erityiseläkettä saavista.
Täyden kansaneläkkeen-
saajien osuudet eläkkeensaa-
jista olivat suurimmat Poh-
janmaan suomenkielisissä
maakunnissa, Kainuussa, Sa-
vossa, Keski-Suomessa ja
Lapissa. Vähiten heitä oli
Uudenmaan maakunnassa.
Suomessa asuvien täyden
kansaneläkkeen saajien kes-
kimääräinen kokonaiseläke
vuo-den 2004 lopussa oli 588
e/kk. Keskimääräiset eläk-
keet olivat suurimmat 25-29-
vuotiailla, 655 e/kk. Sen jäl-
keen ne pienenivät tasaises-
ti. Pienimmät eläkkeet mak-
settiin 70-74-vuotiaille, 387
e/kk. Sitä vanhemmissa ikä-
luokissa eläkkeen määrää
kasvattivat rintamalisät ja
ylimääräiset rintamalisät.
Miesten eläke oli suurem-
pi kuin naisilla: miesten 624
e/kk ja naisten 567 e/kk. Täy-
den kansaneläkkeen saajista
70 % ei ollut naimisissa. Nai-
mattomuus koski useimmin
miehiä.
Kolmella neljästä työky-
vyttömyyseläkkeellä olevas-
ta täyden kansaneläkkeen
saajasta oli pääasiallisena
sairausperusteena mielenter-
veyden häiriö. Mielenterve-
yden häiriöiden, hermoston
Pian koittavat ensim-
mäiset yöpakkaset ja met-
sähiirten sekä rottien ra-
vinnonsaanti luonnosta
vaikeutuu. Alkaa siima-
häntien vaellus sisätiloi-
hin. Viime kesänä myös
myyräkannat kääntyivät
voimakkaaseen nousuun,
ja myyrähuipun ennuste-
taan osuvan ensi talveen.
Nykytekniikalla nämä vit-
saukset on mahdollista
saada kuriin tehokkaasti,
vaivattomasti ja ympäris-
töystävällisesti.
Metsähiireltäeivätkeinot
lopu, kun kyse on esimer-
kiksi pääsystä sisään kesä-
mökkiin. Se jyrsii tiensä
läpi vahvempienkin estei-
den. Sisälle päästyään se
rikkoopureskelemalla lähes
mitä vaan. Metsähiiri on
Syksy ajaa siimahännät sisätiloihin,
nykytekniikalla hiiret ja rotat kuriin
erittäin aktiivinen tuholainen,
niinpä myös sen jätöksiä löy-
tyy paljon kaikkialta, missä se
on liikkunut. Jätökset ovat aina
myös infektioriski.
Myös rotat ovat kaikkiruo-
kaisia ja levittävät tauteja. Ne
harvemmin hakeutuvat asuttui-
hin tiloihin, mutta viihtyvät
mainiosti välikatoissa, vinteis-
sä, varastoissa ja kellareissa.
Infektioriskin ja jätösten lisäksi
rotat pitävät usein epämiellyt-
tävää meteliä varsinkin yöai-
kaan.
Myyrien aiheuttamia taimi-
tuhoja esiintyi runsaasti jo vii-
me talvena, ja niitä esiintyy
ensi talvenakin.
Metsämyyrien runsauden
myötämyösmyyräkuumetapa-
ukset lisääntyvät tänä vuonna.
Myyräkuume (nefropatia epi-
demica) on munuaisoireinen
verenvuotokuume. Myyräkuu-
meen aiheuttava Puumala-vi-
rus tarttuu ihmiseen useimmi-
ten hengitysteitse. Virus levi-
ää pölyn mukana paikoissa,
joissa on jyrsijöiden tuoreita
ulosteita, ja joutuu näin keuh-
koihin. Tutkimusten mukaan
puuliiteri on yleisin tartunta-
paikka.
Eroon loukuista ja
myrkyistä
Perinteiset keinot torjua
metsähiiriä, rottia ja myyriä
ovat erilaiset loukut ja myr-
kyt. Nykytekniikka on kuiten-
kin mahdollistanut myös huo-
mattavasti ympäristöystävälli-
semmän, vaivattomamman,
hygieenisemmän ja tehok-
kaamman
torjuntakeinon,
elektronisen tuhoeläintorjun-
nan.
-Elektroninen tuhoeläintor-
junta perustuu ultra- tai reso-
nanssiääneen, jotakarkotinlaite
lähettää. Elektronisen tu-
hoeläinkarkotteen asennus
mökille tai puutarhaan merkit-
see sitä, että tuhoeläimet ko-
kevat saavansa kilpailijan, joka
taistelee niiden kanssa elinti-
lasta. Lisäksi laitteen lähettä-
mät äänet aiheuttavat tuhoeläi-
mille voimakasta kivun tunnet-
ta. Pitkällä tähtäimellä tuho-
eläimillä ei ole mitään mah-
dollisuutta voittaa, vaan ne
poistuvat tilasta tai puutarhas-
ta, jonne karkottimet on sijoi-
tettu, elektronisia karkotteita
edustava Nils Manelius kertoo.
Manelius edustaa Suomes-
sa Topo Stop - ja Mole Stop -
merkkisiä ultraäänilaitteita.
Ne ovat alan viimeistä tek-
niikkaa, ja niinpä kauppias
uskaltaa antaa laitteiden
ostajalle tyytyväisyysta-
kuun.
Asiakkaita ovat muun
muassa elintarvikealan yri-
tykset, maanviljelijät sekä
pihojaan ja mökkejään suo-
jaavat yksityishenkilöt.
-Tuhoeläimet voivat ai-
heuttaa huomattaviakin va-
hinkoja kiinteistöille tai
siellä olevalle irtaimistolle.
Silti yllättävän harva on tie-
toinen siitä, että tällaisia
karkottimia on olemassa.
Palaute asiakkailta on ollut
yksiselitteisen hyvää, ja
karkottimien kysyntä kas-
vaakin voimakkaasti, Ma-
nelius kertoo.
Puolet lääkäreistä kat-
soo, että hoitotakuu on
nopeuttanut pääsyä eri-
koissairaanhoidon arvi-
oon ja leikkauksiin. Ter-
veyskeskuksissa työsken-
televistä lääkäreistä lähes
puolet on sitä mieltä, että
potilaat saavat yhteyden
terveyskeskukseen aiem-
paa paremmin.
Samalla lääkärit ovat
huolissaan muiden kuin
leikkauspotilaiden hoitoon
pääsystä. Nämä tiedot käy-
vät ilmi Lääkäriliiton tuo-
reesta kyselystä lääkäreil-
le.
Puolen vuoden kuluttua
hoitotakuun voimaantu-
sairauksien ja synnynnäis-
ten
poikkeavuuksien
osuus oli yhteensä 90 %.
Enemmän kuin joka kol-
mannella oli sairautena
älyllinen kehitysvammai-
suus tai muualla luokitte-
lematon kromosomipoik-
keavuus.
Miesten ja naisten sai-
rausjakauma oli varsin sa-
manlainen. Miehillä oli
kuitenkin mielentervey-
den häiriöiden sekä vam-
mojen ja myrkytysten
osuus hieman suurempi
kuin naisilla.
Alkoholiperheiden lap-
sia on vaikea tavoittaa.
Parantaakseen asiaa Al-
Anon-perheryhmät
) on pe-
rustanut chat-ryhmän
alkoholiperheiden nuoril-
Chat-ryhmä alkoholi-
perheiden nuorille
le. Ryhmä kokoontuu
osoitteessa
-
mesta.fi/Kolo torstaisin
klo 19 - 21, jolloin pai-
kalla on myös kummi,
Al-Anonin aikuinen jä-
sen.
Kolon käyntikortteja voi
tulostaa Al-Anonin kotisi-
vulta osoitteesta
-
anon.fi/alateen.
Al-Anon-perheryhmäton
alkoholistien omaisten ja
ystävien yhteisö. Sen tar-
koitus on auttaa toipumaan
läheisen henkilön alkoho-
linkäytön aiheuttamista on-
gelmista. Jäsenet jakavat
keskenään kokemuksensa,
voimansa ja toivonsa rat-
kaistakseen yhteisen ongel-
mansa. Uskomme, että al-
koholismi on koko perheen
sairaus ja että asenteiden
muutos voi auttaa perhettä
toipumaan.
