Page 8 - Alueviesti_06

Keskiviikko helmikuun 8. 2006

8

Arton

Sihti

Vammalan ja Suodenniemen kuntien välinen yhdis-

tyminen uudeksi Vammalaksi on järkevä tapa vahvis-

taa molempien kuntien palvelutarjontaa. Valtion mak-

samilla porkkanarahoilla voidaan toteuttaa tärkeitä ve-

sihuoltohankkeita, sekä hillitä tulevaa velanottoa ja jät-

tää siten pelivaraa palvelujen kehittämiseen.

Aloite yhdistymiseen tuli Suodenniemeltä, jossa kun-

nan virkamiesjohto ja päättäjät ovat ajoituksessaan ai-

van oikeassa. Toteuttamalla liitoksen jo nyt he turvaa-

vat suodenniemeläisten palvelujen saatavuuden omas-

ta palvelupisteestä. Lisäksi porkkanarahoilla voidaan teh-

dä monia investointeja esim. liikuntapaikkoihin, valais-

tukseen ja vesihankkeisiin, joihin Suodenniemellä oma-

na kuntana ei olisi varaa. Kuntaliitoksen myötä Suo-

denniemen houkuttelevuus asuinpaikkana siis paranee,

ei heikkene.

Suodenniemeläisten hyvä ajoitus sai lisävarmistusta

viime viikolla,kun vuosi julkisuuteen tieto Kuntaliiton

omasta ehdotuksesta kunta-ja palvelurakenneuudistuk-

seksi. Ehdotuksen mukaan kuntia kannustetaan liitok-

siin ja vähintään velvoitetaan muodostamaan vähin-

tään 20 000 asukkaan palvelupiirejä,jotka huolehtivat

mm. terveydenhuollosta ja 2.asteen koulutuksesta. Näin

mentäisiin vuoteen 2016 asti ja sitten olisi viimeistään

liitosten aika.

Valta tehdä päätöksiä ei tietenkään ole

kuntaliitolla,vaan eduskunnalla. Kuntaliiton ehdotus on

kuitenkin realistinen pohja valmistelulle. Seutukunta-

pohjaisten kuntien aika on siis hyvin lähellä edessä.

Siihen ei pidä suhtautua uhkana, vaan mahdollisuute-

na. Mekin Lounais-Pirkanmaalla olemme yhdessä riit-

tävän vahvoja tuottamaan kansalaisten tarvitsemat pe-

ruspalvelut ja riittävän vahvoja tekemään

investointeja,joilla tänne houkutellaan uusia asukkaita

ja yrityksiä.

Arto Satonen

Vammalan ja Suodenniemen

järkiavioliitto saa jatkoa

Ystävänpäivänä 14.2.

Suomen Punainen Risti

korostaa ystävätoiminnan

yhteisöllisyyttä tukevaa

merkitystä. Kahdenkeski-

sen ystävätoiminnan rin-

nalla ryhmätoiminta lisää

ihmisten mahdollisuuksia

sosiaalisiin kontakteihin

ja vahvistaa paikallisia

yhteisöjä. Tavoitteena on

saada 1000 uutta ystävää.

Suomen Punaisen Ristin

ystävätoiminnassa on mu-

kana nyt yli 9600 vapaaeh-

toista. Vapaaehtoiset voivat

toimia ystävinä yksin tai

ryhmissä. Ryhmätoiminnan

on huomattu lisäävän pai-

kallisyhteisöjen tiiviyttä ja

välittämistä.

- Ryhmä- ja vertaistuki-

toiminnassa vapaaehtoisten

vastuu jakautuu usean va-

paaehtoisen kesken, jolloin

vapaaehtoistoiminnan taak-

kaa ei vaikeissakaan tilan-

teissa koeta raskaaksi. Yh-

dessä toiminen antaa mal-

lia välittämiseen ja huolen-

pitoon lähiyhteisössä, ker-

too

sosiaalipalveluiden

koordinaattori Marja Ka-

nerva Suomen Punaisesta

Rististä.

SPR etsii

tuhatta uutta

ystävätyöhön

Ystäviä tarvitaan koko

Suomessa, mutta eniten ys-

täväpyyntöjä tulee suurista

asutuskeskuksista, etenkin

pääkaupunkiseudulla.

- Ystäviä tarvitaan sekä

yksilö- että ryhmätoimin-

taan, erityisesti kaivataan

erilaisten kerhojen vetäjiä

ja ryhmien ohjaajia. Halu-

amme saada myös aktiivi-

set seniori-ikäiset mukaan

ystävätoimintaan, Kanerva

innostaa.

Yksinäisiä vai

yksinasuvia?

Suomessa yhden henki-

lön kotitalouksia on lähes

miljoona kaikista noin kah-

desta ja puolesta miljoonas-

ta kotitaloudesta. Yli 65-

vuotiaita ihmisiä on runsaat

800 000 ja yli 75-vuotiaita

lähes 400 000.

- Sanotaan, että Suomen

väestön ikääntyessä yksi-

näisyys kasvaa. Sitä, ovat-

ko yksinasuvat yksinäisiä,

ei kukaan ole tilastoinut,

eikä myöskään sitä, koke-

vatko yli 65-vuotiaat itsen-

sä vanhuksiksi ja yksinäi-

siksi, Kanerva valottaa.

Kodintekniikan koko-

naismyynti kasvoi viime

vuonna 18 prosenttia

edelliseen vuoteen ver-

rattuna. Suomalaisten

kodintekniikkahankin-

noissa näkyy vahvasti

kaksi päätrendiä: halu

helpottaa kotitöitä sekä

viihde-elektroniikan en-

tistä monipuolisempi

käyttö elämysten läh-

teenä.

Markkinoille tuli vuon-

na 2005 runsaasti entistä

monipuolisemmilla omi-

naisuuksilla varustettuja

uutuustuotteita. Keskihin-

nat kääntyivät kahden

prosentin nousuun uu-

tuuksien myötä, mikä vai-

kutti osaltaan alan koko-

naismyyntiin. Samaan ai-

kaan keskihintojen nou-

sun kanssa ovat keskeis-

ten uutuustuotteiden hin-

nat kuitenkin laskeneet

tasolle, jolla ne ovat yhä

useampien suomalaisten

saatavilla. Kustakin tuo-

telinjasta löytyy esimerk-

kejä veturituotteista. Vuo-

si huipentui erittäin vilk-

kaaseen joulukauppaan.

Helpotusta arjen koti-

töihin tuovat isot kodin-

koneet. Ne ovat myynnin

arvolla mitattuna suurin

tuotelinja. Isojen kodin-

koneiden myynti kasvoi

16 prosenttia vuoteen

2004 verrattuna. Tämä on

poikkeuksellisen kova

Kodintekniikan

kysyntä kasvoi

vahvasti 2005

kasvuluku tuotelinjalle,

jonka arvo kasvaa yleen-

sä kuluttajien ostovoiman

kasvun tahdissa. Kuivaus-

rummut, erillisuunit ja

kalusteisiin sijoitettavat

keittotasot ovat esimerk-

kejä suosituista kodin

hankinnoista.

Kodin tietotekniikan

myynti kasvoi puolestaan

41 prosenttia vuonna

2005. Kannettavat tieto-

koneet ja valokuvatulos-

timet olivat kodin tieto-

tekniikan kasvun pääaju-

reita.

Viihde-elektroniikassa

taulutelevisiot kasvattivat

myyntiään vahvasti koko

vuoden ja ohittivat perin-

teisten kuvaputkitelevisi-

oiden myynnin. Myös

MP3-soittimien myynnin

kasvu oli räjähdysmäistä.

Matkapuhelimissa äly-

puhelimet löivät itsensä

läpi.

”Kasvu jatkuu vuonna

2006”, luotaa alkaneen

vuoden näkymiä Kotekin

puheenjohtaja Timo Laa-

tikainen. ”Uutuustuottei-

den virta on voimakas ja

yhtenä aiheena vuoden

aikana puhuttavat digibo-

xit, sillä analogiset lähe-

tykset loppuvat vuoden

2007 aikana. Kuluttajat

ovat entistä valmiimpia

maksamaan hyödyllisistä

ja elämyksiä tarjoavista

ominaisuuksista sekä in-

vestoimaan koteihin.”

Väestörekisterikeskus

on teettänyt Tilastokes-

kuksella loppuvuodesta

2005 väestötietojärjestel-

män luotettavuustutki-

muksen, jossa haastatel-

tiin lähes 11 000 henki-

löä.Tutkimuksen mukaan

väestötietojärjestelmässä

olevat vakinaiset osoitteet

olivat 99-prosenttisesti oi-

kein.

Tilanne on vakiintunut

tälle tasolle jo muutama

vuosi sitten. Hyvään tasoon

vaikuttanee ennen kaikkea

se, että väestökirjaviran-

omaiset, maistraatit ja Vä-

estörekisterikeskus, ovat

keränneet osoitetiedot use-

an vuoden ajan yhteistyös-

sä Suomen Posti Oy:n kans-

sa. Tulokseen vaikuttanee

myös se, että lain mukaan

muuttoilmoitus on tehtävä

maistraatille viimeistään

viikon kuluessa muutosta

aina, kun muuttaa pysyvästi

asunnosta toiseen.

Tilapäisten osoitteiden

oikeellisuus on parantunut

huomattavasti vuodesta

2002, jolloin tilapäisistä

osoitteista oli oikein 63 pro-

senttia. Vuonna 2005 vas-

taava prosentti oli 82. Yh-

tenä syynä parantuneeseen

tilanteeseen voidaan pitää

vuonna 2003 voimaan tul-

lutta kotikuntalakia, jonka

mukaan yli kolme kuukaut-

ta kestävästä tilapäisestä

muutosta on tehtävä ilmoi-

tus maistraatille.

Nopeimmin ja helpoim-

min muuttoilmoituksen voi

Väestörekisterin

osoitetiedot ovat

hyvin luotettavia

tehdä puhelimitse numeros-

sa 0203 456 456. Sen voi

tehdä myös internetissä

o s o i t t e e s s a

www.muuttoilmoitus.fi

tai

lomakkeella, joita saa mm.

maistraateista ja posteista

sekä internetistä osoittees-

ta

www.lomake.fi

. Muu-

tettaessa Suomesta ulko-

maille ilmoitus on kuiten-

kin aina tehtävä kirjallises-

ti.

Suomen kansalaisen on

myös tärkeää ilmoittaa

osoitteen muutoksista ulko-

mailla. Osoitetietojen päi-

vittämisellä varmistetaan,

että Suomen viranomaisten

lähettämät asiakirjat, kuten

esimerkiksi valtiollisiin

vaaleihin liittyvät äänioike-

usilmoitukset, lähetetään

oikeaan osoitteeseen. Muut-

tuneet tiedot voi ilmoittaa

suoraan Tampereen maist-

raatin Toijalan palveluyk-

sikköön, faksi +358 3 549

4555 tai lähimpään Suomen

edustustoon. Kun osoittee-

si muuttuu ulkomailla -lo-

make löytyy internetistä

www.lomake.fi.

Väestötietojärjestelmä

on valtakunnallinen atk-re-

kisteri, jossa on perustiedot

Suomen kansalaisista ja

Suomessa vakinaisesti asu-

vista ulkomaalaisista. Jär-

jestelmässä on myös tietoa

rakennuksista, rakennus-

hankkeista ja huoneistoista

sekä kiinteistö- ja toimiti-

latietoja. Väestötietojärjes-

telmää ylläpitävät Väestö-

rekisterikeskus ja maistraa-

tit.

Suomen Kennelliiton re-

kisteröintitilastot kertovat,

että suomalaisiin on iskenyt

pikkukoiravillitys .Rekiste-

röintien ennätysluvut tehtiin

1990-luvun alkupuolella,

jolloin isokokoiset koirat oli-

vat suosittuja. Kun Kennel-

liitto rekisteröi viime vuon-

na 44162 uutta pentua eli

2200 enemmän kuin edel-

lisvuonna, rekisteröintien

nousu näkyy melkein koko-

naan pienimpien rotujen

runsastumisena.

- Yhä suurempi osa suoma-

laisista asuu kaupungeissa ja

taajamissa. Tässä mielessä pik-

kukoirien suosion kasvu on

ymmärrettävä ja kannatettava-

kin kehityssuunta. Ympäröivän

yhteiskunnan ja ”sylikoiran”

omistajien on helpompi sovit-

taa yhteen toiveitaan ja odo-

tuksiaan, kommentoi Koiram-

me-lehden päätoimittaja Tapio

Eerola tuoretta rekisteröintilis-

taa.

- Suurikokoisimpien koira-

rotujen pentumäärät ovat muu-

tamaa poikkeusta lukuun otta-

matta pienempiä kuin kymme-

nen vuotta sitten. Kaikkien pik-

kukoirien rekisteröinnit puoles-

taan kasvavat. Selvimmin

suuntaus näkyy kääpiökoira- ja

terrieriryhmissä. Vuonna 1996

rekisteröitiin näiden ryhmien

pentuja yhteensä 7000, viime

vuonna yli 11000.

- Jos tähän vielä laskee mu-

kaan muiden roturyhmien pik-

kukoirien esimerkiksi kääpiös-

nautsereiden, kääpiöpinserei-

den ja kleinspitzien runsastu-

misen, pikkukoirabuumista

puhuminen ei ole mitenkään

liioiteltua, Eerola jatkaa.

Suomenajokoira

kestoykkönen

Koirien kokonaismäärä kas-

vaa, sillä syntyvät ikäluokat

ovat poistuvia suurempia. Suo-

messa arvioidaankin olevan

noin 600 000 koiraa, joista noin

450 000 on puhdasrotuisia.

Samalla muuttuu koirakannan

sisäinen rakenne. Tämä muu-

tos on hidasta, mutta jo kym-

menen vuoden takaisen rekis-

teritilaston vertaileminen tuo-

reimpaan kertoo selvästi mitä

on tapahtumassa.

Kotimaisista roduista neljä

eli suomenajokoira, suomen-

lapinkoira, karjalankarhukoira

ja suomenpystykorva mahtui-

vat vielä viime vuonna kym-

menen suosituimman listalle.

Tuoreimmassa tilastossa kan-

salliskoiramme suomenpysty-

korva putosi kuitenkin ensi

kertaa yli sataan vuoteen kym-

menen listalta kahdenneksitois-

ta. Viides kotimainen rotu, la-

pinporokoira, on sijalla 52.

Suomalaisilla on

pikkukoiravillitys

Suomenajokoira, jatkaa yhä

edelleen tilastoykkösenä 2126

rekisteröidyllä pennulla. Yli-

päätään kymmenen suosituim-

man rodun joukossa on tapah-

tunut jonkinmoinen uusjako

sitten 1990-luvun alun, edel-

tävistä vuosikymmenistä puhu-

mattakaan. Suomenpystykor-

van lisäksi kymmenen suosi-

tuimman joukosta ovat pois-

tuneet pitkäkarvainen collie,

beagle, rottweiler ja cockerspa-

nieli sekä tiibetinspanieli, joka

tosin on jo sijalla 11.

Kääpiösnautseri on noussut

jo seitsemänneksi ja cavalier

kingcharlesinspanieli yhdek-

sänneksi. Jos kaikki mäyräkoi-

rien rekisteröinnit laskettaisiin

yhteen, samoin bichon frisen,

coton de tulearin ja bichon ha-

vanaisin pentuluvut, niistä

muodostuisi kymmenen kärjes-

sä -rotu. Mäyräkoira kuuluu

toki koiramaailman klassikkoi-

hin, mutta kolmesta viimemai-

nitusta oli hädin tuskin tietoa-

kaan 20 vuotta sitten.

- Metsästyskoirissa hirvikoi-

rarotujen runsastuminen jatkui

niin kauan kuin hirvikanta oli

ennätyssuuri. Päättyneen jah-

tikauden jälkeen hirvien luku

on jo selvästi laskusuunnassa,

samoin harmaidennorjanhirvi-

koirien ja karjalankarhukoiri-

en. Itse asiassa karhukoira tu-

lee aika tarkasti suomenpys-

tykorvan jalanjälkiä pitkin.

Kymmenen suosituimman ro-

dun listalta karhukoira on toki

ollut poissa ennenkin, 1960-

luvulta 1990-luvulle asti, Ee-

rola muistaa.

Paimenkoirien

suosio laskussa,

terrierien nousussa

Kun koirarodut jaetaan kym-

meneen ryhmään niiden käyt-

tötarkoituksen mukaan, 1990-

luvun alussa paimenkoiraryh-

mä käväisi jopa suosituimpa-

na.

Ehkei lammaspaimenten

vilkkaus ja energisyys kuiten-

kaan ole sitä, mitä suomalai-

set pohjimmiltaan koiriltaan

odottavat. Suosio ei ole romah-

tanut, mutta ryhmien välises-

sä vertailussa viime vuoden

5975 pentua ja 13,5 prosenttia

rekisteröintien kokonaismää-

rästä oikeuttaa enää neljänteen

sijaan.

Saksanpaimenkoira on van-

kasti toiseksi suosituin rotu,

vaikka rekisteröinnit sahaavat

edestakaisin. Viime vuonna oli

taas laskusuuntauksen vuoro.

Shetlanninlammaskoiran ja pit-

käkarvaisen collien kannatus

on vielä vakaata. Paimenkoi-

raryhmän pitkäaikaiset nousi-

jat ovat bordercollie ja austra-

lianpaimenkoira. Uusin ryh-

män nousija on valkoinenpai-

menkoira, jota kuusi vuotta sit-

ten ei vielä ollut yhtään Ken-

nelliiton rekisterissä.

Kymmenen vuotta sitten ih-

meteltiin, miksi Suomessa on

terriereitä tavattoman vähän

muihin Pohjoismaihin verrat-

tuna. Sittemmin Suomi on ki-

rinyt Ruotsia ja Tanskaa kiin-

ni. Ryhmän kärkirotu vaihtui,

kun jackrussellinterrieri ohitti

cairnterrierin. Kärkikolmik-

koon kiilasi myös valkoinen

länsiylämaanterreiri. Jackrus-

sellinterrierin ura virallisena

rotukoirana on vasta viiden

vuoden mittainen, siinä mie-

lessä kaikkien rotujen suosik-

kitilaston 22. tila on kova saa-

vutus.

Rekisteröintitilastoista selvi-

ää myös, että koirien tuomi-

nen ulkomailta Suomeen kiih-

tyy. Tuontikoiria vietiin kir-

joihin viime vuonna yli 2 100,

missä on noin 400 koiran lisä-

ys edellisvuoteen.

Kääpiösnautseri on kasvattanut suosiotaan ja noussut sijalta 9 seitsemänneksi.

1.

(1) Suomenajokoira

2126

2.

(2) Saksanpaimenkoira

1800

3.

(3) Harmaanorjanhirvikoira

1478

4.

(4) Labradorinnoutaja

1379

5.

(6) Kultainennoutaja

1374

6.

(5) Suomenlapinkoira

1244

7.

(9) Kääpiösnautseri

983

8.

(8) Jämtlanninpystykorva

957

9.

(11) Cavalier kingcharlesinspanieli

846

10.

(7) Karjalankarhukoira

816

11.

(14) Tiibetinspanieli

802

12.

(10) Suomenpystykorva

762

13.

(12) Pitkäkarvainen collie

753

14.

(13) Shetlanninlammaskoira

714

15.

(17) Rottweiler

644

16.

(18) Bichon frise

634

17.

(19) Beagle

567

18.

(15) Cockerspanieli

562

19.

(16) Karkeakarvainen mäyräkoira

533

20.

(21) Kääpiöpinseri

525

20 suosituinta rotua 2005,

suluissa sijoitus listalla 2004

Page 8 - Alueviesti_06_2006