Page 10 - Alueviesti_10

Keskiviikko maaliskuun 8. 2006

10

Satakunnan Sotilaspoikien

PerinnekillanHuittisten osas-

ton vuosikokous pidettiin

Nordea-pankissa. Kokouksen

puheenjohtajana toimi osas-

ton puheenjohtaja Pentti

Tiuttu ja sihteerinä osaston

sihteeri Paavo Punkari.

Kokouksessa esitettiin toi-

mintakertomus ja tilit, jotka

hyväksyttiin. Myös kuluvan

vuoden toimintasuunnitelma

hyväksyttiin. Sen mukaan

sotilaspojat tekevät jälleen

perinteisen kesämatkan, joka

suuntautuu Laatokan Karja-

lan kauttaAunukseen ja siel-

tä edelleen Syvärille ja Pie-

tariin. Matkalla käydään

Syvärin voimalaitoksella ja

Syvärin luostarissa sekä teh-

Huittisten

Sotilaspojat

Laatokalle

dään jokiristeily Neva-joel-

la. Matkalla tutustutaan

myös pieneen karjalaisky-

lään, jossa sota-aikana oli

suomalaisten asemat. Paluu-

matka suunnataan Pietarin ja

Viipurin kautta kotiin.

Alkukesästä Satakunnan

Sotilaspoikien Perinnekilta

tekee matkan myös Viron

Paldinskiin ja Haapsaluun,

jonne myös huittislaisia so-

tilaspoikia on lähdössä.

Sotilaspoikien Huittisten

osaston puheenjohtajaksi va-

littiin edelleen Pentti Tiuttu

sekä hallituksen jäseniksi

Aarre Helminen, Antti Nie-

minen, Arvo Setänen, Aimo

Pitkänen ja Paavo Punkari,

joka toimii sihteerinä.

Jäseniksi kiltaneuvostoon

valittiin edelleen Pentti Tiut-

tu, Aarre Helminen ja Antti

Nieminen, heidän varamie-

hikseenAimo Pitkänen, Paa-

voNurminen ja Paavo Punk-

ari. Vuosikokoukseen osal-

listui lähes kolmekymmen-

tä sotilaspoikaa.

Pitkään nukahduksissa

ollut Huittisten Kokoomuk-

sen Nuoret ry on elvytetty

henkiin.Asialla on muuta-

mia aktiivisia nuoria, jot-

ka näin todistavat myös

nuorten olevan kiinnostu-

neita politiikasta, asioiden

yhteisestä hoitamisesta.

Henkiin herätetyn kokoo-

musnuorten yhdistyksen pu-

heenjohtaja on huittislainen

opiskelija TuukkaAaltonen.

Hän kertoo,että koossa oli

sopivasti innokkaita kokoo-

mushenkisiä nuoria, jotka

halusivat näin panna vauh-

tia toimintaan. Mukana on

vasta kourallinen,mutta ak-

tiivinen joukko .Jäsenhan-

kinta on käynnistynyt ja

mukana on jo muutama ko-

kemäkeläinenkin nuori.

Alueen nuorille on

tärkeää,että Huittisissa on

oma yhdistys. Sihteerinä ja

taloudenhoitajana toimiva

Emilia Lehtisalo kertoo itse

Kokoomusnuorten yhdistys

heräsi henkiin Huittisissa

liittyneensä 18-vuotiaana

Nakkilan kokomusnuoriin

kun ei Huittissa omaa yh-

distystä ollut. Hänet valit-

tiin pian Satakunnan kokoo-

musnuorten piirihallituk-

seen.

Lehtisalo toi julki toiveen-

sa siitä, että Huittisiin saa-

taisiin oma yhdistys. Idea sai

kannatusta myös piirihalli-

tuksessa, jonka johto oli

mukana ravistelemassaHuit-

tisten yhdistyksen henkiin ja

hereille.

Alkuvaiheessa tärkeää on

saada toimintaan mukaan

uusia jäseniä. Myös ensi

vuoden eduskuntavaalit an-

tavat myös nuorten toimin-

nalle ryhtiä ja puhtia.

Kokoomusnuorten yhdis-

tyksiä Satakunnassa on Po-

risa, Raumalla,Nakkilassa,

Kankaanpäässä ja nyt myös

Huittisissa.Huittisten yhdis-

tys perustettiin jo vuonna

1973, mutta sen toiminta

nukahti 1990-luvulla.

Pirkanmaan vuosikirja on

saatu painosta. Totuttuun

tapaan se sisältää lyhyen

katsauksen Pirkanmaan lii-

ton eri tehtäväaloihin.

Kirjan päätoimittaja Juk-

ka Alasentie analysoi pää-

kirjoituksessaan Pirkanmaan

tulevaisuutta ja maakunta-

suunnitelman roolia siinä

sekä aluekehittämisen voi-

mavaroja ja keinoja yleen-

sä. Pirkanmaan liiton synty

ja liiton vaiheet 1990-luvul-

Pirkanmaan

vuosikirja

ilmestynyt

la ovat myös kuvauksen koh-

teena.

Perinteisesti kirjassa ovat

esillä mm. Pirkanmaan lii-

ton luottamuselinten ko-

koonpano sekä monipuoli-

nen tilastoaineisto maakun-

nasta, Pirkanmaan kuntien

ja kaupunkien henkilöstö

sekä valtuustojen ja hallitus-

ten jäsenet. Kirjasta löyty-

vät pirkanmaalaisten oppi-

laitosten, kuntayhtymien,

valtion alueviranomaisten,

valtion laitosten ja maakun-

nallisten yhteisöjen sekä tie-

dotusvälineiden yhteystie-

dot.

Kirja on myös liiton koti-

sivuilla pdf-muodossa osoit-

teessa

http://www.pirkan

-

maa.fi/liitto/ajankohtaista/

julkaisut.shtml.

Agrologi Eeva Raukko

aloitti maaseudun kehittä-

misyhdistys Joutsenten

reitti ry:n uutena hanke-

neuvojana 6. maaliskuuta.

Hän jatkaa vuoden vaih-

teessa uusiin tehtäviin siir-

tyneen Riikka Nummelan

työtä Joutsenten reitin rahoit-

tamien hankkeiden tukena.

Kaudella 2001-06 syntyneis-

Eeva Raukko

Joutsenten

reitin riveihin

tä hankkeista on vielä käyn-

nissä viisikymmentä. Rauk-

ko on aikaisemmin toiminut

Äetsän kunnan maaseudun

kehittämishankkeiden koor-

dinaattorina.

Eeva Raukko on 40-vuo-

tiasmaanviljelijäÄetsänKii-

kasta. Hänellä on kaksi poi-

kaa, mies, koira ja kissa. Har-

rastuksikseen hän nimeää

Zonta-toiminnan ja poikien-

sa taksikuskina toimimisen.

Zonta on kansainvälinen

naisten järjestö.

Eeva Raukon tavoittaa

Joutsenten reitti ry:n toimis-

tolta Vammalan Puistokatu

10:stä.

Satakunnan Sotilaspoikien

Perinnekillan vuosikokous

pidettiin Porissa Viikkarin

Valkamassa. Satakunnan So-

tilaspoikien Perinnekillan

puheenjohtajaksi valittiin

vuosiksi 2006-2007 edelleen

VäinöVillgren Ulvilasta. Ko-

koukseen osallistui lähes 70

satakuntalaista sotilaspoi-

kaa.

Kokouksen puheenjohtajana

toimi Erkki Järvenpää Suoden-

niemeltä ja sihteerinä Pekka

Pitkäjärvi Laviasta.

Kokouksessa esitettiin Pe-

rinnekillan tomintakertomus ja

tilit, jotka hyväksyttiin. Niin

ikään esitettiin toimintasuun-

nitelma ja talousarvioehdotus,

Väinö Villgren johtaa

Satakunnan Sotilaspoikia

jonka mukaan jäsenmaksuksi

kuluvalle vuodelle hyväksyt-

tiin 15 euroa. Johtokunnasta

erovuorossa ollut porilainen

Esko Tähtinen valittiin uudel-

leen ja uutena myös porilai-

nen Aimo Suominen. Tilintar-

kastajiksi valittiin Pentti Kuu-

ri-Riutta ja Veikko Vuori, mo-

lemmat Porista. Heidän vara-

miehikseen porilaiset Veikko

Santavuo ja Erkki Nevalainen.

Kiltaneuvoston jäseniksi

vuodeksi 2006 valittiin Harja-

vallasta Kalevi Viljanen, Huit-

tisista Antti Nieminen, Aarre

Helminen ja Pentti Tiuttu, Ko-

kemäeltä Pasi Kaisla, Pekka

Aakula ja Antti Arola, Kiikoi-

sista Jussi Halminen, Laviasta

Pekka Pitkäjärvi, Luvialta

Yhdistyksen sihteeri Eero Virtanen esittelee toimintasuunnitelmaa. Vasemmalla kokouk-

sen sihteeri Pekka Pitkäjärvi ja puheenjohtaja Erkki Järvenpää.

Lavian seudun riistan-

hoitoyhdistyksen vuosiko-

kous pidettiin 16.2. Lavi-

an Metsästysseuran maj-

alla, ja paikalla oli 29 jä-

sentä. Koko hallitus oli

erovuorossa kolmivuoti-

sen toimikautensa jälkeen.

Uuteen hallitukseen valit-

tiin puheenjohtajaksi edel-

leen Kauko Setälä (varamie-

heksi Pauli Mattila). Muut

hallituksen jäsenet ovat Jar-

mo Ala-Järvenpää (Jarmo

Sirola), Markku Kaistamo

(Jarno Mäenpää), Heikki

Kulku (Pentti Koskinen),

Jari Kiviniemi (Olli Mikko-

la), Heikki Nygård (Jorma

Kamppi), Keijo Kivelä

(Veli-Jukka Heikkilä) ja Las-

se Kivelä (Asko Knuutila).

Lisäksi ne seurat, joilla ei

ole edustajaa hallituksessa,

Kauko Setälä jatkaa

riistanhoitoyhdistyksen

puheenjohtajana

voivat lähettää edustajansa

hallituksen kokouksiin.

Yhdistyksen tilintarkasta-

jina jatkavat Kari Järvenpää

ja Jouko Väissi (Taisto Kui-

valainen ja Usko Seppä). Pii-

rihallitusehdokkaaksi ko-

kous valitsi Markku Tuorin.

Jarmo Sirolan komennos-

sa läpiviedyn kokouksen lo-

puksi jaettiin arpomalla riis-

tanhoitokilpailun palkinnot

vähintään 60 pistettä saavut-

taneiden yhdistyksen jäsen-

ten kesken. Riistanhoitopii-

rin edustajana ollut Reima

Laaja ojensi MKJ:n hopei-

sen ansiomerkin Lavian

Metsästysseuran puheenjoh-

tajalle Aimo Rantaselle.

Omansa tulee saamaan myös

Jorma Kamppi.

HL

Satakunnan riistanhoito-

piirin alueella varmistettiin

suurpetoyhdysmiesten toi-

mesta viime vuoden kaikki-

aan 765 suurpetohavaintoa,

kun vuotta aikaisemmin nii-

tä oli 526. Riistanhoitopii-

rin arvion mukaa piirin alu-

eella elelee 10-15 karhua,

60-80 ilvestä ja myös 3-5

sutta kuljeskelee alueella.

Aikaisempiin vuosiin verrat-

tuna merkittävää lisäystä on

ollut ilveksen kohdalla. Ilves-

pentueista tehtiin useita havain-

toja, ja merkittävää on, että ne

elelevät pääasiassa parhailla

metsäkaurisalueilla piirin län-

siosissa. Pentuja arvellaan syn-

tyneen vuoden 2005 aikana 7-

8:lle naarasilvekselle. Ilveksen

pääravintoa ovat jänikset ja

metsäkauriit, mutta sille kel-

paavat myös supikoira, kettu

ja myyrät.

Riista- ja kalatalouden tut-

kimuslaitos aloitti vuonna 1986

suurpetokantojen (karhu, susi,

ahma ja ilves) määrien selvit-

telyn petohavainnoitsijaver-

koston avulla.

Ilveskanta noussut reippaasti

Petoyhdysmiehet käyvät

yleisöltä tulleiden ilmoitusten

perusteella maastossa tarkas-

tamassa petohavainnot. Jäljis-

tä kirjataan erilliselle havain-

tolomakkeelle suurpetolaji,

havaintopäivä, pedon kulku-

suunta, mahdollisten pentujen

määrän sekä jäljestä etutassun

koko. Suden tai ilveksen osal-

ta mitataan etutassun leveys ja

pituus sekä karhun ja ahman

jäljistä etutassun leveys.

Suurpetojen ravinnon koos-

tumusta seurataan ja tutkitaan

petohavainnoitsijoiden Taival-

kosken petotutkimusasemalle

toimittamista suurpetojen ulos-

tusnäytteistä.

Kertyneet havainnot petoha-

vainnoitsija toimittaa kolmas-

ti vuodessa riistanhoitopiiriin,

josta ne lähetetään edelleen

Riista- ja kalatalouden tutki-

muslaitoksen petotutkimusase-

malle Taivalkoskelle. Jokainen

todettu ja mitattu havainto

merkitään petotutkimuksessa

paikkatietojärjestelmään ja ker-

tyneen aineiston perusteella

Riista- ja kalatalouden tutki-

muslaitos määrittelee kunkin

lajin runsauden riistanhoitopii-

reittäin ja koko valtakunnas-

sa.

Petohavainnoitsijalle voi

kuka tahansa tehdä ilmoituk-

sen näkemästään suurpedosta

tai niiden jäljistä ja jätöksistä.

Havainnoitsija käy paikan

päällä toteamassa mistä lajista

on ollut kysymys sekä tekee

tarpeelliset mittaukset ja mer-

kinnät.

Tärkeää on, että jäljet olisi-

vat mahdollisimman tuoreet ja

tunnistettavissa. Kova lumi,

kevätahava tai vesi- ja lumisa-

de voivat peittää tai muuttaa

jäljet niin, ettei niitä voi luo-

tettavasti mitata. Huonolla

säällä saadaan jälki muutamia

päiviä pysymään mittauskel-

poisena, jos sen päälle laite-

taan esimerkiksi soikko, pesu-

vati tai ämpäri.

Petohavainnoitsijat voivat

toimia myös suurpetojen aihe-

uttamien vahinkojen arvioimis-

tilaisuuksissa asiantuntijoina,

tunnistamassa mikä suurpeto

on ollut asialla.

Ilmastusventtiilin rik-

koutuminen aiheutti

runsaan puolen vuoro-

kauden mittaisen kat-

Venttiilirikko katkaisi

kaukolämmön jaon

kon kaukolämmön ja-

kelussa Vammalan kes-

kustassa viikonloppu-

na.

Vammalan, Äetsän ja

Punkalaitumen Nordean

konttoreissa tehtiin usealla

toiminnan alalla erittäin

hyvää tulosta viime vuon-

na. Kasvua tapahtui niin

Nordea Vammalan

kolmella konttorilla

ripeä kasvuvauhti

säästämisessä kuin sijoit-

tamisessakin. Asuntolaino-

ja myönnettiin ennätys-

määrä, ja myös yritysra-

hoituksen kysyntä jatkui

vilkkaana.

Satakunnan suurpetojen

määrä on lisääntynyt

Matti Ranne, Merikarvialta

Voitto Peltomäki, Nakkilasta

Pekka Unkuri, Noormarkusta

Matti Räikkälä, Porista Juhani

Koskinen, Aarno Kiuru ja

Veikko Vuori, Punkalaitumel-

ta Juhani Virtanen ja Ulvilasta

Heimo Prihti.

Kuluvan vuoden toiminnasta

mainittakoon Perinnekillan ret-

ki ennen juhannusta Viron Pal-

dinskiin ja Haapsaluun. Killan

hengellinen päivä pidetään

Harjavallassa ja 15-vuotisjuh-

la Kokemäellä.

Ennen kokouksen virallisten

asioiden käsittelyä everstiluut-

nantti Jyrki Heinonen esitel-

möi aiheesta ”Verkostoitumi-

sen riskit ja niiden hallinta”.

Esitelmässään hän totesi muun

muassa sen, että tietotekniik-

ka tulee kaikessa mukaan yhä

enemmän ja enemmän.Aihees-

ta virisi vilkas keskustelu ko-

kousväen keskuudessa.

Paavo Punkari,

teksti ja kuva

Mouhijärven kunta puol-

taa alkoholijuomien luovu-

tuspaikan perustamista Uo-

tsolantie 43:ssa sijaitsevan

elintarvikeliike Rabatin yh-

teyteen. Kunnanhallitus pi-

tää paikkaa sijainniltaan so-

pivana.

Alko Oy suunnittelee ase-

tuksen mukaisen luovutuspai-

kan perustamista Rabatin yh-

teyteen. Alkon Pirkanmaan

aluepäällikkö Antero Elovaa-

ra on tiedustellut Mouhijär-

Lännen Tehtaat Oyj on

myynyt muiden noteerattu-

jen yhtiöiden osakkeisiin te-

kemänsä sijoitukset. Kaupat

Lännelle 2,4

miljoonan

myyntivoitot

Alkon tuotteet saa

Mouhijärveltä

pian Rabatista

ven kunnan kantaa aiotun luo-

vutuspaikan sopivuudesta ja

sijainnista.

Asetuksen mukaan luovu-

tuspaikkana voi toimia sopi-

vaksi katsottu kauppaliike tai

Aittalahdenkadun ja

Puistokadun risteyksessä ta-

pahtunut vuoto havaittiin

sunnuntain vastaisena yönä

yhden aikaan ja saatiin kor-

jatuksi sunnuntaina noin kel-

lo 15.

Katkos katkaisi lämmön

Puistokadulla Apajan ja

Matkapoikien välillä Vam-

malan Lämpö Oy:n asiakas-

kiinteistöissä.

Samoin katkesi lämmitys

asiakaskiinteistössä Onki-

niemenkadulla, Kävelyka-

dulla, Saarikadulla ja Kylä-

kadulla. Katkos tuntui myös

eräissä Liekolankadun kiin-

teistöissä.

muu avoin liike- tai palvelu-

paikka taikka muu tarkoituk-

seen sopiva paikka, kuten lin-

ja-auto tai rautatieliikenteen

liikennepaikka, postitoimipaik-

ka tai muu siihen rinnastetta-

va toimipiste ottaen huomioon

elinkeinopoliittiset ja kilpailul-

liset olosuhteet.

Lähin Alkon vähittäismyy-

mälä sijaitsee noin 25 kilomet-

rin päässä Mouhijärveltä. Al-

koholijuomien luovutuspaikan

saaminen kuntakeskukseen

Uotsolaan palvelisi kunnanhal-

lituksen mukaan erityisesti ke-

säasukkaita ja erityisesti van-

hempaa väestöä ja vilkastut-

taisi kuntakeskuksen liike-elä-

mää.

Asiakkaiden säästäminen

kasvoi viime vuonna 10 mil-

joonaa euroa eli runsaat kuu-

si prosenttia. Suhteellisesti

eniten kasvua tapahtui Äet-

sän konttorissa, jossa nou-

sua tuli yli 20 %. Perintei-

sen säästämisen ohella kiin-

nostusta kasvattivat moni-

puolisemmat säästämisen ja

sijoittamisen tuotteet. Esi-

merkiksi rahastosijoittami-

nen lisäsi osuuttaan viiden-

neksellä toissa vuodesta.

Tätä kasvua edesauttoivat

Pirkanmaan alueelle palka-

tut uudet sijoitusasiantunti-

jat.

Uusia asuntolainoja otet-

tiin ennätyksellisesti, ja kas-

vu jatkui jo viidettä vuotta

peräkkäin. Asuntolainakan-

ta kasvoi kolmessa kontto-

rissa yli 14 % eli yhteensä

19,6 miljoonaa euroa. Uu-

sia yritysluottoja puolestaan

nostettiin vuoden 2005 ai-

kana 11,4 miljoonaa.

Kuluva vuosi on Vamma-

lan, Äetsän ja Punkalaitu-

men Nordeoissa alkanut

liikkeelle vauhdikkaasti. Ra-

hastojen ja henkivakuutus-

ten myynti on ollut kahden

ensimmäisen kuukauden ai-

kana jo 1,5 miljoonaa eu-

roa, ja asuntolainoja on nos-

tettu 1,7 miljoonaa. Osaltaan

lainanottoa ovat helpottaneet

uudet palvelumallit, kuten

esimerkiksi viime vuoden

lopulla käyttöön otettu

AsuntoJousto, konttorinjoh-

taja Marita Tuomisto kertoo.

ovat osa Lännen Tehtaiden

strategiaa luopua ydinliike-

toimintaansa kuulumatto-

masta omaisuudesta.

Myynneistä realisoitui yh-

teensä 2,4 miljoonan euron

myyntivoitot. Tehdyt kaupat

parantavat ensimmäisen

vuosineljänneksen osake-

kohtaista tulosta noin 28

senttiä.

Page 10 - Alueviesti_10_2006