Page 6 - Alueviesti_10

Keskiviikko maaliskuun 8. 2006

6

Marju Sundgren on vuosia

taistelut Kallialan puolesta

ja ilmoittaa tekevänsä niin

jatkossakin vaikka onkin

muuttanut kylästä keskus-

taan.

Kaavoitusarkkitehti Jorma Tuominen, apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Erjo, kaupunginsih-

teeri Hannu Nikkilä, kaupunginjohtaja Paavo Salli, sivistysjohtaja Lauri Laurila ja apulais-

rehtori Mikko Tokola istuutuivat vastaamaan kyläläisten kysymyksiin.

Ei tungosta mutta ei tyhjääkään. Kyläläiset jaksavat kiinnostua asuinseutunsa asioista.

Pauli Mäkelä käsitteli jälleen kerran kouluverkkoa, mutta

muutoksia ei illan ilmapiirissä voitu ounastella.

Asukasilta ei tuonut mitään uutta

Kalliala tentti virkamiehiä

Kallialan kehittäminen on

aina ajankohtaista. Viimeksi

se oli sitä 2. maaliskuuta,

jolloin kyläläiset olivat kut-

suneet Vammalan kaupun-

ginjohtajan joukkoineen Kal-

lialan koululle pohtimaan

kylän kehittämistä.

Valmista ei tullut, eikä mää-

rätyissä asioissa voi hetkeen

tullakaan. Kaupunginjohtaja

Paavo Salli muistutti kyläläi-

sisä kouluasiasta, että koska

kaupunginvaltuuston päätök-

sestä on valitettu Hämeenlin-

nan hallinto-oikeudelle, kau-

punki osallistuu asian käsitte-

lyyn ainoastaan sillä tavalla

kuin ylemmät oikeusviranomi-

aset edellyttävät.

Käytännössä tämä merkitsee

sitä, että kaupunki antaa asi-

assa pyydettäessä vain oman

vastineensa pyydettäessä.

- Hyväksytyt ponnet ja kou-

lun jatkokäyttöä koskevat ky-

symykset otetaan harkittavik-

si sitten kun asia on lainvoiai-

sella päätöksellä ratkaistu, sa-

noi Salli.

Koulun vastainen käyttö oli-

si kyläläisten mielestä tietysti

koulukäyttö. Nykyvalossa se

on mahdotonta, ja Kallialan

lapsia odottavat ajanmukaiset

tilat saneerattavassa Muistolan

koulussa.

Koulun merkitys korostui

dramaattisimmillaan Marjo

Anttooran puheenvuorossa,

kun hän vertasi koulua kylän

sydämeen, joka on repäisty

pois.

Kun koulun muusta käytös-

tä keskusteltiin, päällimmäi-

seksi nousi sen käyttö kyläläis-

ten yhteisenä kokoontumisti-

lana. Kaupunginjohtaja viitta-

si tässä Lantulan ratkaisuun,

jossa kyläyhdistys osti koulun-

rakennuksen, maapohjan jää-

dessä kaupungin omistukseen.

Koulun tontin lahjoitusasia

sai uutta valoa, sillä Kallialan

koulun tonttia ei toista sataa

vuotta sitten saatu lahjaksi vaan

se ostettiin selvällä rahalla.

Kauppakirjassa löytyy.

Paavo Sallin lisäksi kaupun-

kia edustivat apulaiskaupun-

ginjohtaja Jaakko Erjo, sivis-

tysjohtaja Lauri Laurila ja kaa-

voitusarkkitehti Jorma Tuomis-

to, kaupunginsihteeri Hannu

Nikkilä sekä Muistolan apu-

laisrehtori Mikko Tokola.

Kyläläiset toivovat kaupun-

ginosaansa päivittäistavara-

kauppaa. Sellainen on kaavan

puolesta mahdollista, totesi

kaavoitusarkkitehti. Suoraan

sille ei kaavassa paikkaa ole

osoitettu, mutta mahdollista se

on, vakuutti Tuomisto.

Valtuustokäsittelyyn kaava-

ehdotus saataneen vielä tämän

kevään aikana.

Kyläläisistä ahkerimmin

kaupunki ja tiedostusvälineitä

lähestyy Pauli Mäkelä, joka oli

myös yhtenä nyt pidetyn tilai-

suuden takana. Kouluasian li-

säksi Mäkelä jaksoi muistut-

taa mm. Rautajien alikulkusil-

lasta. Paavo Salli vastasi jäl-

leen kerran, että sen edelle on

asetettu Äijäri ja Krouvi en-

simmäisinä ja sitten Liuhala.

Kaikki Kallialassa ei silti ole

enää ohoon päällä. Kaava on

valmistumassa. Loppu riippuu

siitä, onko rakentajia ja heille

rahoittaia. Vesi- ja viemärilin-

ja valmistuu parin vuoden ku-

luttua ja Häijääntie katuvalais-

tus peruskorjataan ja luovute-

taan sitten valtiolle.

Koulukin näkyy kyläläisten

visiossa, joka kantaa vuoteen

2015. Siellä uskotaan silloin

olevan ainakin esikoulutasoista

opetusta.

KalleYlinen toivotteli vieraat

tervetulleiksi ja esitteli illan

asialistan.

Vammalan lukion liittämi-

nen Vammalan seudun am-

matillisen koulutuksen kun-

tayhtymään ei innosta luki-

on väkeä. Se teki kantansa

selväksi tilaisuudessa, johon

rehtori Antti Rajakorpi oli

kutsunut valtuustoryhmien

puheenjohtajat, kaupungin-

hallituksen, sivistyslautaun-

nan ja ammatillisen koulu-

tuksen kuntayhtymän edus-

tajat.

Ammattikoulun kanssa teh-

tävää yhteistyötä ja sen kehit-

tämistä vastaan lukiolla ei ole

mitään moitittavaa. Ammatti-

lukiotoimintaa on harjoitettu jo

vuosia ja tulokset ovat hyviä,

todettiin lukion edustajien pu-

heenvuoroissa.

Rehtori Antti Rajakorven

kertoman mukaan myös seu-

Vammalan lukio ei innostu kuntayhtymästä

dun lukioiden rehtorit vastus-

tavat yksimielisesti liitoshank-

keita.

Rajakorpi totesi, että Suo-

messa oli vuonna 2004 vain

kaksi sellaista lukiota, jotka

kuuluivat laajempaan koulu-

tuskuntayhtymään. Toinen

niistä oli Nastolassa, josta saa-

tuja kokemuksia hän siteerasi.

- Etujakin on ollut, mutta

enemmän miinuksia. Yhdeksi

Rajakorpi mainitsi byrokraat-

tisuudenja sen että päätöksen-

teko etääntyy. Organisaation

kasvaessa hallinnon kustan-

nukset ovat kasvaneet, samoin

kiinteistökulut. Valtionosuudet

eivät ole olleet yhtymissä toi-

miville lukioille läheskään riit-

tävät. Menorakenne on muut-

tunut sekin niin, että kiinteis-

tö, oppilasruokailu, oppilas-

huolto, atk-palvelut, kirjasto-

palvelut ja keskushallinto muo-

dostavat lähes puolet menois-

ta ja opetukseen jää vain vä-

hän yli 50 prosenttia.

Rajakorpi totesi myös, että

tällaisessa kokoonpanossa lu-

kioiden edellytetään toimivan

kuin ammatilliset oppilaitok-

set. - Tämä ei ole mahdollista

koulutuskulttuurien erilaisuu-

den vuoksi.

Rehtori Rajakorpi kertoi

myös, että lukio on esimerk-

kitapauksessa menettänyt nä-

kyvyytensä lähes totaalisesti

osana ammatillisen koulutuk-

sen kuntayhtymää. - Samoja

ongelmia olisi odotettavissa

täälläkin, imagon menetystä ja

oppilaiden siirtymistä esimer-

kiksi Tampereen suuriin luki-

oihin. hän sanoi.

Rajakorpi ihmetteli myös

sitä, miksi nyt puheeksi on otet-

tu vain Vammalan lukio ja to-

tesi saaneensa vastaukseksi,

että ammattikoulutuksen tur-

vaamiseksi. - Lukiota on ke-

hitettävä lukiona, toisella sek-

torilla ammattikouluja tuotta-

maan hyviä ammattiosaajia,

painotti puhuja.

Rajakorpi viittasi myös yli-

opistojen yhdistämisestä käy-

tävään keskusteluun: - Pakko-

avioliitot eivät sovi yliopistoil-

le, eivätkä ne sovi lukioille-

kaan, hän tiivisti. Hän totesi

myös, että Vammalan lukios-

sa viihdytään ja että se on kas-

vattanut merkittäviä suomalai-

sia vaikuttajia.

Ammattilukiosta

hyviä

kokemuksia

Lehtori Pirjo Kylväjä esit-

teli ammattilukiotoimintaa,

jota Vammalassa on tehty am-

mattikoulun kanssa vuodesta

1990 asti. Kokemukset varsin-

kin viime vuosilta ovat olleet

hyviä, hän sanoi. - Vuodesta

1997 opiskelijat ovat olleet vii-

kosta kaksi päivää lukiolla,

kolme ammattikoululla työs-

säoppismisjaksoja lukuunotta-

matta. Ammattilukiolainen on

kirjoilla ammattikoulussa.

Kynnys ammattilukioon on

sama kuin lukioon. Lukuainei-

den keskiarvon pitää olla vä-

hintään 7.

Arttu Uskali ja Anna Mäki-

pää lukion oppilaskunnasta

kertoivat oppilaiden keskuu-

dessa tehdystä mielipidekyse-

lystä, joka koski lukion liittä-

mistä kuntayhtymään. Vastaa-

jista 84 prosenttia oli ehdotto-

masti vastaan, 34 puolesta ja

13 vastasi tyhjää.

Sivistysjohtaja Lauri Lauri-

la totesi puheenvuorossaan,

että hallinnon rakenteiden uu-

distaminen on meneillään ja

ilmenee keskusteluna yhteis-

työstä.

Laurila sanoi, että kysymys

on laajemmasta asiasta kuin

lukion liittämisestä ammatilli-

sen koulutuksen kuntayhty-

mään eli 2. asteen koulutuk-

sen kokonaistamisesta. - Am-

matillinen koulutus on haluttu

pitää seudun omissa käsissä,

eikä mennä mukaan maakun-

tatasoiseen organisaatioon.

Laurila sanoi myös, että

säännökset jo velvoittavat yh-

teistyöhön. - Valtio ohjaa kun-

tia säännöksillä ja rahoituksel-

la. Kunnallistalous on tänä päi-

vänä vaikeuksissa, ikäluokat

pienenevät ja kouluverkkoa on

tarkasteltava. Tämä koskee

ammattikorkeakouluja, toista

astetta sekä yliopistoverkkoa.

Tärkeätä on ottaa huomioon

myös työvoiman tarve.

- Seutukunnallamme on ky-

symys sitä, miten opintoja hal-

linnoidaan. Lounais-Pirkan-

maa on meidän käsissämme

siihen saakka kunnes valtio

sanoo miten tehdään, tuumi

Laurila.

Tilaisuuden päätti keskuste-

lun puheenjohtaja, hallituksen

puheenjohtaja Erkki Välimä-

ki. Hän kiteytti, että toisen as-

teen koulutusta pitää kehittää

seutukunnallamme yhdessä,

yksin emme tule toimeen. Kun-

ta- ja palvelurakennehanke ete-

nee, ja me myös voimme vai-

kuttaa siihen. Vammalan lukio

ole millään tavalla uhattuna,

päätti hän.

Erkki Petman

Sivistysjohtaja Lauri Laurila

Laurila sanoi, että kysymys

on laajemmasta asiasta kuin

lukion liittämisestä amma-

tillisen

koulutuksen

kuntayhtymään,kaiken kaik-

kiaan 2. asteen koulutuk-

sen kokonaistamisesta.

Rehtoi Antti Rajakorpi otti esimerkiksi Nastolassa toimivan

kuntayhtymän, jonka osa lukio on menettänyt imagonsa

lähes totaalisesti.

Anna Mäkipää ja Arttu Uskali oppilaskunnasta kertoivat yli 80 prosentin vastaajista olleen

liitosta vastaan.

Lehtori Eija Koski muiden

muassa vastustaa lukiollalii-

toshanketta. Hän asiaa poh-

tineeseen koulutiimiin.

Page 6 - Alueviesti_10_2006