Page 16 - Alueviesti_14

Keskiviikko huhtikuun 5. 2006

16

Leena Aaltosen mukaan

suunnitteluvaihe on venynyt

odotettua paljon pidemmäksi. -

Vaikka mieheni on arkkitehti ja

olen itsekin toiminut suunnit-

telupuolella, on remontin yksi-

tyiskohtia tarkistutettu vähin-

tään kolmella ulkopuolisella

alan ammattilaisella. Aaltosilla

ei ole ollut kiire remontin aloit-

tamisessa. - Päätimme, että kun-

nostustyöt ovat valmiit viimeis-

tään vuonna 2010, kun pappila

täyttää 200 vuotta. Näin meille

on jäänyt kunnolla aikaa suun-

nitteluun.

Pappilasta

valtionperintökohteeksi

Pyhän Olavin kirkon kirkko-

herran virkatalolle muodostet-

tiin tila Rautaveden rannalle

vuonna 1520, noin kolme kilo-

metriä kirkosta länteen. Tällä

paikalla on todennäköisesti si-

jainnut kolme pappilarakennus-

Tyrvään vanha pappila saa uuden elämän

ta. Niistä viimeisin, Tyrvään

vanha pappila, on rakennettu

vuosina 1806-1810. Pappilan

nykyisen sivurakennuksen alla

oleva lohkokivistä holvattu tyn-

nyriholvikellari on todennäköi-

sesti vielä varhaisemmalta ajal-

ta. Vanhin yksityiskohtainen

kartta missä pappila näkyy, on

maanmittari Jonas Strengin laa-

tima kartta vuodelta 1644. Van-

hassa pappilassa ovat isännöi-

neet kirkkoherrat Johan Rosen-

dahl, Johan Limon, lääninrovas-

ti Herman Hellèn ja kirkkoher-

rat Carl Lilius, August Mittler

ja Johannes Bäck. Rakennus

toimi pappilana vuoteen 1890,

jolloin silloinen kirkkoherra

Bäck halusi lähemmäs uutta

Tyrvään kirkkoa. Silloin raken-

nettiin uusi pappila sen nykyi-

selle paikalle Vammaskosken

tuntumaan.

- Ensimmäinen uusi pappi-

larakennus oli puinen. Tuli kui-

tenkin tuhosi sen parin vuoden

kuluttua ja tilalle rakennettiin

nykyinen kivipappila, kertoo

Aaltonen. Seurakunta myi sit-

ten vanhan pappilan tontteineen

lähetyssaarnaaja Frans Hannu-

lalle.Vuonna 1907Hannulamyi

rakennuksen herastuomari Os-

kari Koskiselle. Ensimmäisen

maailmansodan aikana raken-

nus oli Venäjän varuskunnan 34.

smolenskilaiskomppanian ma-

joitustilana. Venäjän vallanku-

mouksen jälkeen ryhmä vallan-

kumouksellisia vangitsi varus-

kunnan keisarimielisen upsee-

rin pappilan pihalla. Hänet sur-

mattiin viereisellä tiellä ja ruu-

mis heitettiin järveen. Vuonna

1918 punakaarti otti pappilan

vankien sijoituspaikaksi. Tästä

muistona rakennuksessa on

edelleen luodinreikiä. Rauhan

palattua vanhassa pappilassa

toimi kulkutautisairaala ja myö-

hemminmyös evakuoitujen las-

ten sairaala.

Herastuomari Koskinen sai

kaksi tytärtä, jotka jäivät isänsä

jälkeen asumaan pappilaan. -

Maisteri Tuovi ”Koppelo” Kos-

kinen toimi opettajana yhteis-

koulussa. Talossa ei ollut miestä

eikä lapsia eikä tyttärillä suku-

laisia, jotka olisivat perineet

pappilan, kertoo Aaltonen.

70-luvulla rakennus siirtyikin

valtionperintönä Vammalan

kaupungille. Siitä piti sittemmin

huolta kotiseutuneuvos Esko

Pietilä, jota Aaltonen kehuu

vuolaasti.

Keittiön ehdoton sydän on suuri tulisija, jota lämmitetään metrisillä haloilla.

Pappila vuosikymmenten takaa. Rakennuksessa on pärekatto ja 6-ruutuiset ikkunat. Julkisivulaudoitus on uusittu ja

kuisti umpeen laudoitettu. Nykyisen sivurakennuksen kohdalla on piharakennuksia. Kuva on Museoviraston arkistosta,

kuvausvuodesta ei ole tietoa.

Vanha pappila nykyisessä asussaan. Pappilassa on huopakatto ja ikkunoiden puitejako on uusittu. Ikku-

noiden vuorilaudat eivät ole vielä nykyisessä asussaan. Kuistin ikkunoiden jako on tässä vaiheessa 20-

ruutuinen, kun se nykyisin on 16-ruutuinen. Rakennukseen on vedetty sähköt, joten kuva on todennäköi-

sesti vuoden 1910 vaiheilta. Kuva: Museoviraston.

- Olemme olleet Pietilän

kanssa tiiviisti tekemisissä. Hä-

nellä on aivan uskomaton tie-

tovaranto perinnerakentamises-

ta sekä pappilan historiasta.

Helppo remonttikohde

Aaltoset ostivat vanhan pap-

pilan kaupungilta viime vuoden

puolella. -Olimme etsineet juu-

ri tällaista vanhaa taloa, joka

olisi lähtökohdiltaan sopiva.

Rakenteet ovat kovaa puuta.

Uskon, että 70-luvun talo olisi

vaikeampi remontoida kuin

tämä. Yläkerran katon läpi kos-

teus on ehtinyt purra, mutta

Aaltonen ei näe sitä pulmana. -

Kun kosteusvaurion perimmäi-

nen syy poistetaan, ei mitään

ongelmaa ole. Laho ei etene it-

sestään, kuten moni kuvittelee.

Aaltosten on tarkoitus aloit-

taa remontti kesällä kodin sy-

dämestä eli keittiöstä. Tilaa tu-

lee edelleen hallitsemaan suuri

tulisija, joka on sekin kestänyt

ajan hampaan puremisen lois-

tavasti. - Muurari, nuohooja ja

palotarkastaja ovat käyneet tar-

kistamassa, että se on käyttö-

kelpoinen, kertoo LeenaAalto-

nen tyytyväisenä. Hän muiste-

lee nauraen, kuinka suuri tapah-

tuma oli ensimmäisen tulen vi-

rittäminen pesään. - Ajatella,

melkein 200 vuotta vanha pap-

pila, jonka uunin pesässä ei ole

palanut tuli varmaan viiteen-

kymmeneen vuoteen. Siinä lähti

ystäville tekstiviestiä ja kuva-

viestiä ilon hetkestä.

Keittiöstä löytyy myös van-

ha puuhella, jonka Leena Aal-

tonen uskoo uusituksi 50-luvul-

la. Hän kertoo valmistaneensa

jouluaterian kahdelletoista hen-

gelle pappilan puuhellalla. - En

voi moittia. Jos mahdollista, te-

kisin kaikki ruoat puuliedellä.

Siihenmahtuu vaikkaminkälais-

ta kattilaa ja paistinpannua. -

Minulta kysellään onko pappila

asuinkelpoinen. Täällä on kaik-

ki perusasiat, sähkö ja vesi. Mitä

muuta ihminen voi kaivata?

Tulevaisuudessakin

avoinna yleisölle

Aaltosten on tarkoitus remon-

toida vanhasta pappilasta asuin-

ja toimitila. Rakennuksen suu-

ren pinta-alan vuoksi he voivat

asua pappilassa myös remontin

aikana.

- Olemme suunnitelleet, että

asuintoimintomme keskitettäi-

siin yläkertaan. Alakertaa voisi

vuokrata juhla- tai kokouskäyt-

töön tai siellä voisi pitää taide-

näyttelyjä jatkossakin. Myös

mieheni arkkitehtitoimisto siir-

tyy rakennukseen, maalailee

Aaltonen tulevaa.

Yläkerrassa lautalattia tullaan

säilyttämään alkuperäisessä

asussaan, se ainoastaan pestään.

Komeat piiput jäävät nekin nä-

kyville. Neljästä kylmästä ul-

lakkotilasta yksi remontoidaan

pesutiloiksi ja kahdesta piian-

kamarista tehdään makuuhuo-

neet. Myös pappilaan kuuluva

sivurakennus tullaan remontoi-

maan asuin- ja toimitilaksi.

- Mielestäni on tärkeää, että

ihmiset voivat vierailla pappi-

lassa jatkossakin, onhan se yksi

Suomen vanhimmista pappilois-

ta, sanoo Leena Aaltonen.

Pauliina Parto

Punakaartilaisten jälkiä. Ikkunanpielessä olevaa luodinreikää on täytetty, mutta se on tarkoitus jättää

näkyville muistoksi menneestä.

Yläkerran vanha lautalattia on tarkoitus säilyttää remontissa. Seinien jykevät hirret eivät ole haurastu-

neet ajan saatossa.

Vanha pappila on seis-

syt maamerkkinä nykyi-

sen Sastamalankadun

varrella Vammalassa

vuodesta 1810 saakka.

Se on nähnyt ja kokenut

niin pappilavaiheet kuin

kansalaissodan ajankin,

jolloin punaiset pitivät

valkoisia vankinaan sen

suojissa. Noin puoli

vuotta sitten Suomen

Kirjainstituutin toimin-

nanjohtaja Leena Aalto-

nen osti vanhan pappi-

lan miehensä kanssa tar-

koituksena remontoida

se rakennuksen histori-

aa kunnioittaen.

Page 16 - Alueviesti_14_2006