Keskiviikko huhtikuun 5. 2006
4
Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä
Jakelulevikki
30.775
kpl
Alueviestillä
tavoitat kaikki!
LAATU-
LEHTI!
K
A
U
P
U
N
K
I
L
E
H
T
I
E
N
L
I
I
T
O
N
J
Ä
S
E
N
14
Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619
TOIMITUS:
03-514 1416
Päätoimittaja
Erkki Petman 0500-235 725
ILMOITUSMYYNTI:
Mainospäällikkö
Matti Tolonen,
03-514 1416 tai 0500-769 261
TOIMISTO:
Hopunkatu 1
38200 VAMMALA
MA-PE klo 8.00-16.00
JULKAISIJA:
Kustannusliike
Aluelehdet Oy
SIVUNVALMISTUS:
Keskuskuva Ky, Offset
Vammala
PAINOPAIKKA:
Allatum Oy, Pori
Lehden voi tilata jakelualuei-
den ulkopuolelle Suomessa
!
32,00/vuosikerta,
!
10,00/3 kk.
Mikäli lehden
jakelussa on
häiriöitä, ottakaa
yhteys postiin
Toimitus, konttori, myynti
%
03-514 1416
TELEFAX 03-511 3097
E-MAIL:
Toimituksen aineisto:
Ilmoitusaineisto:
Seurakuntatiedot:
Järjestöpalstailmoitukset:
ILMOITUKSET
MAANANTAIHIN
KLO 14 MENNESSÄ
Aluetori-ilmoitukset,
järjestöpalstat ja srk:t
maanantaihin klo 12 mennessä.
Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-
seen mahdollisesti tulevista virheistä ei
lehti vastaa.
Muiden virheiden osalta lehden vastuu
rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.
Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-
tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-
tuksista, valokuvista tai ääninauhoista
eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.
ILMOITUSHINNAT alv 0%
JSN
Kaupunkilehtien Liitto on mukana
hyvän lehtimiestavan vaalinnassa
ja sananvapauden puolustamisessa.
Liitto on yksi Julkisen Sanan
Neuvoston taustayhteisöistä.
Hintoihin lisätään alv. 22 %.
Tekstisivut
väri-ilmoitus
!
1,05 /pmm
!
1,26 /pmm
Takasivu
väri-ilmoitus
!
1,26 /pmm
!
1,52 /pmm
Etusivu
väri-ilmoitus
!
1,36 /pmm
!
1,68 /pmm
p. 0200 71000
Lounais-Suomen ympä-
ristökeskus tekee tällä vii-
kolla jääsahauksia Huit-
tisissa Loimijoella ja Laut-
takylässä Pappilanniemen
ja Kokemäenjoen välisel-
lä osuudella. Sahauksilla
torjutaan jääpatotulvien
syntymistä.
Sulamisjakson virtaami-
en ei ennusteta nousevan
normaalia suuremmiksi,
mutta paksuhkot ja vahva-
rakenteiset jääkannet joki-
vesistöissä saattavat aihe-
uttaa jääpatotulvia. Jokien
teräsjääkannet voivat läh-
teä nopeasti liikkeelle ja
jäänlähdöstä voi muodos-
tua raju.
Jääsahaukset ovat enna-
koivaa tulvantorjuntaa, joil-
la helpotetaan jäiden läh-
töä jokivesissä. Niitä teh-
dään paikoissa, missä jää-
padot ovat aikaisempina
vuosina aiheuttaneet tulvia
tai tulvavaaraa. Jäähän sa-
hataan väylä, josta jäät ja
Jääsahauksilla torjutaan
Loimijoen jääpatotulvia
vesi voivat purkautua. Parhaak-
si sahausmenetelmäksi on ha-
vaittu kahden railon sahaami-
nen vierekkäin vakioetäisyy-
delle toisistaan. Sahausurien
etäisyys toisistaan voi olla 10-
30 metriä kohteesta riippuen.
Sahattavan uran leveys on 20
senttiä. Parhain sahausajankoh-
ta on juuri ennen jäiden läh-
töä. Tällöin sahausurat eivät
ehdi jäätyä uudelleen.
Ympäristöhallinnon käytös-
sä oleva jääsahauskone on ku-
mitela-alustainen ja varustettu
kelluvilla ponttoneilla. Kone
pystyy sahaamaan jopa 120
senttiä paksua jäätä ja sen sa-
hausnopeus metrin paksuises-
sa jäässä on noin 1,5 kilomet-
riä tunnissa. Kone on täysin
hydraulinen ja öljynä käytetään
kasvisöljyä.
Lumesta 7-8 sentin
vesikerros
Lumen vesiarvot ovat pie-
nehköjä. Maastossa oleva lumi
vedeksi muutettuna merkitsee
Satakunnassa 7-8 sentin ve-
sikerrosta.
Kevään sulamisjakson
virtaamien ei ennusteta kas-
vavan normaalia suurem-
miksi. Loimijoella Mauri-
alankoskella virtaaman en-
nustetaan nousevan huhti-
kuun alkupuolella noin 100
kuutiometriin sekunnissa ja
Kokemäenjoella Harjaval-
lassa noin 300 kuutiomet-
riin sekunnissa.
Vedenkorkeudet järvissä
ovat ajankohtaan nähden
normaalilla tasolla. Juoksu-
tus Säkylän Pyhäjärvestä on
2,4 kuutiometriä sekunnis-
sa. Vesistöjen säännösteli-
jöitä kehotetaan ottamaan
huomioon ajankohtaan näh-
den vahvarakenteinen jää,
jota kovat yöpakkaset maa-
liskuussa edelleen vahvis-
tivat. Jokien jääkannet ovat
teräsjäätä ja ne saattavat
lähteä nopeasti liikkeelle ai-
heuttaen jääpatoja. Loimi-
joella jään paksuus on noin
56 senttiä.
Kiikan Keskustan pai-
kallisyhdistys edellyttää
Äetsän kunnan ja Sasta-
malan perusturvakun-
tayhtymän yhdessä tur-
vaavan Kiikasta saatavat
terveyspalvelut.
Keskustaväki hyväksyi
vuosikokouksessaan julki-
lausuman, missä koroste-
taan Äetsän koulun, Äetsän
Sarkia-lukion, Kiikan kou-
lun, Jokisivun koulun, van-
hainkodin sekä apteekin
muodostavan toimintako-
konaisuuden, jota lääkäri-,
hammaslääkäri- ja neuvo-
lapalvelut tehostavat.
-Olisi perin vaikeata ym-
märtää tilannetta, jossa esi-
merkiksi alakoulujen, ylä-
koulun ja lukion oppilaat
joutuisivat käymään ham-
Kiikan Keskusta edellyttää
terveyspalvelujen turvaamista
maslääkärissä
kilometrien
päässä, useimmiten joko jul-
kisella kulkuvälineellä tai tak-
silla, julkilausumassa sanotaan.
Äetsän nykyiset terveyspal-
velujen toimitilat ovat kannan-
oton mukaan suurelta osin sel-
laisenaan käyttökelpoisia, ai-
noastaan Kiikan peruskuntoi-
nen terveystalo kaipaa sanee-
rausta.
Julkilausumassa todetaan
myönteisinä seikkoina Kiikan
asuntojen hyvä kysyntä ja pai-
kakunnalla tilastoitu syntyvyys
viime aikoina.
Pärssistä esitetään
ehdokkaaksi
Kiikan Keskustan paikallis-
yhdistys esittää agronomi
Markku Pärssistä valittavaksi
Suomen Keskustan eduskun-
tavaaliehdokkaaksi Pirkan-
maan vaalipiirissä.
Yhdistyksen puheenjoh-
tajana on Hannu Toivonen
ja varapuheenjohtajana Ta-
pio Mörtti. Sihteerinä toi-
mii Erkki Hannula. Johto-
kunnan muut jäsenet ovat
Heikki Aaltonen, Olli Mä-
kelä, Kari Mäkinen, Kyös-
ti Pärssinen ja Juha Seppä.
Puoluekokousedustajiksi
valittiin Hannu Toivonen ja
Markku Pärssinen, varalle
Erkki Hannula ja Tapio
Mörtti.
Paikallisyhdistyksen tär-
keimpiä toimintateemoja
ovat Suomen Keskustan sa-
tavuotisjuhlavuoden vietto
erilaisine tapahtumineen
sekä syksyllä toimitettavat
seurakuntavaalit.
Dosentti, oikeustieteen
tohtori, varatuomari Pert-
ti Puronen on nimitetty
ensi vuoden alussa perus-
tettavan Pirkanmaan ve-
rotoimiston verojohtajan
virkaan. Puronen johtaa
Tampereen verotoimistoa
ja toimii verojohtajan teh-
tävien hoidon ohella uu-
den Pirkanmaan verotoi-
miston hankevetäjänä
huhtikuun alusta alkaen.
Pirkanmaan alueen vero-
toimistot yhdistyvät ensi
vuoden alussa Pirkanmaan
verotoimistoksi.
Yhdistyviä verotoimisto-
ja ovat Kangasalan, Länsi-
Pirkanmaan, Mäntän, Tam-
pereen ja Toijalan verotoi-
mistot.
Pirkanmaan verotoimis-
ton hallinnollinen pääpaik-
ka tulee Tampereelle nykyi-
sen Tampereen verotoimis-
ton tiloihin ja verotoimis-
tolla tulee olemaan lisäksi
toimipisteet Orivedellä,
Uuden Pirkanmaan verotoimiston
verojohtajaksi Pertti Puronen
Mäntässä, Toijalassa, Vamma-
lassa ja Virroilla sekä myöhem-
mässä vaiheessa myös Ikaali-
sissa.
Pirkanmaan verotoimisto on
osa Sisä-Suomen verovirastoa
ja se hoitaa alueellaan 420 000
asiakkaan henkilö- tai yritys-
verotusta. Vuonna 2004 Pir-
kanmaan alueen verotoimisto-
jen keräämät tulo- ja varalli-
suusverot olivat 1,9 miljardia
euroa.
Jussi Kaukonen
Sisä-Suomen yritysvero-
toimiston hankevetäjäksi
Sisä-Suomen yritysverotoi-
miston hankevetäjäksi on ni-
mitetty maaliskuun alusta al-
kaen ekonomi, verojohtaja Jus-
si Kaukonen.
Kaukonen on toiminut ai-
emmin Nokian verojohtajana
ja vuodesta 2002 alkaen Län-
si-Pirkanmaan verotoimiston
verojohtajana.
Yhteisöjen, kuten osakeyh-
tiöiden, verotus siirtyy ensi
vuoden alussa perustetta-
vaan uuteen Sisä-Suomen
yritysverotoimistoon.
Sisä-Suomen yritysvero-
toimisto aloittaa toimintan-
sa vaiheittain.
Sen asiakaskunnan muo-
dostavat vuonna 2007 Pir-
kanmaan yhteisöt ja vuo-
den 2008 alusta alkaen asi-
akkaiksi tulevat myös Kan-
ta-Hämeen, Päijät-Hämeen
sekä Keski-Suomen yhtei-
söasiakkaat.
Sisä-Suomen yritysvero-
toimiston pääpaikka sijait-
see Tampereella, ja vuodes-
ta 2008 alkaen yritysvero-
toimistolla on toimipisteet
myös Hämeenlinnassa, Jy-
väskylässä ja Lahdessa.
Yritysverotoimisto hoitaa
täydessä
laajuudessaan
vuonna 2008 noin 60 000
yhteisö-asiakkaan verotus-
ta.
Sisä-Suomen veroviras-
ton keräämät yhteisöverot
olivat noin 350 miljoonaa
euroa vuodelta 2004.
Huittisten pääkirjaston
lehtilukusalissa on esillä
vaihtuva kokoelma Laut-
takylän 1950–1970 -luku-
jen rakennuksista. Näyt-
telyä pidetään huhti-tou-
kokuun ajan. Kuvat on
lahjoittanut kirjastolle
Martti Montonen.
Keijo Jaakkola on alus-
tavasti tunnistanut vanhoja
taloja, mutta osa rakennuk-
sista on vielä ilman tunnis-
tusta. Yksi näyttelyn tarkoi-
tuksista on saada yleisö
Vanhaa Lauttakylää
esillä ilmakuvina
muistelemaan ja tunnista-
maan vanhoja kotiseudun
maisemia.
Kirjasto ottaa kiitollise-
na vastaan kaiken lisätie-
don.
Valokuvanäyttely järjes-
tetään kolmessa eri vaihees-
sa aikakausien mukaan.
Näyttely aloitetaan 1950-
luvun kuvista huhtikuun
alussa. Seuraavaksi vuoros-
sa ovat 1960-luvun raken-
nukset. Toukokuun lopulla
näyttelyn päättävät 1970-lu-
vun ilmakuvat.
Satafood Kehittämisyh-
distyksen vuosikokouk-
sessa hyväksyttiin viime
vuoden tilinpäätös ja
luotsattiin tulevaisuuden
tavoitteita. Tämän vuo-
den aikana valmistaudu-
taan tulevaan EU-ohjel-
makauteen.
Satafood valmistelee
osaamiskeskushakemusta,
valmistelee elintarvike- ja
ympäristöhankkeiden mu-
kaantuloa maakuntaohjel-
maan, aluekeskusohjel-
maan ja tuleviin EU-ohjel-
miin.
Satafoodin tehtävänä on
pitää huolta siitä, että ke-
hittämisvaroja tullaan jat-
kossakin ohjaamaan kehit-
tämishaluisille ja – kykyi-
sille yrityksille lounaisessa
Suomessa. Rahoitustakin
tärkeämpi haaste on huip-
puosaamisen siirto ja sen
hyödyntäminen yritysten
liiketoiminnassa.
Toimintamalli rakenne-
taan yrityksille mahdolli-
simman yksinkertaiseksi.
Tärkein tavoite koko toi-
minnassa on rakentaa elin-
tarviketeollisuudelle ja ko-
timaiselle raaka-ainetuotan-
nolle kilpailuetua, jolla me-
nestytään yhä kovenevan
kilpailun keskellä.
Satafoord uusien
haasteiden edessä
Yhdistyksen liikevaihto
vuonna 2005 oli 1.5 milj
euroa.
Hallituksen puheenjohta-
jana jatkaa agronomi Juk-
ka Tuori. Uutena jäsenenä
hallitukseen tulee Porin
Seudun Kehittämiskeskuk-
sen toimitusjohtaja Kari
Hietala.
Satafood on toiminta-
vuoden 2005 aikana tehnyt
yrityskehitystyötä 85 yri-
tyksen kanssa. Työt ovat
olleet elintarviketeknologi-
an, biotekniikan ja ympä-
ristöteknologian kehitystöi-
tä. Yhdistyksessä tekee töitä
10 alan huippuosaajaa. Ke-
hitystyö tehdään asiakasyri-
tyksissä ja tarpeen mukaan
käytetään ulkopuolisia asi-
antuntijoita ja laboratorioi-
ta.
Perustutkimuksesta sekä
kotimaasta että kansainvä-
lisiltä markkinoilta etsitään
uusia aihioita yrityksiin so-
vellettavaksi.
Keskeinen haaste on ke-
hittää uusia, terveellisiä
tuotteita kuluttajille. Uusia,
yhä terveellisempiä, mutta
samalla maukkaita raaka-
aineita etsitään.
Kehitetyille innovaatioil-
le etsitään kaupallisia so-
veltajia.
Teknillinen korkeakoulu
on yhdistyksen tärkein yh-
teistyökumppani.
Vammalassa järjestettä-
vä talon turvallisuuspääl-
likön kurssi antaa valmi-
udet toimia talon turval-
lisuuspäällikön tehtävissä.
Kurssilla opetetaan tun-
nistamaan erilaisia vaara-
tilanteita ja annetaan val-
miudet kiinteistön pelas-
tussuunnitelman laatimi-
seen.
Kurssin tarkoituksena on
myös laajentaa turvallisuu-
teen liittyvien asioiden huo-
mioimista.
Lakisääteisesti pelastus-
suunnitelman tekemistä
edellytetään kerrostaloissa,
rivitaloissa ja muissa yli
viiden huoneiston taloissa.
Pirkanmaan pelastustoimen
tavoitteena on, että jokai-
sessa talossa olisi kaksi
koulutettua henkilöä vuo-
teen 2009 mennessä.
Talon turvallisuus-
päällikön kurssi
Vammalassa
Koulutus järjestetään
kahtena torstai-iltana kol-
men tunnin jaksoina 20.
huhtikuuta kello 18.00-
21.00 ja 27. huhtikuuta kel-
lo 18.00-21.00 Vammalan
aluepaloasemalla osoittees-
sa Itsenäisyydentie 17.
Kursseille otetaan järjes-
tyksessä kaksikymmentä
ensin ilmoittautunutta.
Ilmoittautuminen on teh-
tävä 18. huhtikuuta mennes-
sä.
Ilmoittautua voi puhelin-
numeroon 0207162134.
Kurssin hinta on 25 eu-
roa henkilöltä, mikä sisäl-
tää materiaalin.
Kursseille voi ilmoittau-
tua edellä mainittuun nume-
roon jatkuvasti, ja kun 20
henkilöä täyttyy, kurssi jär-
jestetään. Kouluttajana toi-
mii palopäällikkö Hannu
Tähtö.
30 kuntaa on jättänyt sisäministeriölle esi-
tyksen kuntajaon muutoksesta maaliskuun
loppuun mennessä. Näistä, jos kaikki hy-
väksytään, syntyy 14 uutta kuntaa ensi vuo-
den alussa.
Mukana ovat tietysti Vammala ja Suo-
denniemi, mutta muutkin kannattaa mai-
nita.
Kodisjoki liittyisi Raumaan, Haukivuo-
ri Mikkeliin, Toijala ja Viiala liittyisivät
Akaaksi, Pälkäne ja Luopioinen yhtyisivät
yhdeksi Pälkäneeksi.
Pieksämäestä ja Pieksänmaasta syntyisi
Pieksämäen kaupunki, Vuolijoki liittyisi Ka-
jaaniin ja Maksamaa ja Vöyri yhdistyisi-
vät. Mynämäestä ja Mietoisista muodos-
tuisi Mynämäki, Siikajoesta ja Ruukista Sii-
kajoki.
Viljakkala liittyisi Ylöjärveen. Sumiai-
nen, Suolahti ja Äänekoski muodostaisivat
jatkossa Äänekosken kaupungin. Längel-
mäki jaettaisiin Oriveden ja Jämsän kes-
ken ja Ii ja Kuivaniemi olisivat jatkossa Ii.
Mitä tämän jälkeen? Jo nyt on kuultu
toppuuttelevia puheenvuoroja, perätty jat-
koaikaa suurelle muutokselle. On myös tie-
dossa, että valtio empii jatkossa porkkana-
rahojen jakamista. - Miten käy niitten kun-
tien, jotka jättäytyvät seudullisen yhteis-
työn ulkopuolelle ja yrittävät sinnitellä omil-
laan? - Otetaanko niitä jatkossa nyt synty-
vien suurempien kuntayksiköitten jäsenik-
si?
Tai - ovatko kaikki liitokset sittenkään
niin onnistuneita, että niistä olisi opiksi jo-
kaisessa maamme kolkassa. Onhan koillis-
Suomessa ja Lapissa jo niin suuria kuntia,
että parin sellaisen liitoksesta syntyisi jo
etelän läänin kokoinen yksikkö.
Aika näyttää. Jos liitokset hyväkstyään
ensi vuoden alussa tehtäviksi, tarkkailukoh-
teita on joka tapauksessa riittävästi, ihan
muutamaksi vuodeksikin.
Erkki Petman
Kuntaliitos
kiinnosti