Page 14 - Alueviesti_20

Keskiviikko toukokuun 17. 2006

14

Vilppulan yhteiskoulun

9. luokan oppilas Minna

Pietiläinen voitti yläastei-

den valtakunnallisen Met-

sävisan Pirkanmaalla. Kil-

pailu käytiin tiistaina 9.5.

Lihasulan säätiön mailla

Kangasalla.

Maastokilpailun alkukar-

sintaan osallistui Pirkan-

maalla 27 koulusta 1800 op-

pilasta. Pirkanmaan kilpai-

luun kutsuttiin 10 koulunsa

parasta metsävisaajaa. Toi-

seksi sijoittui Erkki Rasi

Kurun Keihäslahden koulus-

ta ja kolmanneksi Heidi Lau-

rila ValkeakoskenApian kou-

lusta.

Muut kilpailijat sijoittui-

vat jaetulle 4. sijalle. He ovat

Toni Alakeskinen H ä -

meenkyrön yhteiskoulusta,

Jani Hakanen Vammalan Syl-

vään koulusta, Tuula Inha

Vesilahden yläasteelta, Timo

Keskinen Kuoreveden kou-

lusta Jämsästä, Tuomas

Lehtinen Tampereen Ristin-

arkun koulusta, Suvi Mant-

sinen Kangasalan Pikkolan

koulusta ja Eero Rönni Ikaa-

listen yhteiskoulu sta.

Metsävisan Pirkanmaan

maakuntakilpailusta vastasi-

vat Nordea Pankki Suomi,

Metsäliitto ja Pirkanmaan

metsäkeskus. Kilpailun ky-

symykset testasivat metsäasi-

oiden laaja-alaista ymmärtä-

Vilppulan Minna voitti

Pirkanmaan metsävisan

mistä. Menestyminen maa-

kuntakilpailussa edellytti

hyviä metsäbiologian, -talou-

den ja ympäristöasioiden tie-

toja ja taitoja. Metsävisan

alkukilpailun kysymyksiin

voi tutustua Internetissä

osoitteessa

www.smy.fi/kou

-

lut/

Minna palkittiin 150 eu-

ron alkusaldolla olevalla ti-

lillä Nordea Pankissa. Hänen

opettajansa Terhi Kantanen

sai Metsäliiton lahjoittaman

arvokkaan visakoivutarjotti-

men tunnustuksena ansiok-

kaasta opetustyöstään.

Minna Pietiläinen jatkaa

muiden 14 alueellisten kil-

pailujen voittajien kanssa

Helsingissä 31.5.-1.6. pidet-

tävään valtakunnalliseen lop-

pukilpailuun.

Tämän vuoden voittaja Min-

na Pietiläinen tulee Vilppu-

lasta.

Vammalan Seudun Kalas-

tusalueella kevät on otettu

vastaan istuttamalla vesis-

töön järvilohta ja järvitai-

menta. Kalastuslupien hin-

nat pysyvät tänä vuonna en-

nallaan.Voimalaitoksilla tul-

laan tiukasti puuttumaan sii-

hen, että sataa metriä lähem-

pänä patoaluetta ei kalaste-

ta.

Järvilohi- ja järvitaimenis-

tutuksia on tehty aivan viime

viikkoina.

-Määrät ovat olleet pari tu-

hatta kappaletta per laji. Osa

istukkaista on varustettu mer-

killä, joka tulisi kalan jäädes-

Kalastusalueella järvilohi- ja taimenistutuksia

sä saaliiksi palauttaa Riista- ja

kalatalouden tutkimuslaitok-

selle. Ilmoituksesta tulisi käy-

dä ilmi kalan koko ja käytetty

pyydys sekä se, mistä kala on

saatu. Näin saadan tietoa ka-

lan vaelluksista, Vammalan

Seudun Kalastusalueen isän-

nöitsijä Kalle Kallo kertoo.

Lupien hinnat kalastusalu-

eella ovat samat kuin viime

vuonna. Verkon silmäkokora-

joitus on 50 millimetriä, mi-

hin valvojat Kallon mukaan

varmasti kiinnittävät huomio-

ta.

-Mato-ongintaan ei lupia tar-

vita. Virvelöinti yhdellä vavalla

on alle 18- ja yli 65-vuotiaille

myös kalastusta, johon ei lu-

pia tarvita. Aina kun on kyse

seisovista pyydyksistä - katis-

koista, rysistä ja verkoista - täy-

tyy vähintään olla maksettuna

13 euron peruslupa.

Pyydysten merkitseminen

on Kallon mukaan kaikkien

etu. Hän uskoo, että veneilijät

eivät tahallaan lähde kerää-

mään verkkoja potkureihinsa.

Merkitsemisellä voidaan vai-

kuttaa siihen, että verkkojen yli

ei veneellä ajeta.

-Pyydysten merkitseminen

on niin veneilijöiden kuin ver-

kon omistajienkien etu. Pyy-

dykset merkitään mieluiten li-

puilla, sillä veneilijän on mah-

doton erottaa vedestä mehu-

kanistereilla merkittyjä pyy-

dyksiä.

Kuri kiristyy

voimalaitoksilla

Kalastaminen voimalaitos-

ten patoalueilla on työllistänyt

niin kalastusalueen valvojia

kuin poliisiakin. Ihmiset ovat

Kallon mukaan ilmoittaneet

hyvin herkästi ja vastuullises-

ti kalastamisesta patoalueella.

-Nokian poliisi on valvon-

nallaan saanut Melon voima-

laitoksella nämä luvattomalla

alueella kalastavat ihmiset hy-

vin aisoihin. Samaan pyritään

myös täällä Hartolankosken ja

Äetsän voimalaitoksilla.

-Sata metriä padon ylä- ja

alapuolella kalastaminen on

kielletty. Asia tehdään nyt sel-

väksi muun muassa alueille lai-

tettavilla kylteillä. Myös po-

liisi rankaisee sen mukaan, että

asia on kalastajien tiedossa,

Kallo sanoo. Kaikkein tärkein

asia on turvallisuus. Patoluu-

kun aukaiseminen ja sulkemi-

nen aiheuttavat aallokkoa sekä

voimakkaita virtauksia.

-Joen voimalaitosten valvon-

tapiste on Harjavallassa. Kun

siellä painetaan nappia, ja esi-

merkiksi Hartolassa patoluu-

kut aukeavat, ei Harjavallassa

nähdä onko kukaan kalasta-

massa vai ei. Näissä tapauk-

sissa on ihmisiä hukkunutkin,

mutta nyt on onneksi mennyt

pitkään, ettei mitään vakavam-

paa ole tapahtunut, Kalle Kal-

lo sanoo.

Pienvesille käyttö- ja

hoitosuunnitelma

Vammalan Seudun Kalastus-

alueelle on valmistunut pien-

vesien hoito- ja käyttösuunni-

telma, jonka on tehnyt Simo

Suominen.

-Tämä on nähdäkseni ensim-

mäinen koko Suomessa. Meillä

oli erittäin hyvää yhteistyötä

Vammalan urheilukalastajien

kanssa, sanoo Kallo.

Suunitelma keskittyy pien-

vesien kalastoon ja kalastuk-

seen, mutta siinä puututaan

myös veden laatuun ja vesi-

alueitten virkistyskäyttöön.

-Suunnitelmassa on 81 jär-

veä selvitettynä ja selostettu-

na. Se on ollut valtava työ. Kii-

tos kovasti Simo Suomisella

ja hänen kalakavereilleen.

-Yksi syy hoitosuunnitelman

laatimiseen oli juuri se, että

Vammalassa, Nokialla ja Äet-

sässä on paljon pikku järvillä

ranta-alueita, jotka eivät ole

lainkaan kuntalaisten käytös-

sä.

-Nyt on tarkoitus ottaa yh-

teyttä esimerkiksi Vammalan

kaupunkiin ja luetella ne jär-

vet, jonne suunnitelmamme

pohjalta voitaisiin hyvinkin

pienillä investoinneilla viristys-

paikka. Jo sekin auttaisi asiaa,

että sinne metsätien varteen

saisi edes pienen levennyksen,

Kalle Kallo sanoo.

Pienvesien käyttö- ja hoito-

suunnitelmaan voi tutustua lu-

vanmyyntipisteissä.

Laaja kunnostus-

hanke vireillä

Kalastuasalue on osa val-

tionhallintoa. Alempana ovat

osakaskunnat eli entiset kalas-

tuskunnat. Kalastusalueen ylä-

puolella organisaatiossa ovat

työvoima- ja elinkeinokeskuk-

sen kalatalousyksikkö sekä

maa- ja metsätalousministeriö.

Hämeen TE-keskuksen valitsi

Vammalan Seudun Kalastus-

alueen viime vuonna vuoden

2005 kalastusalueeksi.

Suomen Vapaa-ajankalasta-

jien Keskusjärjestö on puoles-

taan muistanut kalastusaluetta

kuluvana vuonna kunniakirjal-

la, joka tuli valtakunnallisena

tunnustuksena monipuolisesta

vapaa-ajankalatalouden kehit-

tämisestä vuonna 2005.

Erilaisia hoito- ja kunnos-

tushankkeita on alueella sekä

meneillään että vireillä.

-Ylistenjärvi päätti juuri jat-

kaa hoitokalastusta. Samoin

Houhajärvellä ja Kiimajärvel-

lä tehdään hoitokalastuksia.

-Päävesireiteillä on ympäris-

tökeskuksen kanssa kehitteil-

lä suurempi projekti, jossa on

mukana noin 20 eri kohdetta -

suurimpia niistä ovat Sarko-

lanlahti, Ekonlahti ja Palvia-

lanlahti. Ne tarvitsevat ruop-

pausta tai vähintäänkin kaisli-

kon poistoa. Nämä kasvavat

vähitellen umpeen. -Pyrki-

myksenä on tehdä suurempi

kokonaisuus niin, ettei jokai-

nen ryhdy erikseen oman mök-

kirantansa kunnostustöihin.

Näin saadaan enemmän hyö-

tyä ja asiantuntija-apua.

Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus sekä Suomen Va-

paa-ajankalastajien Keskusjärjestö ovat kiitelleet näyttä-

västi Vammalan Seudun Kalastusaluetta.

Simo Suomisen laatima pienvesien käyttö- ja hoitosuunni-

telma esittelee alueelta 81 järveä.

Kuri kiristyy voimalaitoksilla. Isännöitsijä Kalle Kallo esit-

telee kyltin, joka tekee asian selväksi patoalueella.

-Asia on edennyt talven ai-

kana ja ympäristökeskus ottaa

yhteyttä kiinnostuneisiin lähi-

aikoina. Asiasta pidetään myös

palaveri. Tavoitteena on iso

EU-projekti, jossa myös rahoi-

tus voitaisiin järjestää, kalas-

tusalueen isännöitsijä Kalle

Kallo sanoo.

Hannu Virtanen

Page 14 - Alueviesti_20_2006